EU ja kansainvälinen yhteistyö
Globaalit ympäristöongelmat eivät noudata valtioiden rajoja, joten niiden ratkaisemiseksi tarvitaan kansainvälisiä sopimuksia, sitoumuksia ja yhteistyötä.
Suomi on jäsenenä yli sadassa kansainvälisessä ympäristösopimuksessa. Ympäristöministeriö vaikuttaa ympäristö-, ilmasto- ja kestävän kehityksen tavoitteiden toteuttamiseen niin maailmanlaajuisessa ja alueellisessa yhteistyössä kuin kahdenvälisesti, mm. hankeyhteistyössä.
EU on Suomelle keskeisin kanava vaikuttaa maailmanlaajuiseen kehitykseen. Monenvälisessä yhteistyössä, kuten kansainvälisissä ympäristösopimusneuvotteluissa, Suomi edistää tavoitteitaan ja tarvittavia toimia EU:n kautta ja voi näin olla kokoaan suurempi vaikuttaja maailmanlaajuisesti. Suomen vahva ja monipuolinen ympäristöosaaminen tarjoaa tähän hyvät eväät. Kansainvälisten sopimusten tavoitteet pannaan Suomessa toimeen pääsääntöisesti EU-lainsäädännöllä.
-
Suomi on osapuolena yli sadassa kansainvälisessä ympäristösopimuksessa, jotka muodostavat maailmanlaajuisten ympäristöuhkien torjunnan selkärangan.
-
Yhteistyö Euroopan unionissa »
Suomi edistää kestävää kehitystä ja ympäristönäkökohtien huomioonottamista Euroopan unionissa kaikilla sen toiminta-alueilla.
-
Pohjoismailla on pitkät perinteet ympäristöyhteistyössä, erityisesti hallitusten välisessä Pohjoismaiden ministerineuvostossa ja parlamenttien välisessä Pohjoismaiden neuvostossa.
-
Ympäristövaikutusten arviointi »
Ympäristövaikutusten arviointimenettelyn eli YVAn avulla pyritään vähentämään tai kokonaan estämään valtioiden rajat ylittävien hankkeiden haitallisia ympäristövaikutuksia.
-
Arktisen ja Barentsin alueen yhteistyö »
Ympäristöministeriö on mukana arktisessa yhteistyössä muun muassa Arktisen neuvoston ja Barentsin euroarktisen neuvoston kautta.
-
Pariisin ilmastosopimuksen tavoitteena on pitää maapallon keskilämpötilan nousu selvästi alle kahdessa asteessa suhteessa esiteolliseen aikaan ja pyrkiä toimiin, joilla lämpeneminen saataisiin rajattua alle 1,5 asteen.