Yhteisen vastuun ympäristö

Ympäristö­ministeriön hallinnonalan konserni­strategia

Konsernistrategia määrittää ensimmäistä kertaa ympäristöhallinnolle yhteisen lähestymistavan toimintaympäristön strategisiin tavoitteisiin, kehityskohtiin sekä lainsäädännöllisiin tehtäviin. Ympäristöministeriön hallinnonalan toimintaan vaikuttaa tällä hetkellä tavoite vihreästä siirtymästä ja kestävyysmurroksesta. Konsernistrategian ja sen toimeenpanon avulla Y-konserni kantaa yhteisen vastuun tulevaisuuden ympäristön tilasta.

• Vihreä siirtymä on muutos kohti ekologisesti kestävää taloutta ja kasvua, joka ei perustu luonnonvarojen ylikulutukseen, vaan nojaa vähähiilisiin sekä kiertotaloutta ja luonnon monimuotoisuutta edistäviin ratkaisuihin. Siirtymä onnistuu vain, kun ilmaston rinnalla huomioidaan myös muut ympäristö- ja luontovaikutukset, taloudellinen kestävyys sekä sosiaalinen oikeudenmukaisuus. Määritelmällisesti vihreän siirtymän mukaisuus edellyttää niin sanottua ei merkittävää haittaa -periaatetta (Do No Significant Harm, DNSH).
• Kestävyysmurros tarkoittaa sitä, että pienet yhteiskunnalliset muutokset eivät enää riitä turvaamaan hyvinvointiamme. Yhteiskunnan eriarvoistuminen, luontokato, saastuminen, ilmastokriisi sekä luonnonvarojen kestämätön käyttö ovat esimerkkejä kestävyyshaasteista, jotka vaativat suuria käänteitä. Niiden ratkaisemiseksi monien ajattelu- ja toimintatapojen sekä yhteiskunnan rakenteiden täytyy muuttua. Systeemisiä toimia tarvitaan myös Suomen kaltaisessa maassa, joka on monilla – mutta ei kaikilla – mittareilla kestävän kehityksen kärjessä.
• Perustuslain 20 § määrittelee, että vastuu luonnosta ja sen monimuotoisuudesta, ympäristöstä ja kulttuuriperinnöstä kuuluu kaikille. Julkisen vallan on pyrittävä turvaamaan jokaiselle oikeus terveelliseen ympäristöön sekä mahdollisuus vaikuttaa elinympäristöään koskevaan päätöksentekoon.

Konsernistrategia on osoitettu kaikille ympäristöministeriön tulosohjaamille virastoille sekä usean ministeriön ohjaamien virastojen toiminnoille, joita ympäristöministeriö toimialaohjaa. Konsernistrategia ohjaa Y-konsernin toimintaa kokonaisuutena, tunnistaa eri toimijoiden vastuut ympäristöministeriön strategiassa määriteltyjen vaikuttavuustavoitteiden toteuttamisessa sekä edesauttaa konsernin johtamista.
Konsernistrategian tarkoituksena on ohjata hallinnonalan toimintaa pitkäjänteisesti määrittelemällä

Y-konsernin toiminnan suuntaviivat sekä raamittamalla toimijoiden roolit päämäärien tavoittamiseksi. Lisäksi strategia luo yhteisiin arvoihin pohjautuvat kehykset koko konsernin toiminnalle.

Konsernistrategia sisältää katsauksen hallinnonalan toimintaympäristöön ja Y-konsernin yhteisiin arvoihin, kuvaukset hallinnonalan virastojen rooleista yhteisten vaikuttavuustavoitteiden toteuttamisessa sekä arvoihin perustuvat linjaukset hallinnonalan kehittämisestä.

Y-konsernin yhteisellä strategialla tiivistetään toimijoiden välistä yhteistyötä, edistetään tiedonvaihtoa sekä hyödynnetään ja kehitetään konsernin asiantuntijuutta. Strategian onnistunut toimeenpano vaatii kaikilta konsernin toimijoilta sitoutumista yhteisiin toimintatapoihin sekä avoimuutta uusien yhteistyömuotojen löytämiseksi.

Konsernistrategia on voimassa toistaiseksi ja sitä päivitetään tarvittaessa.

Toiminta­ympäristö

Yhteisenä tavoitteenamme on siirtymä kohti ekologisesti kestävää taloutta ja kasvua, joka ei perustu luonnonvarojen ylikulutukseen vaan nojaa vähähiilisiin sekä kiertotaloutta ja luonnon monimuotoisuutta edistäviin ratkaisuihin kansallisesti ja alueellisesti alueiden ominaispiirteitä kunnioittaen. Tätä muutosta kutsutaan vihreäksi siirtymäksi ja oikeudenmukaisesti toteutettuna se tukee kestävyyttä, talouden rakennemuutosta, jalostusarvon nostoa, hiilineutraalin hyvinvointiyhteiskunnan rakentamista, luonnon monimuotoisuutta sekä luonnonvarojen resurssiviisasta ja kestävää käyttöä. 

