Alueiden­käytön lain­säädännön uudistus

Alueidenkäytön lainsäädäntöä uudistetaan pääministeri Petteri Orpon hallituksen ohjelman mukaisesti. Tavoitteena on muun muassa edistää kaavoituksen sujuvuutta, hyvää elinympäristöä, kaupunkien ja kuntien kasvua, alueiden elinvoimaisuutta, yritysten kilpailukykyä sekä Suomen houkuttelevuutta investointikohteena.

Uudistus etenee kahdessa vaiheessa. Alueidenkäyttölain uudistusta on valmistellut työryhmä, jonka ympäristöministeriö nimesi marraskuussa 2023.

Kaavojen toteuttamisen, maapolitiikan ja katujen kunnossapidon säädösten uudistusta valmistelee toinen työryhmä, jonka ympäristöministeriö nimesi joulukuussa 2023.

Alueiden­käyttölain uudistus

Uusi alueidenkäyttölaki sisältää valtakunnallisia alueidenkäyttötavoitteita, kaavoitusjärjestelmää sekä merialuesuunnittelua koskevat säännökset.

Hallitusohjelman mukaisesti tavoitteena on muun muassa vähentää maakuntakaavan yksityiskohtaisuutta sekä sisällyttää lakiin maanomistajan aloiteoikeus yleis- ja asemakaavalle ja mahdollisuus kumppanuuskaavoitukseen.

Ympäristöministeriön asettaman työryhmän toimikausi kesti 30.9.2024 asti. Tavoitteena on, että hallitus voi antaa lakiesityksen eduskunnalle syysistuntokaudella 2025.

Esitys uudeksi alueidenkäyttölaiksi on lausuntokierroksella 11. heinäkuuta 2025 saakka. 

Kysymyksiä ja vastauksia alueidenkäyttölain uudistuksesta

Mitä alueidenkäyttölain uudistamisella tavoitellaan?

Alueidenkäytön suunnittelua koskevat säännökset uudistetaan hallitusohjelman tavoitteiden toteuttamiseksi. Hallitusohjelman mukaan hallitus laatii alueidenkäyttölain, joka edistää tarkoituksenmukaista maankäyttöä, hyvää elinympäristöä, kaavoituksen sujuvuutta, kaupunkien ja kuntien kasvua, riittävää asuntotuotantoa, alueiden elinvoimaisuutta, yritysten kilpailukykyä ja Suomen houkuttelevuutta investointikohteena.  

Uudistuksessa otetaan huomioon alueidenkäytön suunnittelun tulevaisuuden haasteet, muuttuva toimintaympäristö sekä aluehallinnon rakenteiden muutokset. 

Lisäksi uudistuksen tavoitteena on selkeyttää ja sujuvoittaa alueidenkäyttöä koskevia säännöksiä ja tehdä niihin tarvittavat lakitekniset ja kielelliset korjaukset.

Esitys uudeksi alueidenkäyttölaiksi on lausuntokierroksella 11. heinäkuuta 2025 asti.

Milloin uusi alueidenkäyttölaki tulee voimaan?

Uuden alueidenkäyttölain on tarkoitus tulla voimaan vuonna 2026.

Miten kaavoitusjärjestelmää muutetaan?

Esityksessä uudeksi alueidenkäyttölaiksi alueidenkäytön suunnittelujärjestelmä säilyisi pääosin ennallaan, eli siihen kuuluisivat nykyiseen tapaan valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet, maakuntakaava, yleiskaava ja asemakaava. Suunnittelujärjestelmään tehtäisiin kuitenkin sujuvoittavia ja ajantasaistavia muutoksia.

Maakuntakaavan tehtävää ja oikeusvaikutuksia rajattaisiin ja vähittäiskaupan suuryksiköitä koskevaa sääntelyä kevennettäisiin. Kuntien yhteinen yleiskaava ohjaisi yleiskaavaa maakuntakaavan sijasta ja kuntien yhteinen yleiskaava olisi mahdollista hyväksyä kuntien valtuustoissa. Yleiskaava ja asemakaava voitaisiin laatia yhtä aikaa ja hyväksyä samalla päätöksellä.  

