Kierto­talouden edistäminen EU:ssa

EU:n siirtyminen kiertotalouteen vähentää luonnonvaroihin kohdistuvia paineita sekä luo kestävää kasvua ja työpaikkoja. Siirtymä on välttämätön, jotta EU voi saavuttaa ilmastoneutraaliustavoitteensa vuoteen 2050 mennessä ja pysäyttää luonnon monimuotoisuuden vähenemisen.

Siirtyminen lineaarisesta "ota–käytä–heitä pois" -toimintamallista kiertotalouteen perustuvaan kasvumalliin on välttämätöntä resurssien kulutuksen pitämiseksi planeettamme rajoissa. Kiertotaloudessa tuotteet, materiaalit ja resurssit sekä niiden arvo säilytetään taloudessa mahdollisimman pitkään ja jätteen syntyminen minimoidaan. Kiertotalous — erityisesti metallien talteenotto ja kierrätys — nähdään myös keinona vahvistaa globaaleja toimitusketjuja ja kriisinkestokykyä.

EU:n komissio antoi ensimmäisen kiertotalouden toimintasuunnitelman vuonna 2015 ja komissio hyväksyi uuden kiertotalouden toimintasuunnitelman (CEAP) vuonna 2020. Parhaillaan toimeenpannaan kansallisesti mm. ekosuunnitteluasetusta, rakennustuoteasetusta sekä lainsäädäntöä kuluttajien vaikutusmahdollisuuksien lisäämiseksi vihreässä siirtymässä sekä tavaroiden korjaamiseksi.

Kiertotaloussäädös valmisteilla

Ursula von der Leyenin toisen komission toimintasuunnitelmassa ja Puhtaan teollisuuden ohjelmassa (Clean Industrial Deal CID 2025) kiertotalous on yksi prioriteetti, ja komission tavoitteena on tehdä EU:sta maailman johtava alue kiertotaloudessa vuoteen 2030 mennessä.  EU on asettanut tavoitteen saavuttaa 24 % kiertotalousaste vuoteen 2030 mennessä.

EU:n kiertotaloussäädöksen (annettaneen Q3/ 2026) tavoitteena on merkittävästi edistää kiertotaloussiirtymää hyödyntäen EU:n sisämarkkinoita. Tavoitteena on esimerkiksi parantaa kierrätettyjen raaka-aineiden laatua, lisästä niiden saatavilla olevaa määrää ja helpottaa niiden liikkumista sisämarkkinoilla. Säädöksen tarkoituksena on mm. tukea kriittisten raaka-aineiden talteenottoa sähkö- ja elektroniikkaromua koskevia sääntöjä uudistamalla.