Keskipitkän aikavälin ilmastopolitiikan suunnitelma

Keskipitkän aikavälin ilmastosuunnitelma perustuu vuonna 2015 voimaan tulleeseen ilmastolakiin. Suunnitelma laaditaan kerran vaalikaudessa ja se sisältää toimenpideohjelman taakanjakosektorin päästöjen vähentämiseksi. Suunnitelma päivitetään siten, että se vastaa vuoden 2030 kiristyvään EU-velvoitteeseen sekä hallituksen tavoitteeseen hiilineutraaliudesta vuoteen 2035 mennessä.

Näin ilmastosuunnitelman valmistelu etenee

Suunnitelman laadinnan tueksi asetettiin lokakuussa 2020 työryhmä, jossa olivat edustettuina keskeiset ministeriöt sekä asiantuntijatahona Ilmastopaneeli.

Suunnitelmaluonnoksen on tarkoitus valmistua syksyllä 2021, jonka jälkeen se lähetetään kaikille avoimelle lausuntokierrokselle. Lausuntokierroksella saatu palaute huomioidaan ilmastosuunnitelman viimeistelyssä.

Valtioneuvoston on tarkoitus antaa ilmastosuunnitelma selontekona eduskunnalle tammikuussa 2021.

Ilmastosuunnitelma valmistellaan koordinoidusti uuden energia- ja ilmastostrategian kanssa, jonka valmistelusta vastaa työ- ja elinkeinoministeriö. Hallitusohjelman mukaisesti myös ilmastolakia päivitetään.

Ilmastosuunnitelmaa on valmisteltu laajassa yhteistyössä

Ilmastosuunnitelman valmistelun lähtökohtana on ollut avoimuus ja kansalaisten kuuleminen. Tavoitteena on ollut tuottaa tietoa ja kehittää ratkaisuja mahdollisimman oikeudenmukaisen ilmastopolitiikan valmistelun tueksi.

Sidosryhmät ovat saaneet tietoa valmistelun etenemisestä 19.1.2021 pidetyssä Ilmastosuunnitelma 2035 -tilaisuudessa. Lisäksi eri osapuolien näkemyksiä kerättiin kevään 2021 aikana

Saamelaiskäräjien neuvottelutilaisuudessa, satunnaisotannalla muodostetussa kansalaisraadissa, ilmastopolitiikan pyöreän pöydän käsittelyssä sekä oikeudenmukaisuutta ja yhdenvertaisuutta koskevissa tilaisuuksissa. Kansalaisille suunnattu verkkokysely keräsi alkuvuodesta 2021 huikeat 18 000 vastausta.

Suunnitelman vaikutusten arvioimisen tukena on toiminut VTT:n koordinoima HIISI-hanke. Hankkeessa on analysoitu suunnitelman toimien vaikutuksia eri päästösektoreille, toimialoille, ihmisille ja ympäristölle. Samaa tietopohjaa hyödynnetään myös ilmasto- ja energiastrategiassa.

Ilmastosuunnitelman valmistelun aineistoihin voi tutustua Hankeikkunassa

Mikä on keskipitkän aikavälin ilmastopolitiikan suunnitelma?

Keskipitkän aikavälin ilmastopolitiikan suunnitelma perustuu vuonna 2015 voimaan tulleeseen ilmastolakiin.

Suunnitelma laaditaan kerran vaalikaudessa ja se sisältää toimenpideohjelman päästökaupan ulkopuolisten sektoreiden eli ns. taakanjakosektorin päästöjen vähentämiseksi. Taakanjakosektorille lasketaan liikenteen, maatalouden, rakennusten erillislämmityksen, työkoneiden ja jätehuollon päästöt sekä F-kaasut.

Suunnitelman toimeenpanoa seurataan eduskunnalle vuosittain annettavassa ilmastovuosikertomuksessa, joka perustuu ilmastolakiin. Ilmastolain mukainen suunnittelujärjestelmä toimii nykyisin rinnakkain energia- ja ilmastostrategian laatimisprosessin kanssa. Energia- ja ilmastostrategiat kattavat sekä päästökauppa-, taakanjako- että maankäyttösektorin.

Ensimmäinen keskipitkän aikavälin ilmastopolitiikan suunnitelma Kohti ilmastoviisasta arkea valmistui vuonna 2017. Se sisältää toimet, joiden avulla Suomi saavuttaa tavoitteensa vähentää päästöjä 39 prosenttia vuoteen 2030 mennessä verrattuna vuoteen 2005. Keskipitkän aikavälin ilmastopolitiikan suunnitelma täsmentää ja täydentää energia- ja ilmastostrategiaa, joka hyväksyttiin 2016.

Lisätietoja

Magnus Cederlöf, ympäristöneuvos 
ympäristöministeriö, Ympäristönsuojeluosasto, Ilmasto 0295250060