Keskipitkän aikavälin ilmasto­suunnitelma

Keskipitkän aikavälin ilmastosuunnitelma perustuu ilmastolakiin.
Suunnitelma laaditaan kerran vaalikaudessa ja se sisältää toimenpideohjelman päästökaupan ulkopuolisten sektoreiden eli ns. taakanjakosektorin päästöjen vähentämiseksi.

Taakanjakosektorille lasketaan liikenteen, maatalouden, rakennusten erillislämmityksen, työkoneiden, jätehuollon ja jätteenpolton päästöt sekä F-kaasut.

Suunnitelman toimeenpanoa seurataan eduskunnalle vuosittain annettavassa ilmastovuosikertomuksessa. Ilmastolain mukainen suunnittelujärjestelmä toimii nykyisin rinnakkain energia- ja ilmastostrategian laatimisprosessin kanssa. Energia- ja ilmastostrategiat kattavat sekä päästökauppa-, taakanjako- että maankäyttösektorin.

Uuden ilmastosuunnitelman valmistelu on aloitettu maaliskuussa 2024. Suunnitelma valmistellaan rinnakkain energia- ja ilmastostrategian kanssa. Keskipitkän aikavälin ilmastosuunnitelman valmistelun aikana on kuultu kansalaisia ja järjestetty sidosryhmätilaisuuksia. Ympäristöministeriö järjesti valmistelun alussa avoimen tilaisuuden ilmastosuunnitelman valmistelun käynnistymisestä sekä työpajan, jossa kuultiin eri tahojen näkemyksiä valmistelun tueksi. Valmistelussa on hyödynnetty myös vuoden 2025 Ilmastobarometrin, FLAIRE-hankkeen kansaiskokouksen, KEITO-hankkeen kansalaiskyselyn sekä Nuorten ympäristöhuippukokouksen näkemyksiä ja tuloksia. Lisäksi ympäristöministeriö järjesti saamelaiskäräjille kaksi kuulemistilaisuutta, joissa neuvoteltiin ilmastosuunnitelman alustavista toimenpiteistä.

Edellisen ilmastosuunnitelman valtioneuvosto antoi selontekona eduskunnalle 2.6.2022. Keskipitkän aikavälin ilmastopolitiikan suunnitelma valmisteltiin rinnakkain ilmasto- ja energiastrategian sekä maankäyttösektorin ilmastosuunnitelman kanssa. Yhdessä kolme suunnitelmaa kattavat kaikki Suomen päästöt ja toimet niiden vähentämiseksi.