Hyppää sisältöön
Media

Ympäristönsuojelun lainsäädäntö

Ympäristönsuojelun lainsäädäntö

Lainsäädännöllä on keskeinen rooli ympäristönsuojelun tavoitteiden saavuttamisessa. Vaikka alan lainsäädäntö on varsin kattava, sitä on jatkuvasti kehitettävä vastaamaan yhteiskunnan muutoksia ja tarpeita. Kansallisen ympäristönsuojelulainsäädännön kehittäminen on vahvasti sidoksissa EU-lainsäädäntöön, jonka sisältöön Suomi pyrkii omalta osaltaan vaikuttamaan. Lainsäädännön lisäksi esimerkiksi erilaisilla ympäristöministeriön ohjeilla ja koulutuksella pyritään toteuttamaan ympäristönsuojelun tavoitteita.

Ympäristönsuojelulaki

Keskeisin ympäristön pilaantumista ja sen ennaltaehkäisyä sääntelevä yleislaki on vuonna 2000 voimaan tullut ympäristönsuojelulaki, joka säädettiin kokonaisuudessaan uudelleen vuonna 2014. Tuolloin lakiin sisällytettiin muun muassa EU:n teollisuuspäästödirektiivin vaatimukset, joiden myötä esimerkiksi parhaan käyttökelpoisen tekniikan käyttämisestä tuli päästötasojen osalta oikeudellisesti sitovaa. 

Ympäristönsuojelulain tarkoituksena on:

  • ehkäistä ympäristön pilaantumista ja sen vaaraa, ehkäistä ja vähentää päästöjä sekä poistaa pilaantumisesta aiheutuvia haittoja ja torjua ympäristövahinkoja
  • turvata terveellinen ja viihtyisä sekä luonnontaloudellisesti kestävä ja monimuotoinen ympäristö, tukea kestävää kehitystä sekä torjua ilmastonmuutosta
  • edistää luonnonvarojen kestävää käyttöä sekä vähentää jätteiden määrää ja haitallisuutta ja ehkäistä jätteistä aiheutuvia haitallisia vaikutuksia
  • tehostaa ympäristöä pilaavan toiminnan vaikutusten arviointia ja huomioon ottamista kokonaisuutena
  • parantaa kansalaisten mahdollisuuksia vaikuttaa ympäristöä koskevaan päätöksentekoon.

Ympäristönsuojelulakia täydentää samaan aikaan annettu uusi ympäristönsuojeluasetus sekä joukko muita lain täytäntöönpanoon liittyviä asetuksia.  

Laki edellyttää, että pilaantumisen vaaraa aiheuttavalle toiminnalle on haettava ympäristölupa. Lain tavoitteiden toteuttamiseen liittyvät kiinteästi myös erilaiset ilmoitus- ja rekisteröintimenettelyt. Valtion ja kuntien viranomaiset varmistavat, että erilaiset toiminnot toteutetaan vastuullisesti ja ympäristöystävällisesti.

Ympäristönsuojelulaki ei kuitenkaan koske kuitenkaan ympäristön fyysistä muuttamista tai rakenteellista pilaamista eikä myöskään maankäyttöä ja luonnonsuojelua, joista on säädetty erikseen. 

Vesilaki ohjaa vesien käyttöä ja rakentamista ja jätelaki jätehuoltoa ja jätteiden hyötykäyttöä. Myös geenitekniikan ja kemikaalien käytöstä, merensuojelusta ja hankkeiden ympäristövaikutusten arvioinnista on säädetty eri laeilla.

Ympäristönsuojelulain uudistamishanke

Vuonna 2014 säädettyä ympäristönsuojelulakia on sen voimaantulon jälkeen muutettu useampaan otteeseen ympäristönsuojelulain uudistamishanketta toteutuksen yhteydessä. Vuonna 2014 säädetyllä lailla tehostettiin ympäristönsuojelun lupamenettelyä ja lupien valvontaa, mutta uudistushankkeen aikana lupakäytäntöjä ja -menettelyjä sujuvoitettiin edelleen. Hankkeen aikana toteutettiin seuraavat keskeiset muutokset:

Ympäristönsuojelulaista ja uudistushankkeista on toteutettu toimivuus- ja vaikuttavuusarviointi. Selvitys alla osiossa: Ympäristönsuojelulakiin ja sen uudistushankkeeseen liittyvät selvitykset.

Muu ympäristönsuojelun lainsäädäntö

Valmisteilla oleva lainsäädäntö

Ympäristönsuojelulakiin ja sen uudistamishankkeeseen liittyvät selvitykset

Ympäristönsuojelulakiin liittyvät ohjeet ja tausta-aineistot

Maaperän ja pohjaveden suojelua koskevia ohjeita ja ohjeistuksia 

Parhaan käyttökelpoisen tekniikan päätelmät direktiivilaitosten lupaharkinnassa

Sikojen ja siipikarjan tehokasvatuksen BAT-päätelmät

Jätteenkäsittelyn BAT-päätelmät

Jätteen polton BAT-päätelmät

Suurten polttolaitosten erityiskysymykset

Keskisuuret ja pienet polttolaitokset

Lannan polttoainekäyttö

Laitosluettelon muutokset ja tulkinnat

Turvetuotannon ympäristölupahakemuksen luontoselvitykset

Valvonta

Tausta-aineistoa