Uusi kaava – ympäristö­ministeriön podcast asumisen tulevai­suudesta

Uusi kaava on podcast, joka käsittelee asumisen tulevaisuutta. Luvassa on näkökulmia hyvään asumiseen: miten haluamme oikeasti asua, ja miten voisimme ajatella asumista uusin tavoin? 

Podcastin vieraina on ihmisiä, joilla on näkemystä asumisen historiasta, siitä mitä asumiselta kaivataan ja siitä, miten asumista pitäisi kehittää. Pöydällä on kysymyksiä asumisen hinnasta, sijainnista ja laadusta: jakautuvatko alueet haluttuihin ja hiipuviin? Miten erilaiset asumisen unelmat liittyvät ilmastonmuutokseen ja luonnon monimuotoisuuteen? Muuttaako teknologia asumista?

Ohjelman juontaa muotoilutoimittaja Ida Kukkapuro.

Podcastin löydät mm. Spotifysta ja Apple Podcasts -palvelusta nimellä Uusi kaava. Kokoamme linkit kaikkiin jaksoihin myös tälle sivulle.

Uusi kaava -podcastin ensimmäinen jakso julkaistaan 10.3.2021, ja koko ensimmäinen tuotantokausi tulee kuunneltavaksi kevään 2021 aikana.

Tervetuloa keskustelemaan jaksojen aiheista myös sosiaalisessa mediassa: #uusikaava

1. jakso: Unelmien koti, kohtuuton toive?

Uuden kaavan ensimmäisessä jaksossa Helsingin yliopiston professori Mari Vaattovaara ja Asuntomessujen kehitysjohtaja Anne Pallaste keskustelevat asumishaaveista. Asummeko me niin kuin oikeasti haluaisimme? Entä mistä löytyy se yksiöstä haaveileva tyyppi?

2. jakso: Mistä suomalainen asuminen tunnetaan?

Onko putkiremontti jotenkin erityisen suomalainen juttu? Vai onko sitä rakentamisen tiukka sääntely vai kenties digitalisaatio tai puurakentaminen? Suomea ja muuta maailmaa vertailemassa ovat tutkijatohtori Antti Kurvinen ja rakennusalan innovaatiokonsultti Aarni Heiskanen AE Partnersista.

3. jakso: Miten ilmasto kestää asumisvaatimuksemme?

Kolmasosa suomalaisen hiilijalanjäljestä syntyy asumisesta. Siinä ekologisia valintoja on kuitenkin paljon vaikeampaa tehdä kuin vaate- tai ruokaostoksilla. Miten pyramidit ovat edelleen pystyssä, kun 200 vuotta on rakennukselle nykyään ihailtavan korkea elinikä? Asumisen ilmastokysymyksiä puntaroimassa ovat kaksi arkkitehtiä ja professoria: Mikko Summanen K2S-toimistosta sekä ympäristöministeriön vähähiilisen rakentamisen erityisasiantuntija Matti Kuittinen.

4. jakso: Kaupunkisuunnittelun lyhyt oppimäärä – miten voin vaikuttaa ympäristööni?

Kaupunkisuunnittelussa kohtaavat asukkaat, liito-oravat, maanomistajat ja poliitikot. Keiden ehdoilla kaupunki muuttuu – ja mihin suuntaan? Julkisessa keskustelussa korostuvat vastakkainasettelut, ja liian usein joku yllättyy uudesta suunnitelmasta. Miten viestintää ja suunnittelua voisi parantaa?

Vaikeiden kysymysten äärellä ovat maankäytön suunnittelun professori ja ympäristöpsykologi Marketta Kyttä Aalto-yliopistosta sekä Jussi Ukkonen, joka toimii kaavoja valmistelevana arkkitehtinä Helsingin kaupunkiympäristön toimialalla ja tekee myös Ajatuksia kaupungista -podcastia.

5. jakso: Onko tulevaisuuden asuminen jo keksitty?

Putket vetävät, lämmitys on kunnossa ja neliöihin mahtuu asumaan – asumisessa asiat toimivat, mutta tunne ja ilo puuttuvat. Miksi olemme jumahtaneet funktionalismiin? Käytännöllisyyttä ja uusia mahdollisuuksia tuo digitalisaatio, joka voi olla avainasemassa myös kestävämpää asumista luodessa. Digi ei kuitenkaan ole taikapölyä, joka ratkaisee kaikki ongelmat – mitä haasteita se tuo?

