Kansain­välinen yhteistyö mustan hiilen ja metaani­päästöjen vähentämiseksi

YK:n ilmastoneuvottelujen rinnalla on ryhdytty edistämään kansainvälistä yhteistyötä niin sanottujen lyhytaikaisten ilmastotekijöiden (SLCP), kuten mustan hiilen (noen), metaanin ja muiden hiukkasten ja kaasujen päästöjen vähentämiseksi. Niiden elinikä ilmakehässä on lyhyt, mutta yhdisteinä ne lämmittävät ilmakehää merkittävästi erityisesti arktisilla alueilla. Lyhytaikaisten ilmastotekijöiden torjunta on tärkeää myös, koska osa lyhytaikaisista ilmastotekijöistä on myös ilmansaasteita ja aiheuttaa suoria terveyshaittoja. Lyhytaikaisten ilmastotekijöiden päästövähennysten on tarkoitus täydentää, ei korvata, hiilidioksidin ja muiden kasvihuonekaasujen torjuntatoimia.

Mistä metaanipäästöjä ja mustaa hiiltä syntyy?

Metaanipäästöjä syntyy muun muassa jätehuollossa, karjankasvatuksessa ja fossiilisten polttoaineiden tuotannossa ja jakelussa. Mustaa hiiltä syntyy puolestaan epätäydellisissä palamisprosesseissa, kuten vanhentunutta teknologiaa käyttävissä voima- ja teollisuuslaitoksissa, puun pienpoltossa, dieselkäyttöisissä ajoneuvoissa, öljyntuotannon ylijäämäkaasun soihdutuksessa, orgaanisen jätteen poltossa ja maatalousmaan kulotuksessa.

Kansain­välinen ilmaston ja puhtaan ilman kumppanuus­ohjelma

Lyhytaikaisten ilmastotekijöiden torjumiseksi perustettiin vuonna 2012 kansainvälinen ilmaston ja puhtaan ilman kumppanuusohjelma CCAC (Climate and Clean Air Coalition to Reduce Short-Lived Climate Pollutants). Suomi liittyi koalitioon kesäkuussa 2012. YK:n ympäristöohjelma (UNEP) toimii koalition sihteeristönä. CACC:n tehtävänä on edistää päästövähennyksiä mustasta hiilestä, metaanista ja muista lyhytaikaisista ilmastotekijöistä. CCAC rahoittaa muun muassa toimia, jotka vähentävät esimerkiksi maataloudesta, lämmityksestä, öljystä ja jätteistä aiheutuvia päästöjä

Arktinen yhteistyö

Musta hiili lämmittää ilmastoa erityisesti arktisella alueella, sillä lumelle ja jäälle laskeutunut musta hiili tummentaa pintoja, jotka tavallisesti heijastavat auringon säteilyä tehokkaasti, ja siten kiihdyttää sulamisprosesseja. Erityisen paljon arkista aluetta lämmittävät alueella tai sen läheisyydessä syntyvät päästöt, mutta myös kauempana syntyneillä, alueelle kulkeutuvilla päästöillä voi olla merkittävä vaikutus.

Arktisen neuvoston ministerikokouksessa vuonna 2015 hyväksyttiin mustaa hiiltä ja metaania koskeva puiteasiakirja, jossa jäsenmaat sitoutuvat vähentämään mustan hiilen ja metaanin päästöjä sekä raportoimaan päästöistä, toimista niiden vähentämiseksi sekä kehitysennusteista. Myös tarkkailijoita kannustetaan osallistumaan työhön.  Puiteasiakirjan tavoitteiden toteutumisen seurantaan perustettiin asiantuntijatyöryhmä, joka kokoaa Arktisen neuvoston yhteisen tilannekuvan joka toinen vuosi.

Suomi on aktiivisesti osallistunut työhön ja toimittanut kansallisia seurantaraportteja sovituissa aikatauluissa kahden vuoden välein alkaen 2016. Mustaa hiiltä, metaania ja muista lyhytaikaisia ilmastotekijöitä koskevaa tutkimusta ja demonstraatiohankkeita tehdään myös Arktisen neuvoston pysyvissä työryhmissä.

EU- ja pohjois­mainen yhteistyö

Euroopan unioni päivitti vuonna 2020 metaanipäästöjen vähennyksiin tähtäävän strategiansa, jonka pohjalta sektorilainsäädäntöä suunnataan huomioimaan metaanipäästöt. EU:n neljäs arktinen tiedonanto linjaa EU:n toimintaa arktisen mustan hiilen osalta. Glasgow’n ilmastokokouksessa 2021 EU:n ja Yhdysvaltain aloitteesta käynnistettiin vapaaehtoisuuteen perustuva maailmanlaajuinen metaanisitoumus (Global Methane Pledge), joka tavoittelee 30 prosentin vähennystä globaaleissa ihmisperäisissä päästöissä 2020-2030. Sitoumukseen on liittynyt jo noin 110 maata, myös Suomi.   

Lyhytaikaisten ilmastotekijöiden rajoittaminen on noussut aktiivisesti esille myös pohjoismaisissa ympäristöministerikokouksissa ja pohjoismaisessa yhteistyössä. Suomen, Tanskan, Färsaarten, Islannin, Norjan, Ruotsin ja Ahvenanmaan ympäristöministerit ovat tehneet kansainvälisiä, alueellisia ja kansallisia aloitteita lyhytaikaisten ilmastotekijöiden rajoittamiseksi alueellaan. Lisäksi Pohjoismaisen ministerineuvoston alla on useita aiheeseen liittyviä hankkeita.

• Näkökulma: Tieliikenteen päästöjen vähentäminen on tärkeää sekä ilmansuojelu- että ilmastosyistä