Vapaa­ehtoiset hiili­markkinat

Vapaaehtoisilta hiilimarkkinoilta voi ostaa ilmastoyksiköitä, joita käytetään ilmastoväittämien tekemiseen yritysten, tuotteiden ja palveluiden markkinoinnissa. Ilmastoväittämiä ovat esimerkiksi lupaukset tuotteen tai palvelun hiilineutraaliudesta.

Vapaaehtoisten hiilimarkkinoiden suosio on kasvanut viime vuosina. Palveluiden kysyntää ovat lisänneet yritysten ja organisaatioiden itselleen asettamat ilmastotavoitteet sekä kuluttajien huoli ilmastonmuutoksesta.

Hyvien käytäntöjen mukaisesti kaikkien toimijoiden tulisi ensisijaisesti vähentää omia päästöjään ja pienentää omaa hiilijalanjälkeään. Omia ilmastotoimia voi täydentää tukemalla muiden tahojen sellaisia vapaaehtoisia ilmastotekoja, jotka eivät muuten toteutuisi. Vapaaehtoiset ilmastoteot ovat yksi keino edistää ilmastotyötä Suomessa ja maailmalla.

Vapaaehtoisten hiilimarkkinoiden kehittämisessä Suomea ohjaa EU:n sääntely ja kansainväliset sopimukset kuten Pariisin sopimus. Ympäristöministeriön selvityksen mukaan kansallisia, nopeasti vanhentuvia erillisratkaisuja tulisi välttää. Kansainväliset ja kansalliset hyvät käytännöt, ohjeet ja sääntely kehittyvät nopeasti.

EU:n hiilenpoistojen sertifiointikehikko antaa tukea myös kotimaan ilmastotoimien edistämiselle.

Pariisin sopimuksen 6 artikla toimeenpanosäännöt viitoittavat kansainvälisesti vapaaehtoisten hiilimarkknoiden kehitystä.

Opas linjaa hyvät käytännöt vapaaehtoisiin hiili­markkinoihin

Yritysten ilmastoväittämiin on liittynyt paljon epäselvyyttä ja epäilyjä ”viherpesusta”. Ympäristöministeriö ja maa- ja metsätalousministeriö ovat julkaisseet oppaan vapaaehtoisten hiilimarkkinoiden hyviin käytäntöihin helmikuussa 2023. Oppaan tavoitteena on parantaa kotimaisten hiilimarkkinoiden luotettavuutta ja antaa toimijoille työkaluja vapaaehtoisilla hiilimarkkinoilla toimimiselle.

Opas sisältää hyviä käytäntöjä yksiköiden tuottajille ja niiden ostajille. Se perustuu nykyiseen ja kehitteillä olevaan EU-sääntelyyn sekä kansainvälisiin ohjeistuksiin.

• Opas vapaaehtoisiin hiilimarkkinoihin | valto.fi
• Uusi opas linjaa hyvä käytännöt vapaaehtoisille hiilimarkkinoille | Tiedote 1.2.2023
• Kysymyksiä ja vastauksia vapaaehtoisten hiilimarkkinoiden hyvistä käytännöistä

Toimijat voivat tehdä erilaisia ilmastoväittämiä

Yritysten ja organisaatioiden ilmastoteoista käytetään myös termiä päästökompensaatio. Termiä ei enää suositella käytettäväksi sen monitulkintaisuuden vuoksi. Myös päästöjen hyvittämistä ei terminä suositella.

Oppaan mukaan vapaaehtoisista ilmastoväittämistä tulisi käyttää termejä päästöjen kumoaminen tai kansallinen ilmastotukiväittämä.

1. Kumoutumisväittämä tarkoittaa yrityksen tai sen tuotteen päästöistä aiheutuvan ilmastohaitan kumoamista ostamalla sellaisia ilmastoyksiköitä, joita ei lasketa minkään maan ilmastotavoitteen seurantaan ja tilipitoon. Kumoutumisväittämä voi kattaa päästöt osittain tai kokonaan. Hiilineutraaliusväittämä on kumoutumisväittämä, joka kattaa kohteen päästöt kokonaan.
2. Ilmastotukiväittämä tarkoittaa, että sen esittäjän ostamat ilmastoyksiköt edistävät myös jonkin maan ilmastotavoitteta. Ilmastotukiväittämän esittäjä ei laske yksiköiden hillintätuloksia omien päästöjensä ilmastovaikutuksen kumoamiseen.

