Ympäristörikokset
Mitä ovat ympäristörikokset?
Ympäristörikokset ovat usein asianomistajattomia rikoksia, joissa loukataan yhteistä oikeushyvää, eli ympäristöä, joka kuuluu meille kaikille. Ympäristörikosten motiivina on useimmiten tekijän tavoittelema taloudellinen tai muu hyöty. Ympäristöön kohdistuvien rikosten torjunta ja rikosvastuun toteuttaminen on koettu haastavaksi.
Ympäristörikostorjuntaa toteuttavat viranomaiset
Ympäristölainsäädännön valvonnassa viranomaisyhteistyötä tekevät elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukset ja kuntien ympäristönsuojelu- ja rakennusvalvontaviranomaiset. Ympäristörikosasioissa vastuu esitutkinnasta on esitutkintaviranomaisilla ja syyteharkinnasta syyttäjänlaitoksella. Myös Tullilla ja Rajavartiolaitoksella on keskeinen rooli rajat ylittävän ympäristörikollisuuden ehkäisyssä ja torjunnassa.
Ympäristörikostorjunnan strategia ja toimenpideohjelmat
Vuonna 2015 laadittua ympäristörikostorjunnan strategiaa on päivitetty 2020. Vuoteen 2026 on asetettu seuraavat tavoitteet
- Varmistetaan ympäristörikostorjunnan viranomaisyhteistyön toimivuus, hyvien käytäntöjen jakaminen ja jatkuvuus
- Yhteensovitetaan ministeriöiden tulos- ja muuta ohjausta ympäristörikosasioissa
- Toteutetaan edelleen yhteistä ympäristörikoskoulutusta
- Jalostetaan olemassa olevaa tilasto- ja seurantatietoa ja hyödynnetään sitä ympäristörikosten torjuntatyössä
- Huomioidaan kansallisissa lainsäädäntöhankkeissa ympäristörikostorjunta. Seurataan lisäksi ympäristörikoksia koskevan kansainvälisen ja EU-lainsäädännön kehittymistä
- Vaikutetaan asenteisiin ympäristörikosten ennalta ehkäisemiseksi
- Seurataan kansainvälisen ympäristörikollisuuden kehitystä ja tiivistetään kansallisten toimijoiden vuorovaikutusta kansainvälisissä verkostoissa toimivien kesken
Strategia on uusittu kaudelle 2021-2026. Ympäristöministeriön asettama, kaikkia keskeisiä toimijatahoja edustava toimeenpanotyöryhmä huolehtii käytännön toimenpiteiden toteuttamisesta. Uusin toimenpideohjelma on laadittu vuosille 2021-2022. Seuraa ympäristörikostorjunnan toimeenpanoryhmän työtä valtioneuvoston sivuilla
- Ympäristörikostorjunnan toimenpideohjelma 2023−2024
- Valto-julkaisuarkisto: Ympäristörikostorjunnan strategia 2021–2026 ja toimenpideohjelma 2021–2022
- Ympäristörikostorjunnan toimenpideohjelma vuosille 2019–2020
- Ympäristörikostorjunnan valtakunnallinen toimeenpanoryhmä 2021-2022, jatkohanke
- Ympäristörik ostorjunnan valtakunnallinen toimeenpanoryhmä 2019-2020, jatkohanke
- Valto-julkaisuarkisto: Ympäristörikostorjunnan strategia ja toimenpideohjelma
Hyödyllisiä linkkejä
Koulutusaineistoja teemoittain
Jäterikokset
- Jätelaki pääpiirteittäin
- Jätelain vastaisten menettelyjen hallinnollinen käsittely ja laiminlyöntimaksu
- Velvollisuus hakea ympäristölupaa jätteiden käsittelyyn
- Jätteiden kansainvälisiä siirtoja koskeva EU-lainsäädäntö
- Rajat ylittävä jäterikollisuus
- Ympäristörikosten tutkinta Tullissa
- Jätteisiin liittyvät kriminalisoinnit
- Jäterikokset: rikospaikkatutkinta, työturvallisuus, näytetaltiointi
- Alusöljypäästöjen tutkinta