Lakiin lisättäisiin säännökset maanomistajan yleiskaavaa ja asemakaavaa koskevasta aloiteoikeudesta sekä kunnan mahdollisuudesta antaa asemakaavaa tai yleiskaavaa koskeva ehdotus maanomistajan valmisteltavaksi. Lakiin lisättäisiin myös aurinkovoimarakentamista ohjaavaa yleiskaavaa sekä tuulivoimalan vähimmäisetäisyyttä asutuksesta koskevat säännökset.

Miten ilmastonmuutos ja luonnon monimuotoisuus huomioidaan uudessa alueidenkäyttölaissa?

Kaavojen sisältövaatimuksissa korostettaisiin hallituksen esityksessä nykyistä enemmän ilmastonmuutoksen hillintää ja ilmastonmuutokseen sopeutumista sekä luonnon monimuotoisuuden huomioimista. Nämä olisi lain mukaan huomioitava kaavan laadinnassa.

Miten tuulivoimaa koskeva sääntely muuttuu?

Esityksellä ohjataan tuulivoiman sijoittumista erityisesti maakuntakaavoissa osoitetuille tuulivoimaloiden alueille. Maakuntakaavoituksessa huomioitaisiin esimerkiksi kuntarajat ylittävät vaikutukset laajasti tuulivoiman sosiaalisen hyväksyttävyyden vahvistamiseksi. Silloin, kun tuulivoimarakentamista ohjaava yksityiskohtaisempi kaava ei sijoitu maakuntakaavan tuulivoimaloiden alueelle, vähimmäisetäisyyden asutukseen olisi oltava kahdeksan kertaa tuulivoimalan kokonaiskorkeus. Etäisyysvaatimuksesta voitaisiin poiketa maanomistajien suostumuksella.

Kaavojen toteuttamisen ja katujen kunnossa­pidon säädösten uudistus

Kokonaisuus sisältää maankäyttö- ja rakennuslain kuntien maapolitiikkaa, tonttijakoa, katuja ja muita yleisiä alueita, kunnalle yhdyskuntarakentamisesta aiheutuvien kustannusten korvaamista, maan luovuttamista ja lunastamista, hulevesiä, yleiskaavan ja asemakaavan toteuttamisesta johtuvaa korvausta sekä kehittämisalueita koskevat säännökset.

Lisäksi kokonaisuus pitää sisällään lain katujen ja eräiden yleisten alueiden kunnossa- ja puhtaanapidosta (669/1978) säännökset kokonaisuudessaan. Uudistuksessa on tavoitteena kumota myös katualueiden lunastusta ja ilmaisluovutusta koskeva poikkeuslaki (16.8.1958/369).

Tavoitteena on jakaa uudistettavat säännökset kahteen lakiin. Yhdyskuntakehittämislaki sisältäisi kunnan maapolitiikan ja kaavojen toteuttamisen edistämisen asioita. Yhdyskuntarakentamislaki sisältäisi pääasiassa kuntien vastuulle kuuluvat kaavojen toteuttamisen ja yleisten alueiden kunnossapidon asiat.

Ympäristöministeriön asettaman työryhmän toimikausi kestää 30. syyskuuta 2025 saakka. Tavoitteena on, että hallitus voi antaa lakiesityksen eduskunnalle vuoden 2026 aikana.

Uudistus on jatkoa maankäyttö- ja rakennus­lain uudistukselle

Käynnistyvät uudistukset ovat jatkoa vuonna 2018 alkaneelle maankäyttö- ja rakennuslain kokonaisuudistukselle, jossa alueidenkäytön säännösten uudistus jäi kesken. Eduskuntaan etenivät viime hallituskaudella rakentamisen osuus ja alueidenkäytön digitaalisuutta koskevat säädökset.

Alueidenkäytön lainsäädännön uudistuksessa huomioidaan soveltuvin osin maankäyttö- ja rakennuslain uudistuksen aikana tehdyt selvitykset ja muu pohjatyö.

Uusi rakentamislaki tuli voimaan 1.1.2025. Samassa yhteydessä maankäyttö- ja rakennuslaista kumottiin rakentamisen säädökset ja jäljellä jäävän lain nimi muuttui alueidenkäyttölaiksi. Alueidenkäyttölain säädösten lisäksi nyt uudistetaan katujen ja eräiden yleisten alueiden kunnossa- ja puhtaanapitolain säädöksiä.