Viime aikaiset globaalit, turvallisuuden tunnetta heikentäneet kriisit ovat kolhineet luottamusta tulevaisuuteen.  Vaikka kriisien kaikkia vaikutuksia emme pysty vielä arvioimaan, tiedämme että Ilmastonmuutos ja luontokato ovat kuitenkin edelleen suurimpia kohtaamiamme haasteita. Suomi tavoittelee hiilineutraaliutta vuoteen 2035 mennessä. Luontokadon pysäyttämistä tavoitellaan vuoteen 2030 mennessä. Kansallisen huoltovarmuuden eri ulottuvuudet tulevat pohdittaviksi päätöksenteossa. Toimet ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi ja siihen sopeutumiseksi sekä luontokadon ehkäisemiseksi vaikuttavat ratkaisevasti tulevien sukupolvien hyvinvointiin, ympäristön tilaan ja Suomen julkisen talouden pitkän aikavälin kestävyyteen ja siten koko kansakuntamme tulevaisuuteen. Ilmastonmuutoksen vaikutukset koskettavat kaikkia sektoreita ja toimijoita yhteiskunnassa. Ilmastonmuutos, luontokato ja ympäristön saastuminen sisältävät riskejä yhteiskunnalle ja taloudelle, joten sen vastaisessa työssä onnistuminen on itsessään tärkeää myös kestävän kasvun ja kilpailukyvyn näkökulmasta. 

Ekologisesti kestävään talouteen tähtäävässä vihreässä siirtymässä pidämme huolta muutoksen oikeudenmukaisuudesta kokonaisuutena ja kaikissa ympäristöhallinnon toiminnoissa. Vihreässä siirtymässä onnistuminen vaatii uudenlaisia kyvykkyyksiä ja yhteistyömuotoja kaikilta yhteiskunnan sektoreilta, myös meiltä julkisessa ympäristöhallinnossa, sillä me mahdollistamme kestävän kehityssuunnan, joka julkisen ja yksityisen sektorin yhteistyöllä toteutetaan. Suuri merkitys on myös kyvyllämme vaikuttaa EU- ja kansainvälisiin päätöksiin ja kyvyllämme toimeenpanna niitä. Siirtymän täytyy olla lainsäädännöllisesti, moraalisesti, kokemuksellisesti ja ylisukupolvisesti oikeudenmukainen kaikille väestö- ja ikäryhmille, mistä syystä siirtymä edellyttää yhteiskunnalliselta päätöksenteolta ja toimeenpanolta samanaikaisesti suurta ennakointikykyä, johdonmukaisuutta ja suurta rohkeutta.

Yhteiset arvomme

Toimintamme hallinnonalallamme pohjautuu seuraaviin yhteisesti määriteltyihin arvoihin:

Vastuullisuus

Rakennamme vastuullisia ja vaikuttavia ratkaisuja ympäristön hyväksi paikallisesti ja maailmanlaajuisesti, nykyhetkeen ja tulevaisuuteen

Avoimuus

Keskustelemme avoimesti ja aktiivisesti, keskustelukumppaneitamme arvostaen sekä osallistumaan kannustaen. Jaamme avoimesti hallussamme olevaa, ajantasaista tietoa, jonka avulla luomme edellytyksiä kestävämpiin ratkaisuihin.

Asiantuntemus

Perustamme laaja-alaisen näkemyksellisyytemme tuottamaamme ja omaksumaamme korkealaatuiseen, riippumatomaan tietoon, osaamistaan rohkeasti kehittävään henkilöstöön sekä asiantuntijuutta ja kyvykkyyksiä vahvistavaan johtamiseen.

Yhteistyö

Lupaamme olla kaikessa yhteistyössämme asiakaslähtöisiä, luotettavia ja johdonmukaisia, ennakoivia, tulevaisuuteen rohkeasti katsovia ja vuorovaikutteisia.

Hallinnon­alan yhteiskunnallinen vaikuttavuus

Ympäristöministeriö on asettanut hallinnonalalleen seuraavat yhteiskunnallisen vaikuttavuuden tavoitteet:

Hiilinegatiivinen Suomi on pysäyttänyt luontokadon ja saastumisen 

• Ilmastonmuutoksen, luontokadon ja saastumisen keskinäiset riippuvuudet on tunnistettu ja ne ratkaistaan yhdessä. 
• Hiilineutraaliustavoite on saavutettu, Suomi on hiilinegatiivinen.
• Ympäristöön, maaperään, ilmaan ja vesistöihin ei kulkeudu haitallisia päästöjä. Ympäristöriskit ovat hallinnassa.
• Yhdyskuntien kehittäminen ehkäisee luontokatoa ja hillitsee ilmastonmuutosta. 