Vapaaehtoinen ilmastopäästöjen kompensaatio on eri asia kuin ekologinen kompensaatio. Ekologisen kompensaation avulla ihmisen toiminnasta luonnon monimuotoisuudelle yhtäällä aiheutunut haitta hyvitetään lisäämällä luonnon monimuotoisuutta toisaalla.

Miten tehdä ilmastotekoja ilmasto­yksiköiden avulla?

Vapaaehtoisilta hiilimarkkinoilta on mahdollista ostaa ilmastoyksiköitä, joita käytetään ilmastoväittämien tekemiseen. Hyvien käytäntöjen mukaan uskottavien ilmastoväittämien tulee perustua ilmastoyksiköihin, jotka täyttävät kansainvälisesti vakiintuneet minimikriteerit.

Yksiköiden laadun varmistamiseksi on kehitetty sertifiointiohjelmia, joiden avulla hillintätoimet ja niiden tuottamat hillintätulokset todennetaan. Ilmastoyksiköllä tarkoitetaan yhtä hiilidioksidiekvivalenttitonnia vastaavaa sertifioitua hillintätulosta. Hillintätulos voi olla sekä kasvihuonekaasujen vähennys tai hiilenpoistojen lisäys.

Yksi keskeinen minimikriteeri ilmastoväittämän todistamiseen käytetyille yksiköille on lisäisyys, eli yksikön tuottavaa hanketta ei olisi tapahtunut joka tapauksessa esimerkiksi lainsäädännön vaatimuksesta tai taloudellisesti kannattavasti.

Hyvien käytäntöjen mukaiset, vakiintuneet kansainväliset minimikriteerit ovat:

1. Lisäisyys
2. Vankka perusura
3. Vankka laskentamenetelmä
4. Seuranta ja raportointi
5. Pysyvyys
6. Hiilivuodon välttäminen
7. Aitous, riippumaton todentaminen ja sertifiointi
8. Kaksoislaskennan välttäminen
9. Merkittävän haitan välttäminen (DNSH-periaate)

Joissain sertifiointiohjelmissa on lisäksi kriteerinä positiivisten kestävän kehityksen vaikutusten toteutuminen, seuranta, raportointi ja todentaminen.

Vapaaehtoiset ilmastoteot, jotka eivät täytä kaikkia minimikriteerejä, voivat tuottaa tärkeitä ilmasto- ja muita hyötyjä, ja niiden tukeminen on tärkeää ja kannustettavaa. Niitä ei kuitenkaan tulisi käyttää kumoutumisväittämiin, kuten lupaukseen organisaation hiilineutraaliudesta.

Kaksois­laskenta on mahdollista välttää ilmastotuki­väittämillä

Hyvien käytäntöjen mukaisesti toimijan tulisi välttää kaksoislaskentaa eli sitä, että sama päästövähenemä lasketaan kahden eri toimijan hyväksi. Kaksoislaskentaa on esimerkiksi se, että valtion päästötaseessa näkyvää päästövähenemää käytetään yrityksen, tuotteen tai toimijan hiilineutraaliusväittämään.

Suomi raportoi vuosittain kasvihuonekaasupäästöt ja mm. metsien hiilinieluista syntyvät hiilenpoistot. Laskenta tehdään kansainvälisten sopimusten ja vaatimusten mukaisesti. Suomen kasvihuonekaasujen päästöinventaario kattaa ihmisen toiminnasta syntyvät kasvihuonekaasupäästöt ja hiilenpoistot Suomen rajojen sisäpuolella. Esimerkiksi Suomessa tehtävät metsityshankkeet otetaan huomioon raportoinnissa.

Ympäristöministeriön ja maa- ja metsätalousministeriön julkaiseman selvityksen mukaan EU-lainsäädäntö ei tällä hetkellä mahdollista niin sanottujen vastaavien kansallisten mukautusten tekemistä. Kansallisessa mukautuksessa valtio tekisi muutoksia omaan kasvihuonekaasupäästöjen laskentaan tai sitoutuisi ylittämään kansallisen tavoitteensa yrityksen tai organisaation hillintätulosta vastaavalla määrällä.

