Kemikaalit

Ympäristöministeriön tavoitteena on, että vaarallisten aineiden aiheuttamat riskit tunnetaan ja ne eivät aiheuta merkittäviä ympäristö- ja terveyshaittoja. Kemikaalien ympäristöriskejä voidaan vähentää lainsäädännön keinoin. Lainsäädäntöön vaikuttavat kansallisten tavoitteiden ohella EU:n kemikaalilainsäädäntö sekä kemikaalien riskien vähentämiseen tähtäävät kansainväliset sopimukset, joihin Suomi on sitoutunut.

Ympäristöministeriölle kuuluu kemikaalilain ja sen nojalla annettujen säännösten ja määräysten noudattamista koskevan valvonnan ylin johto ja ohjaus kemikaalien aiheuttamien ympäristöhaittojen ehkäisemisen ja torjumisen osalta. Lisäksi ministeriö vastaa kemikaalien ympäristöhaittojen ehkäisemiseen tähtäävästä kansainvälisestä yhteistyöstä.

Kemikaalien ympäristöriskien hallintaan osallistuvat viranomaiset ovat Suomen ympäristökeskus, Turvallisuus- ja kemikaalivirasto (Tukes), elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukset sekä kunnan ympäristösuojeluviranomaiset.

Kansallinen kemikaali­ohjelma

Kemikaaliohjelman (2022-2035) tavoitteena on ympäristö, jossa kemikaalit eivät haittaa ihmisten terveyttä eivätkä heikennä ympäristön hyvää tilaa. Ohjelmassa otetaan huomioon kemikaalien aiheuttama haitta yksittäiselle kuluttajalle, kansanterveydelle, työntekijöiden terveydelle ja ympäristölle kemikaalin koko elinkaaren aikana.

Kemikaaliohjelmassa linjataan keskeiset toimet, joita hallinnonalat sitoutuvat toteuttamaan.

• Kansallinen kemikaaliohjelma 2022-2035

Kemikaaliohjelman teemat ovat

1. Terveyden ja ympäristön suojelu haitallisilta kemikaaleilta

Kemikaaleja on lähes kaikissa materiaaleissa ja tuotteissa. Ohjelman tavoitteena on muun muassa:

• turvata riittävä tieto haitallisille kemikaaleille altistumisesta, jotta kemikaalien riskejä voidaan arvioida ja niitä hallita,
• edistää kemikaalien yhteisvaikutusten tutkimusta ja kehittää kemikaalien riskinarviointi- ja hallintamenetelmiä. Ohjelmassa sitoudutaan esimerkiksi kehittämään kemikaalien ympäristövaikutusten kokonaishaittaa ympäristölle mittaava "ympäristötaakka"-mittaristo.

2. Turvallinen kiertotalous ja kestävä kemia

Haitallisten kemikaalien kierto tuotteiden ja materiaalien mukana on yksi kiertotalouden haaste. Tavoitteena on muun muassa

• kemikaaliturvallinen kiertotalous tuotesuunnittelusta uusiomateriaalin tuotantoon ja sen käyttöön saakka. Ohjelmassa sitoudutaan esimerkiksi tehostamaan kemikaalien koko elinkaaren arviointia sekä varmistamaan kemikaalitiedon siirtymistä ja säilymistä toimitusketjussa sekä tuotteissa. Myös julkisten hankintojen kriteerejä ja hankintaosaamista on parannettava.
• kiertotalouteen perustuvan liiketoiminta kehittyminen sekä kestävään ja turvalliseen kemiaan tähtäävien innovaatioiden lisääntyminen.

3. Tietoon pohjautuva päätöksenteko

Tavoitteena on muun muassa

• vahvempi vuorovaikutus tieteiden, viranomaisten, elinkeinoelämän ja politiikan välillä, mikä parantaa tietopohjaa päätöksenteon tukena. Tämän edistämiseksi ohjelman toimijat muun muassa perustavat uuden kansallisen kemikaalifoorumin.

4. EU- ja kansainvälinen yhteistyö kemikaaliturvallisuuden parantamiseksi

Kemikaaliturvallisuuden ja tätä kautta ympäristön- ja terveydensuojelun korkea taso edellyttää yhteistyötä niin Euroopassa kuin maailmanlaajuisesti. Tavoitteena on muun muassa:

• tunnistaa, ennakoida ja priorisoida Suomen kannalta olennaisimmat toimet ja keskittää voimavaroja niiden edistämiseen.
• toimia aktiivisesti kemikaaliturvallisuuden parantamiseksi myös Suomen rajojen ulkopuolella.

5. Viestintä ja koulutus parantavat kemikaaliturvallisuutta

Kemikaaliviestinnällä lisätään kemikaaliturvallisuutta, riskitietoisuutta ja varmistetaan kemikaalien turvallinen käyttö niiden elinkaaren kaikissa vaiheissa. Tavoitteena on muun muassa, että

• Kuluttajilla ja yrityksillä on riittävästi tietoa kemikaaleista sekä niiden turvallisesta ja asiamukaisesta käytöstä,
• viestintä ohjaa turvallisempien kemikaalien käyttöönottoon.