Avustukset rakennetun ympäristön digitali­saatioon

Avustusta haetaan valtakunnallisessa valtionavustusjärjestelmässä osoitteessa: https://www.haeavustuksia.fi/fi/   

Avustusta voivat hakea ainoastaan kunnat ja maakuntien liitot. Avustusta voi hakea vain useamman kunnan tai maakuntien liittojen yhteishankkeisiin, jossa kaikki avustuksen saajat ovat vain kuntia tai maakuntien liittoja.

Yhteishankkeissa yksi hakijoista toimii päähakijana eli niin sanottuna teknisenä hallinnoijana, jonka asianosaisina olevat osapuolet ovat valtuuttaneet asioimaan asiamiehenä puolestaan. Hallinnoija hoitaa hakemiseen ja raportointiin liittyvät tehtävät kaikkien osapuolten puolesta. Kaikki osapuolet ovat valtionavustuksen hakijoita ja saajia, jotka omalta osaltaan noudattavat valtionavustuspäätöstä ja päätöksen osaksi otettuja vakioehtoja. 

Päähakijalla eli hallinnoijalla on oltava osapuolilta saadut valtakirjat, joilla oikeus edustaa yhteishankkeen osapuolia osoitetaan. Valtakirja toimitetaan haun yhteydessä tai jälkikäteen avustushaun määräajan jälkeen. Ympäristöministeriö maksaa avustuksen hallinnoijan kautta. 

Kunnat ja maakuntien liitot voivat hakea avustusta kustannuksiin, jotka aiheutuvat uudistuvasta lainsäädännöstä ja muodostuvat:  

• Rakennetun ympäristön tietojärjestelmään liittymisestä ja/tai tietomallimuotoisen tiedon tuottamisen aiheuttamista järjestelmä- ja ohjelmistomuutoksista,  
• rakennetun ympäristön tiedonhallinnan uudistuksen toimeenpanosta ja osaamisen päivittämisestä ja/tai  
• alueidenkäytön tietoaineistojen laadunparannuksesta 

Avustuksella korvataan kertaluontoisesti kunnille ja maakuntien liitoille rakennetun ympäristön tiedonhallinnan uudistamisesta aiheutuvat kustannukset. Kunnille ja maakuntien liitoille tulee uusia lakisääteisiä velvoitteita rakennetun ympäristön tietojärjestelmälaista (431/2023), 1.1.2025 voimaan tulevasta rakentamislasta (751/2023) ja alueidenkäyttölaista (132/1999, nykyiseltä nimeltään maankäyttö- ja rakennuslaki). Rakennetun ympäristön tiedonhallinnan lakisääteiset uudet velvoitteet koskevat tiedon tuottamista tietomallimuotoisesti ja tietojen toimittamista rakennetun ympäristön tietojärjestelmään, Ryhtiin. 

Avustuskelpoisia kustannukset ovat hankkeeseen liittyvät:  

1. kuntien ja maakuntien liittojen henkilöstökustannukset,  
2. ulkopuolisista lähteistä hankitun työsuorituksen, tietämyksen sekä konsultoinnin ja vastaavien asiantuntijapalveluiden kustannukset, 
3. koulutuksien osallistumismaksut 
4. kotimaan matkakustannukset ja 
5. muita hyväksyttäviä kustannuksia; viestinnästä ja tulosten julkaisemisesta ja tiedottamisesta aiheutuvat kustannukset, pakollisen tilintarkastuksen kustannukset valtionavustushankkeissa ja muut mahdolliset kustannukset erityisen perustelluista syistä. 

Avustus maksetaan valtion talousarvion momentilta 35.20.35 Avustukset alueiden käytön ja rakentamisen digitalisaatioon. Viimeisimmän hyväksytyn budjetin mukaan avustusta on kokonaisuudessaan jaettavissa 6,5 miljoonaa euroa. Tästä summasta on jaettu avustuksia kahdella hakukierroksella 4,2 miljoonaa euroa. Ministeriö ilmoittaa jokaisen hakukierroksen kohdalla paljonko avustusta jaetaan kyseisellä kierroksella.  

