Keskipitkän aikavälin ilmasto­politiikan suunnitelma

Keskipitkän aikavälin ilmastosuunnitelma perustuu ilmastolakiin. Suunnitelma laaditaan kerran vaalikaudessa ja se sisältää toimenpideohjelman taakanjakosektorin päästöjen vähentämiseksi. Suunnitelma on laadittu siten, että se vastaa vuoden 2030 kiristyvään EU-velvoitteeseen sekä hallituksen tavoitteeseen hiilineutraaliudesta vuoteen 2035 mennessä.

Ilmastosuunnitelman toimeenpano alkanut

Suunnitelman laadinnan tueksi asetettiin lokakuussa 2020 työryhmä. Siinä olivat edustettuina keskeiset ministeriöt sekä asiantuntijatahona Ilmastopaneeli.

Suunnitelmaluonnos oli kaikille avoimella lausuntokierroksella 8.12.2021-14.1.2022. Lausuntokierroksella saatu palaute sekä tutkimuslaitoksilta saadut arviot suunnitelman riittävyydestä huomioitiin ilmastosuunnitelman viimeistelyssä.

Valtioneuvosto antoi ilmastosuunnitelman selontekona eduskunnalle 2.6.2022. Suunnitelman toimeenpano on alkanut. Eduskunta ottaa kantaa suunnitelmaan syksyllä 2022.

Keskipitkän aikavälin ilmastopolitiikan suunnitelma valmisteltiin rinnakkain ilmasto- ja energiastrategian sekä maankäyttösektorin ilmastosuunnitelman kanssa. Yhdessä kolme suunnitelmaa kattavat kaikki Suomen päästöt ja toimet niiden vähentämiseksi. Hallitusohjelman mukaisesti myös ilmastolaki uudistettiin ja se tuli voimaan 1.7.2022.

Ilmastosuunnitelmaa valmisteltu laajassa yhteistyössä

Ilmastosuunnitelman valmistelun lähtökohtana oli avoimuus ja kansalaisten kuuleminen. Tavoitteena oli tuottaa tietoa ja kehittää ratkaisuja mahdollisimman oikeudenmukaisen ilmastopolitiikan valmistelun tueksi.

Eri osapuolien näkemyksiä tarvittavista päästövähennystoimista kerättiin valmistelua varten esimerkiksi satunnaisotannalla muodostetussa kansalaisraadissa, sidosryhmätapaamisissa, ilmastopolitiikan pyöreän pöydän käsittelyssä, oikeudenmukaisuutta ja yhdenvertaisuutta koskevissa tilaisuuksissa sekä Saamelaiskäräjien neuvottelutilaisuudessa. Kansalaisten mielipiteitä suunnitelman toimenpiteistä kartoitettiin alkuvuodesta 2021 verkkokyselyllä, johon tuli 18 000 vastausta. 

Suunnitelman vaikutusten arvioimisen tukena toimi VTT:n koordinoima HIISI-hanke. Hankkeessa analysoitiin suunnitelman toimien vaikutuksia eri päästösektoreille, toimialoille, ihmisille ja ympäristölle.

Ilmastosuunnitelman valmistelun aineistoihin voi tutustua Hankeikkunassa

Mikä on keskipitkän aikavälin ilmastopolitiikan suunnitelma?

Keskipitkän aikavälin ilmastopolitiikan suunnitelma perustuu ilmastolakiin.

Suunnitelma laaditaan kerran vaalikaudessa ja se sisältää toimenpideohjelman päästökaupan ulkopuolisten sektoreiden eli ns. taakanjakosektorin päästöjen vähentämiseksi. Taakanjakosektorille lasketaan liikenteen, maatalouden, rakennusten erillislämmityksen, työkoneiden ja jätehuollon päästöt sekä F-kaasut.

Suunnitelman toimeenpanoa seurataan eduskunnalle vuosittain annettavassa ilmastovuosikertomuksessa, joka perustuu ilmastolakiin. Ilmastolain mukainen suunnittelujärjestelmä toimii nykyisin rinnakkain energia- ja ilmastostrategian laatimisprosessin kanssa. Energia- ja ilmastostrategiat kattavat sekä päästökauppa-, taakanjako- että maankäyttösektorin.

Ensimmäinen keskipitkän aikavälin ilmastopolitiikan suunnitelma Kohti ilmastoviisasta arkea valmistui vuonna 2017. Se sisältää toimet, joiden avulla Suomi saavuttaa tavoitteensa vähentää päästöjä 39 prosenttia vuoteen 2030 mennessä verrattuna vuoteen 2005. Keskipitkän aikavälin ilmastopolitiikan suunnitelma täsmentää ja täydentää energia- ja ilmastostrategiaa, joka hyväksyttiin 2016.

Lisätietoja

Magnus Cederlöf, ympäristöneuvos 
ympäristöministeriö, Ympäristönsuojeluosasto, Ilmasto 0295250060