Esimerkiksi Suomessa yritykset voivat välttää kaksoislaskennan tekemällä markkinoinnissaan ns. ilmastotukiväittämän, jolloin käytetyt yksiköt lasketaan myös Suomen hiilineutraaliustavoitteen hyväksi.

Selvitys: Vapaaehtoisiin päästökompensaatioihin liittyvät erityiskysymykset | valto.fi
Kaksoislaskentaa voidaan välttää eri tavoin | Tiedote 30.9.2022

Kuluttajille on tarjottava luotettavaa tietoa

Kuluttajien tulee saada luotettavaa tietoa siitä, mitä ja miten päästöjä on pyritty kumoamaan ilman kohtuutonta vaivannäköä ja merkittäviä kustannuksia. Kuluttajansuojalain mukaan yritykset eivät saa antaa markkinoinnissaan tai asiakassuhteessa totuudenvastaisia tai harhaanjohtavia tietoja. Tämä koskee myös ympäristöväittämiä, joiden käytölle markkinoinnissa on kaksi pääperiaatetta:

1. Väitteiden on oltava selviä, täsmällisiä ja ymmärrettäviä, eikä niillä saa johtaa kuluttajia harhaan.
2. Yrityksellä on oltava näyttöä väittämiensä tueksi.

Hiilenpoistojen sertifioinnin lisäksi EU:ssa on lähivuosina tulossa uutta sääntelyä ja tiukentuvia vaatimuksia esimerkiksi ympäristöväittämien perusteluille, yritysten kestävyysraportoinnille sekä yritysvastuulle.

EU:n komissio haluaa hillitä tuotteiden ja palveluiden viherpesua | Tiedote 22.3.2023

Kotimaisia hiili­markkinoita kehitetään tutkimus­tiedon pohjalta

Ympäristöministeriö on yhdessä muiden ministeriöiden kanssa selvittänyt vapaaehtoisen hiilimarkkinan nykytilannetta ja sen mahdollista roolia ilmastonmuutoksen hillinnässä. Lisäksi on tarkasteltu erilaisia päästövähennysyksiköitä tuottavia hanketyyppejä ja niihin liittyviä kansainvälisiä standardeja, eurooppalaisia järjestelmiä sekä hankkeiden laadunvarmistusta.

VN TEAS - Vapaaehtoisten ilmastotoimien rooli ja kansainvälisen viitekehyksen muutoksen vaikutukset Suomelle
Hankkeessa selvitettiin, miten kansallista lainsäädäntöä, ohjeistuksia ja hiilidioksidipäästöjen raportointia tulisi päivittää pidemmällä aikavälillä sekä kansainvälisten sääntelykehikon muutoksien vaikutuksia kansallisiin päästövähennyksiin, kuluttajansuojaan ja yritysten toimintaedellytyksiin.

Hiilikompensaatioiden kehityspolkujen vaikutukset - KolKom
Hankkeessa selvitettiin hiilikompensaatioiden vaikutuksia metsä- ja maataloussektorien tuotantoon ja arvoketjuihin. Hanke on osa Hiilestä kiinni -tutkimus- ja innovaatio-ohjelmaa.

Hiilikompensaatioiden tietopalvelu - HIMA
Hankkeessa tuotetaan hiilikompensaatiosta tietoa jakava palvelu.

Kuntien mahdollisuudet käyttää maankäyttösektorin nettohiilinieluihin perustuvaa kompensointia – KUNTANIELU
Hankkeen päätavoite on luoda kunnille edellytyksiä vahvistaa maankäyttösektorin nettonielua sekä luoda perusta kuntatason kompensaatiotoiminnalle, jolla kunta voi edetä kohti hiilineutraaliutta.

Esiselvitys maankäyttösektorin hiilikompensaatiohankkeista
Kotimaisen maankäyttösektorin hankkeita on tutkittu muun muassa maa- ja metsätalousministeriön rahoittamassa hankkeessa.

Vapaaehtoisten päästökompensaatioiden sääntely 
Hankkeessa tutkittiin, miten kompensaatiopalveluiden tarjontaa olisi tarpeen säännellä Suomessa. Selvityksessä kartoitettiin, mitä ohjauskeinovaihtoehtoja olisi käytettävissä sekä arvioitiin eri keinojen soveltuvuutta ja vaikutuksia.