Avustuskelpoisten kustannusten avustusprosentti on 100 %. Valtionavustus voidaan myöntää täysimääräisenä, sillä se on valtionavustuksen yhteiskunnallinen vaikuttavuus ja tuloksellisuus huomioon ottaen välttämätöntä ja perusteltua. Eduskunta on talousarvion yhteydessä päättänyt, että avustuksella korvataan välttämättömät toteutuneet hyväksyttävät kustannukset. 

Avustettaville hankkeille ei ole määritelty hankekohtaista enimmäismäärää. Hankehakemuksessa esitetyt kustannusten on oltava välttämättömiä ja aiheuduttava lainsäädännön uudistuksesta. Toimenpiteiden tulee olla tarpeellisia ja kustannusten kohtuullisia. Esitettyjä kustannuksia arvioidaan suhteutettuna muutostarpeeseen, yleiseen hintatasoon ja muiden hakijoiden suunnitelmiin. Hakukierroksella tehdään yksittäisten hankkeiden pisteytyksen lisäksi kokonaisarviointia ja otetaan huomioon myös valtion kokonaistaloudellisuus ja tasapuolisuus hakijoiden välillä, jotta osoitettu määräraha riittää.  

Arvonlisäverokulut eivät ole avustuskelpoisia, koska avustuksen saajana on kunta tai maakunnan liitto, niin arvonlisäverot eivät jää avustuksen hakijan viimeiseksi kustannukseksi. 

Yleiskustannuksia ovat avustuksen saajan yleishallinnosta aiheutuneet kulut, jotka eivät välittömästi kohdistu mihinkään tiettyyn toimintoon tai hankkeeseen. Jos yleiskustannukset aiheutuvat toimijalle hankkeesta huolimatta, ei yleiskustannuksia voi kohdentaa hankkeen kirjanpitoon. Yleiskustannusten määrä voi olla enintään 15 % avustetun hankkeen kokonaiskustannuksista. 

Yleiskustannusten on oltava: 

• selkeästi ja perustellusti kohdennettuja 
• hankkeen kustannusarvion mukaisia 
• erikseen dokumentoituja 
• koko käyttöajan saman perusteisia. 

Yleiskustannusten on perustuttava todellisiin kustannuksiin, jotka voidaan myös osoittaa toteutuneiksi. 

• tavanomaiset järjestelmän ylläpito- tai kehityskulut, 
• uudistukseen kuulumattomat järjestelmähankinnat ja päivitykset, 
• jo voimassaolevan lainsäädännön uudistuksen aiheuttamat kustannukset, kuten Palveluväylän käyttöönotto, 
• poistot, 
• varainhankinnan kustannukset, 
• liike- ja sijoitustoiminnan kustannukset, 
• varaukset, 
• laskennalliset erät, jotka eivät perustu jo toteutuneisiin kustannuksiin, 
• lainojen lyhennykset, 
• lainojen korot, 
• ei-lakisääteisten lisäeläkkeiden maksut, 
• irtisanomiskorvaukset tai irtisanomisajalta ilman työvelvoitetta maksettavat palkkauskustannukset, 
• tulospalkkiot, 
• oikeudenkäyntikustannukset, 
• oikeuden langettamat korvaukset, 
• rangaistusluonteiset maksut, kuten sakot tai viivästyskorot, 
• avustuksen palautus, takaisinperintävelvoitteet tai luottotappio edelleen jaetusta avustuksesta ja  
• rakennus-, infrastruktuuri- tai laiteinvestoinnit.  

Osa kunnista ja maakuntien liitoista on jo ottanut Palveluväylän käyttöön, joten olisi epätasa-arvoista kohtelua korvata Palveluväylän käyttöönotto nyt osalle kunnista ja maakuntien liitoista. Lakisääteisiä tehtäviä hoitavat organisaatiot ovat velvoitettuja palvelun käyttöön, eli valtion hallintoviranomaisten ja virastojen, laitosten ja liikelaitosten sekä kunnallisten viranomaisten tulee hyödyntää Palveluväylää tiedon siirtämiseen. Palveluväylän käyttö on ollut lakisääteistä yllä mainituille organisaatioille jo vuodesta 2016 lähtien.

