Keskipitkän aikavälin ilmasto­suunnitelma

Keskipitkän aikavälin ilmastosuunnitelma perustuu ilmastolakiin.
Suunnitelma laaditaan kerran vaalikaudessa ja se sisältää toimenpideohjelman päästökaupan ulkopuolisten sektoreiden eli ns. taakanjakosektorin päästöjen vähentämiseksi.

Taakanjakosektorille lasketaan liikenteen, osa maatalouden, rakennusten erillislämmityksen, työkoneiden, jätteiden käsittelyn ja jätteenpolton päästöt sekä F-kaasut.

Suunnitelman toimeenpanoa seurataan eduskunnalle vuosittain annettavassa ilmastovuosikertomuksessa. Ilmastolain mukainen suunnittelujärjestelmä toimii nykyisin rinnakkain energia- ja ilmastostrategian laatimisprosessin kanssa. Energia- ja ilmastostrategia kattaa päästökauppa-, taakanjako- ja maankäyttösektorin.

Hallitus hyväksyi kolmannen keskipitkän aikavälin ilmastosuunnitelman joulukuussa 2025

Valtioneuvosto antoi joulukuussa 2025 tuoreimman selonteon keskipitkän aikavälin ilmastosuunnitelmasta (KAISU3) eduskunnalle. Suunnitelma valmisteltiin rinnakkain energia- ja ilmastostrategian kanssa. Yhdessä maankäyttösektorin ilmastosuunnitelman kanssa nämä kolme suunnitelmaa kattavat kaikki Suomen päästöt ja toimet niiden vähentämiseksi.

Tuoreimman ilmastosuunnitelman valmistelu käynnistyi maaliskuussa 2024, ja valmistelun aikana kuultiin kansalaisia ja järjestettiin sidosryhmätilaisuuksia. Ympäristöministeriö järjesti valmistelun alussa avoimen tilaisuuden ilmastosuunnitelman valmistelun käynnistymisestä sekä työpajan, jossa kuultiin eri tahojen näkemyksiä valmistelun tueksi. Valmistelussa on hyödynnetty myös vuoden 2025 Ilmastobarometrin, FLAIRE-hankkeen kansaiskokouksen, KEITO-hankkeen kansalaiskyselyn sekä Nuorten ympäristöhuippukokouksen näkemyksiä ja tuloksia. Lisäksi ympäristöministeriö järjesti saamelaiskäräjille kaksi tilaisuutta, joissa neuvoteltiin ilmastosuunnitelman alustavista toimenpiteistä.