Sosiaalinen ilmasto­rahasto

EU:n sosiaalisen ilmastorahaston (Social Climate Fund) keskeisenä tavoitteena on tukea haavoittuvassa asemassa olevia EU-kansalaisia ja yrityksiä, kun päästökauppa laajenee koskemaan tieliikennettä ja rakennusten erillislämmitystä vuodesta 2027 lähtien (ETS2). Rahastosta halutaan suunnata tukea erityisesti haavoittuville kotitalouksille, mikroyrityksille ja tieliikenteen käyttäjille.

Toimenpiteillä ja investoinneilla on tarkoitus lisätä rakennusten energiatehokkuutta, vähentää rakennusten lämmityksen ja jäähdytyksen hiilidioksidipäästöjä, sekä parantaa päästöttömän ja vähäpäästöisen liikkumisen ja liikenteen saatavuutta.

Milloin sosiaalinen ilmastorahasto tulee?

Ilmastorahasto on luotu EU:n päästökaupan laajennuksen yhteydessä (ETS2), mikä kohdistuu rakennusten ja tieliikenteen polttoainepäästöihin.

Sosiaalista ilmastorahastoa koskeva asetus on hyväksytty ja astunut voimaan 2023. Rahasto on käytössä 2026–2032.

Miten jäsenvaltio saa rahoitusta?

Jäsenvaltion on laadittava ilmastotoimien sosiaalisen tuen suunnitelman (Social Climate Plan), jonka perusteella rahoitus myönnetään. Suomen tulee toimittaa suunnitelmansa komissiolle 30.6.2025 mennessä.

Valmistelua johtaa ympäristöministeriö yhteistyössä liikenne- ja viestintäministeriön ja muiden ministeriöiden kanssa.

Millä perusteilla jäsen­valtioiden suunnitelmia arvioidaan?

Jäsenvaltioiden pitää ottaa suunnitelmissaan huomioon EU:n lainsäädännön ja ilmastotavoitteiden kriteerit. Keskeisimpiä niistä ovat seuraavat:

• Energiatehokkuus
• Rakennusten perusparannukset
• Päästötön ja vähäpäästöinen liikkuminen ja liikenne
• Kasvihuonekaasupäästöjen vähentäminen
• Haavoittuvien kotitalouksien, etenkin energiaköyhyydestä kärsivien kotitalouksien, haavoittuvien mikroyritysten ja haavoittuvien liikenteen käyttäjien määrän vähentäminen.

Kuinka paljon rahoitusta on tarjolla?

Sosiaalisen ilmastorahaston suuruus on 86,7 miljardia euroa vuosien 2026–2032 aikana. Rahasto kytkeytyy EU:n päästökaupan laajennukseen (ETS2), jonka tuloilla sosiaalista ilmastorahastoa rahoitetaan. Tämän lisäksi jäsenvaltioiden suunnitelmien on sisällettävä 25 prosentin kansallinen osarahoitusosuus. Jäsenvaltioiden on sisällytettävä suunnitelmiin rahoitettavat toimenpiteet ja investoinnit, näiden arvioidut kustannukset ja kansallinen rahoitusosuus. Suunnitelmien toimittamisen yhteydessä jäsenvaltioiden on esitettävä arvio kokonaiskustannuksista ilman arvonlisäveroa (alv), jotta suunnitelmia voidaan vertailla keskenään. Suunnitelmiin on sisällyttävä myös tärkeimmät välitavoitteet ja tavoitteet, jotta toimenpiteiden ja investointien tosiasiallista toteutusta voidaan arvioida.

Suomen saama osuus rahastosta on korkeintaan 464 miljoonaa euroa vuosina 2026–2032 mikä sisältää kansallisen osarahoituksen.