Avustuksen saajan ollessa kunta tai maakuntien liitto, on alihankinnoissa noudatettava lakia julkisista hankinnoista (1397/2016). Hankkeen päättyessä hankinnoista tulee toimittaa selvitys hankinnan toteuttamisesta ja alihankintaa koskeva sopimus. Kaikki hankinta-asiakirjat tulee säilyttää osana hankkeen dokumentointia. Jos julkinen hankinta on tehty vastoin hankintasäännöksiä, hankintahinta ei ole hyväksyttävä kustannus. 

Ensin tarkistetaan, että hakija täyttää avustuksen saajalle asetettavat edellytykset ja, että esitetyt toimenpiteet ovat avustusehtojen ja rajausten mukaiset. Haun edellytykset täyttävät hakemukset etenevät arviointiryhmän arvioitavaksi. Arviointiryhmä tekee ministeriölle esityksen tuettavista hankkeista. Avustuspäätökset laatii ympäristöministeriö. Arviointiryhmä koostuu ympäristöministeriön ja Suomen ympäristökeskuksen asiantuntijoista. Jokaisella hakukierroksella on vähintään kolme arvioitsijaa.  

Hakemukset avataan arvioitaviksi vain hakukierroksen arvioitsijoille. Ryhti-hankkeen asiantuntijoilla on pääsy aineistoihin. Valtion avustushakemukset ovat lähtökohtaisesti julkisia. Julkisuuslain 24 §:n 1 momentin 20 kohdan mukaan asiakirjat voivat olla salassa pidettäviä esimerkiksi liikesalaisuuden nojalla. 

Avustuksen käyttöaika vaihtelee vuosittain, koska myönnettävä avustus on kolmen vuoden siirtomäärärahaa. Hankkeiden kestoon voi myös vaikuttaa muut ohjaavat aikataulut, kuten ensimmäisen hakukierroksen kumppanitestaushaussa Ryhti-järjestelmän kehityksen aikataulu määritteli hankkeiden määräaikaa. Hakukuulutuksessa ilmoitetaan aina avustuksen käyttöaika.

Lähtökohtaisesti hankkeet toteutetaan hakemuksessa esitetyllä aikataululla. Kuitenkin hankkeiden aikataulun pidentäminen on mahdollista seuraavista syistä: 

• Jos hanke on kohdannut matkan varrella yllättäviä aikatauluviiveitä aiheuttavia haasteita, joita ei ole etukäteen voitu ennakoida. Tällaisia syitä voivat olla esim. ostopalveluprosessien kilpailutukseen liittyvät hankkeen toteuttajasta johtumattomat ennalta arvaamattomat viiveet tai odottamattomat henkilöstömuutokset.   
• Jos hanke on avustuspäätöksen ajankohdasta johtuen päässyt käynnistymään suunniteltua myöhemmin, hankkeen kestoa voidaan hakijan pyynnöstä pidentää tuon suunnitellun ja toteutuneen alkamisajankohdan välisen eron verran. 

Avustuksen käyttöajan pidentämistä täytyy hakea etukäteen ja sähköpostitse ympäristöministeriöstä. Muutosta koskeva hakemus on tehtävä viimeistään 30 vuorokautta ennen avustuksen käyttöajan päättymistä. Käyttöajan pidentämisestä tehdään avustuspäätökseen muutospäätös. 

Avustus maksetaan toteutuneita kuluja vastaan asianmukaisen kustannusraportoinnin ja hankkeen väli- tai loppuraportin hyväksymisen jälkeen. Ministeriö tekee maksatuksesta maksatuspäätöksen ja hyväksytyt kustannuksen maksetaan avustuksen saajan ilmoittamalle tilille. Avustus maksetaan avustuspäätöksessä esitetyn aikataulun mukaisesti.

• Avustuksen maksatusta haetaan haeavustuksia.fi -palvelussa.  