Vihreä siirtymä on kasvun perusta

• Vihreän siirtymän ratkaisut ovat Suomen talouden veturi. 
• Vihreä siirtymä vahvistaa luontopääomaa ja huoltovarmuutta. 
• Kiertotalous on talouden valtavirtaa, ja luonnonvaroja käytetään planeetan kantokyvyn mukaan. 
• Kiinteistö- ja rakennusalan tuottavuutta parannetaan, rakennusten elinkaari on vähähiilinen ja materiaalitehokas.

Elinympäristöt ja uudet ratkaisut tukevat sujuvaa arkea kaikissa elämäntilanteissa

• Kunnat, kaupungit ja alueet luovat edellytykset kestävälle elämäntavalle.
• Asuntoja on riittävästi erilaisille väestöryhmille ja ne vastaavat asukkaiden tarpeita.  
• Rakennettu ympäristö tukee ihmisten hyvinvointia, luontosuhdetta ja sujuvaa arkea. 
• Kestävien valintojen tekeminen on helppoa, houkuttelevaa ja taloudellisesti kannustavaa.

Yhteiskunnallinen päätöksenteko ohjaa vihreään siirtymään

• Lainsäädäntö ja hallinnon rakenteet tukevat kestävää muutosta. 
• Yksityisen ja julkisen sektorin yhteistyö ohjaa pääomia ja vihreän siirtymän toimia. 
• Ympäristötietoa ja digitalisaatiota hyödynnetään päätöksenteossa tehokkaasti. 
• Suomi vaikuttaa ennakoivasti ja tuloksellisesti EU:ssa ja kansainvälisesti.
• Oikeudenmukaista siirtymää valmistellaan vuorovaikutuksessa kansalaisyhteiskunnan sekä sidosryhmien kanssa. 

Ympäristö­ministeriön hallinnonala

Hallinnonalamme on osaamisen ja vastuiden kokoonpano, joka rakentaa sekä hallinnonalan sisäisellä että ulkoisella sidosryhmäyhteistyöllään parempaa ympäristöä tuleville sukupolville 

Ympäristöministeriö

Ministeriö johtaa hallinnonalan toimintaa ja valmistelee toimialaansa liittyvät poliittiset ja strategiset linjaukset. Ympäristöministeriön keskeiset tehtävät konsernissa ovat lainsäädännön valmistelu, kansainvälinen yhteistyö sekä hallinnonalan ohjaus ja budjettitalouden kokonaisuuden hallinnointi.  Ministeriö huolehtii myös siitä, että uusin tieto ja ratkaisut ilmaston, ympäristön ja luonnon reunaehdoista ohjaavat yhteiskunnallista päätöksentekoa. 

Suomen ympäristökeskus

Suomen ympäristökeskus Syke on ympäristöalan tutkimus- ja kehittämiskeskus, joka tuottaa kestävyysmurrosta tukevaa tietoa ja palveluja yhteiskunnan eri toimijoille. Syke mahdollistaa vihreää siirtymää ja kestävyysmurrosta tuottamalla monipuolisesti, ratkaisukeskeisesti ja vuorovaikutteisesti tietoa ja välittämällä sitä käyttöön sekä arvioimalla politiikan ja suunnitelmien vaihtoehtoja ja vaikuttavuutta.

Asumisen rahoituskeskus 

ARA edistää sosiaalisesti ja ekologisesti kestävää asumista ja oikeudenmukaista mahdollisuutta hyvään asumiseen. ARA toimeenpanee valtion asuntopolitiikkaa tuottamalla rahoitus-, ohjaus- ja valvonta- sekä kehittämis- ja tietopalveluja. 

Aluehallintovirastojen ympäristövastuualueet

Aluehallintovirastojen ympäristövastuualueet ovat ympäristönsuojelulain ja vesilain mukaisia valtion lupaviranomaisia, jotka ratkaisevat ympäristövaikutuksiltaan merkittävimmät ympäristönsuojelulain mukaiset lupa-asiat ja kaikki vesilain mukaiset lupa-asiat ja hallintopakot. Vihreän siirtymän ja kestävyysmurroksen osalta ympäristövastuualueiden rooli on ratkaista kyseisiin hankkeisiin liittyvät lupa-asiat asiantuntevasti ja joutuisasti.

Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskusten ympäristövastuualueet

Monialaisen viranomaisen ympäristö ja luonnonvarat -vastuualue edistää, ohjaa ja valvoo ympäristölainsäädäntöjen mukaisia menettelyjä, ja toimii ympäristön yleistä etua valvovana viranomaisena sekä huolehtii alueensa kehittämisestä toimialalla yhteistyössä konsernin ja ELY-keskuksen sekä sidosryhmien, kumppanien ja asiakkaiden kanssa.