Epäviihtyisää kertakäyttörakentamista vastaan käyvät arkkitehtiliitto SAFAn puheenjohtaja ja arkkitehti Henna Helander, sekä ympäristöministerin ohjelmapäällikkö ja kiinteistötalouden diplomi-insinööri Juhana Rautiainen, joka työskentelee rakentamisen digitalisaation parissa.

6. jakso: Yhteisöllisyyttä ei voi asentaa – se syntyy asukkaista

Kun maailma on pandemian myötä havahtunut etätyön mahdollisuuteen, monipaikkaisuudesta on tullut trendisana. Suomalainen mökkikulttuuri on vahva, joskaan ei kaikkien ulottuvilla. Yhä useampi voisi kokeilla maaseuduilla asumista, jos taloa ei täydy ostaa. Ehkä yhteiskäyttö toisi vastauksia ja tekisi moninapaisesta elämästä ekologisempaa ja yhteisöllisempää.

Tuleeko kodinvaihdosta valtavirtaa? Kuinka pitkän työmatkan olet valmis tekemään säilyttääksesi rakkaan asuinympäristön? Nähdäänkö tulevaisuudessa enemmän pikkuruisia omakotitaloja mukavissa ympäristöissä? Näiden ja muiden kysymysten äärellä ovat HSY:n projektitutkija Lassi Sarlos, jonka ydinosaaminen liittyy pendelöintiin ja yhteiskäyttöön, sekä Johanna Niilivuo, joka on Suomen kylät ry:n maallemuuttoasiamies.

7. jakso: Millaisia asuntoja ikääntyvä Suomi tarvitsee?

Väestö vanhenee Suomessa vauhdilla, ja yhä useamman ikääntyvän toivotaan asuvan kotona mahdollisimman pitkään. Ja kukapa ei haluaisi asua kotonaan – ainakin jos se toimii. Arvioiden mukaan Suomeen tarvitaan jopa miljoona esteetöntä asuntoa vuoteen 2030 mennessä. Se tarkoittaa monia uusia hissejä ja valtavasti poistettuja kynnyksiä. Suuri merkitys on myös sillä, mitä löytyy asunnon seinien ulkopuolelta; onko lähiympäristö viihtyisä, virikkeellinen ja turvallinen? Asia on tärkeä, sillä hyvin suunniteltu asuminen voi torjua jopa yksinäisyyttä ja parantaa terveyttä.

Kun ikääntyvälle väestölle etsitään toimivia asuinpaikkoja, katseet kohdistuvat usein 1970-luvun kerrostaloihin ja vanhojen lähiöiden kehittämiseen – miksi? Ovatko suuren muuton aikaiset parjatut sittenkin asuntokantamme sankareita?

Tämänkertaisessa jaksossa suoraa puhetta ikääntyvästä Suomesta tarjoilevat ympäristöministeriön entinen kansliapäällikkö, työelämäprofessori Hannele Pokka sekä korjausrakentamisen mahdollisuuksiin paneutunut arkkitehti ja tutkijatohtori Tapio Kaasalainen Tampereen yliopistosta.

8. jakso: Älykoti – nörttien hifistelyä vai kaikkien tulevaisuus?

Teknologia voi vähentää askelia sohvalta valokatkaisijan luo, mutta se voi myös laskea kokonaisen talon energiankulutusta. Älylukko parantaa turvallisuutta, mutta miten voit varmistua siitä, etteivät tietosi pääse vääriin käsiin? Missä älyllä on paikkansa ja kuka meidän dataamme valvoo? Miten älykotien ja älykaupunkien kehittämiseen saadaan mukaan muitakin kuin it-nörttejä?

Älykkäitä utopioita konkretisoimassa ja dystopioita rauhoittamassa ovat Aalto-yliopiston akatemiatutkija Johanna Ylipulli, joka on kulttuuriantropologi ja digitaalisen kulttuurin dosentti, sekä Teemu Lehtinen, joka kehittää kiinteistö- ja rakennusalan digitalisaatiota KIRAHubin toimitusjohtajana.

Tilaa Uusi kaava -podcast

Tutustu myös

  • Rakentaminen ja maankäyttö »

    Rakennettu ympäristö luo perustan ihmisten hyvälle elämälle, elinvoimaisille alueille sekä hiilineutraalille yhteiskunnalle.

  • Asuminen »

    Toimiva asuminen edistää kaikkien ihmisten mahdollisuuksia hyvään elämään ja kotiin, joka vastaa kulloisenkin elämäntilanteen tarpeisiin.

  • Digitaalinen raken­nettu ympäristö »

    Ympäristöministeriön tavoitteena on edistää kiinteistö- ja rakennusalan sähkösiä palveluita ja luoda mahdollisuuksia uudelle liiketoiminnalle.