- Eräiden jätteiden hyödyntäminen maarakentamisessa
- Jätteiden keräily ja luvaton käsittely/varastointi jäterikoksen tyyppitapauksena
- Rakennusjätteiden dumppaaminen jäterikoksen tyypitapauksena
- Laittomien jätekuljetusten ja laittoman jätekaupan torjunnan tehostaminen Euroopassa
- Rikoshyöty jäterikollisuudessa ja jäterikosten osuus oikeuskäytännössä
- Blockwaste-tutkimushankkeen tulokset
Luonnonsuojelurikokset, metsä- ja metsästysrikokset sekä rakennettuun ympäristöön liittyvät rikokset
- Luonnonsuojelulaki ja sen suojelusädökset
- CITES-sopimus ja siihen liittyvä säädöstausta
- Uhanalaisten lajien kansainvälinen kauppa (CITES) käytännön näkökulmasta, esitutkinta, kansainvälinen yhteistyö
- Luonnonsuojelulainsäädäntöön liittyvät kriminalisoinnit ja menettämisseuraamukset
- Metsärikokset
- Metsästyslainsäädäntö ja sen systematiikka, pyyntilupajärjestelmä
- Metsästysrikokset, metsästykseen liittyvät menettämisseuraamukset ja kiellot
- Rakennussuojelu sekä kiinteiden ja irtainten muinaismuistojen suojelu
- Rakentamisrikokset, muinaismuistorikokset ja rikoshyöty kulttuuriympäristörikoksissa
Maa- ja vesirakentamiseen liittyvät rikokset
- Maa-ainesten ottaminen, lupaehtojen tarkoitus ja tavoite, lupaehtojen vastainen ottaminen
- Maa-ainesten dumppaamiseen liittyvät rikokset
- Maa-ainesten käyttöön liittyvät rikokset
- Rikoshyödyn määrittäminen maa-ainesrikoksissa ja ennallistamiskustannusten merkitys
- Pohjavesi luonnossa ja lainsäädännössä
- Vesilain vastainen rakentaminen
- Patoturvallisuus
- Vesitalousrikokset
Lupavelvollinen toiminta ja päästöt ympäristöön
- Ympäristönsuojelulaki, luvan tarve ja lupakäsittely
- Lupavelvollinen toiminta ja sen valvonta
- Luvanvastaisen toiminnan rikosoikeudelliset seuraukset
- Case Lokapojat, päästöt ja rikoshyöty
- Case Talvivaara, päästöt ja rikoshyöty
- Pilaantuminen ja päästö ympäristöön
- Merelliset öljypäästöt ja öljypäästömaksu
- Maatilat ja eläinsuojat – nykyaikaisen maatilan valvonta ja riskit
Virkamiestaidot tai -tietous sekä rikosoikeuden yleisiä oppeja
- Ympäristörikokset
- Ympäristörikokset ja rikoshyödyn laskeminen
- Vanhentuminen ympäristörikoksissa
- Ilmoituskynnys, syyttämiskynnys, syyksilukemiskynnys
- Syyttämis- ja tuomitsemiskäytäntö
- Näytön arviointi
- Ympäristörikosoikeuden yleiset käsitteet ja niiden tulkinta
- Oikeuttamis- ja anteeksiantoperusteet
- Rikosprosessin kulku todistajana rikosprosessissa
- Ihmisoikeuksien rajoitukset ympäristörikosoikeudessa
- Teknisen tutkinnan keinot ympäristörikostutkinnassa
- Ympäristöviranomaisten rooli rikosprosessissa
- Suomen ja Euroopan ympäristörikostilanteesta
- Ympäristörikostorjunnan strategiasta
- Ympäristörikostorjunnan valtakunnallinen toimeenpanoryhmä
- Konkurssipesän vastuu
Lisätietoja
Johanna Korpi, lainsäädäntöjohtaja
ympäristöministeriö, Kansliapäällikkö, Kansliapäällikön esikunta Puhelin:0295250278 Sähköpostiosoite: [email protected]
Tia Laine-Ylijoki-Laakso, lainsäädäntöneuvos
ympäristöministeriö, Ilmasto- ja ympäristönsuojeluosasto, Päästöt ja ympäristöriskit Puhelin:0295250150 Sähköpostiosoite: [email protected]