Metsähallituksen luontopalvelut

Metsähallituksen luontopalvelut vastaa Suomen luonnonsuojelualueverkoston hoidosta ja käytöstä sekä valtion kulttuuriomaisuuden vaalimisesta. Metsähallituksen luontopalvelujen keskeisin rooli Y-konsernissa on varmistaa, että luonnon monimuotoisuus kääntyy elpymisuralle vuoteen 2030 mennessä, ja että monipuoliset ja vastuulliset palvelumme tuottavat hyvinvointia, tuloja ja työpaikkoja lisäten luonnon arvostusta.

Hallinnonalan kehittämisen ja johtamisen periaatteet 

Ympäristöhallinnon vastuulle mielletyt ilmiöt ovat nopeasti valtavirtaistumassa kaikille yhteiskunnan sektoreille. Keskeinen tehtävämme on luoda yhteiskunnan eri toimijoille edellytyksiä kestäviin ratkaisuihin. Tässä onnistumme varmistamalla, että kaikilla hallinnonalamme toimijoilla on kyky toteuttaa tätä palvelutehtävää. Haluamme olla tulevaisuusorientoituneita, helposti lähestyttäviä ja asiakkaidemme näkökulman oikeudenmukaisesti huomioivia. Uskallamme myös uudistaa hallinnonalaamme ja itseämme.  

Konsernistrategian toteuttaminen on yhteinen tehtävämme. Sen on tarkoitus toimia hallinnonalan organisaatioiden ylimmän johdon ohjenuorana kutakin virastoa johdettaessa, mutta myös osoittaa koko hallinnonalan henkilöstölle yhteinen toiminnan suunta. Kehitämme ja johdamme hallinnonalaamme yhteistyössä toistemme kanssa seuraavien, arvoihimme pohjautuvien periaatteiden mukaisesti:

• Toimimme ennakoiden, ennakoitavasti ja johdonmukaisesti. Siedämme epävarmuutta. Katsomme tulevaisuuteen. Keskustelemme sekä riskeistä että mahdollisuuksista.
• Autamme toisiamme lunastamaan yhteiskunnalle antamamme lupauksemme yhteistyöllä rakentamisesta. Olemme ennakkoluulottomia toistemme suhteen sekä uusia kumppaneita etsiessämme. Kokeilemme. 
• Perustelemme valintojamme ja johtamistamme ajantasaisella tiedolla, jota tuotamme, keräämme, analysoimme ja arvioimme systemaattisesti ja jota tarjoamme avoimesti ja modernein keinoin käyttöön hallinnonalan toimijoille ja sidosryhmillemme.
• Pyrimme hallinnonalana tuottamaan oikeudenmukaisia ratkaisuja ja vastauksia systeemisiin ja poikkihallinnollisiin kysymyksiin. Tätä tehdessämme altistamme itsemme aktiiviseen, rohkeaan ja moniääniseen, mutta tietoon perustuvaan vuorovaikutukseen pelkän tiedottamisen sijaan. Uskallamme rohkaista myös muita samaan. 
• Parannamme jatkuvasti ja suunnitelmallisesti palveluidemme laatua ja asiakaskokemusta. Luomme edellytyksiä. Mahdollistamme. 
• Kehitämme jatkuvasti asiantuntemustamme laaja-alaisesti ja ennakoiden. Tavoittelemme edelläkävijyyttä. Etsimme hallinnonalaamme koskettaviin kysymyksiin ratkaisuja yhdessä, osaamistamme toisillemme sujuvasti jakaen ja toisiamme arvostaen. 
• Luotamme verkostojen voimaan yhteistyössämme – hallinnonalan kesken ja sidosryhmiemme kanssa. 
• · Pyrimme toimimaan esimerkkinä pienentäessämme oman toimintamme ekologista jalanjälkeä ja kasvattaessamme kädenjälkeämme

Hallinnonalan kaikessa johtamisessa sovelletaan yllä mainittuja toimialan kehittämisen periaatteita. Johtajien tehtävänä on sisällyttää nämä periaatteet oman toimintayksikkönsä johtamiseen. Konsernistrategian rinnalle ja ympäristöministeriön strategian toimeenpanon tueksi laaditaan lisäksi ministeriön henkilöstöstrategia, jossa määritellään edellä mainituista strategioista johdettuina tahtotila ja toimintalinjat henkilöstöpolitiikalle, johtamisen ja osaamisen kehittämiselle sekä työhyvinvoinnin edistämiselle. Hallinnonalan virastot voivat niin ikään halutessaan laatia omat henkilöstöstrategiansa konsernistrategian ja oman strategiansa toimeenpanon tueksi.