Kyllä, ennakko on maksimissaan 30% hankkeen hyväksytyistä kokonaiskustannuksista. Ennakko haetaan avustushaun yhteydessä.

Hankkeen etenemistä raportoidaan maksatuksien yhteydessä. Lisäksi ministeriö pitää hankkeiden kanssa kahden keskeisiä ja yhteisiä tapaamisia, jossa seurataan hankkeen etenemistä. Eteneminen raportoidaan ja maksatusta haetaan www.haeavustuksia.fi -palvelussa. Vuonna 2023 avustetut hankkeet raportoivat hankkeen edistymisestä Hankesalkkuun ja toimittavat muut dokumentit ympäristöministeriön kirjaamoon ([email protected]). 

Välimaksatuksen yhteydessä ministeriöön toimitetaan:  

1. Raportti hankkeen etenemisestä,  
2. maksatushakemus toteutuneista kustannuksista, 
3. pääkirjaote ajalta, jota maksatushakemus koskee, 
4. laskut ja maksutositteet 
5. työaikadokumentit avustuksen saajan ja mahdollisen konsortion (muiden kuntien ja maakuntien liittojen) osapuolien organisaatiossa käytetystä työajasta, 

Loppumaksatuksen yhteydessä ministeriöön toimitetaan:  

1. Loppuraportti, 
2. maksatushakemus toteutuneista kustannuksista,  
3. pääkirjaote ajalta, jota maksatushakemus koskee, 
4. työaikadokumentit avustuksen saajan ja mahdollisen konsortion (muiden kuntien ja maakuntien liittojen) osapuolien organisaatiossa käytetystä työajasta, 
5. laskut ja maksutositteet  
6. mahdolliset avustuksella tehdyt hankintapäätökset ja sopimukset,  
7. tilintarkastajan lausunto 

Kustannusten tulee olla sekä syntynyt että maksettu avustuksen käyttöaikana, jotta ne voidaan todentaa maksatuksen tarkastamisen yhteydessä.  

Tilintarkastuksen kustannukset ovat tukikelpoisia myös silloin kun se on toteutettu hakemuksessa ja avustuspäätöksessä mainitun käyttöajanjälkeen. Maksatuksen hakemisen yhteydessä ministeriöön toimitetaan tilintarkastajan loppulausunto ja maksutosite.   

Valtionavustusta saaneissa hankkeessa tehdystä tietojärjestelmien ja ohjelmistojen kehitystyöstä ei saa periä uudelleen maksua kunnilta tai maakuntien liitoilta. Tämä tarkoittaa sitä, että kaikki Suomen kunnat ja maakuntien liitot saavat käyttöoikeuden veloituksetta hankkeessa kehitettyyn uuteen toiminnallisuuteen tai ratkaisuun.   

Tulosten jakamisessa kunnat ja maakuntien liitot saavat kehitettyyn ohjelmistoon/ohjelmistokomponenttiin omaa sisäistä toimintaansa koskevan käyttäjäkohtaisen käyttöoikeuden. Kunnilla ja maakuntien liitoilla ei ole oikeutta jakaa kehitettävää ohjelmistoa/ohjelmistokomponenttia kolmannelle osapuolelle ilman toimittajan etukäteen antamaa kirjallista suostumusta. Kehitettävän ohjelmiston/ohjelmistokomponentin immateriaalioikeudet kuuluvat edelleen valmistajalle 

Avustuksella kehitetään kuntien ja maakuntien liittojen käyttämiä rakennetun ympäristön tietoja käsitteleviä järjestelmiä ja ohjelmistoja.  

Kehittämisessä varmistetaan, että valtakunnallisessa siirtymävaiheessa muut kunnat ja maakuntien liitot hyötyvät myös valtionavustuksilla tehtävän kehitystyön tuloksista. 

Ministeriö neuvoo kuntia ja maakuntien liittoja avustuksen hakemisessa. Yhteyttä voi ottaa erityisasiantuntija Jemina Suikkiin (puh. 0295 250 345, sähköposti: [email protected])  

Kunnille ja maakuntien liitoille on tehty DigiFinland Oy:n Muutostuki –projektin toimesta toimenpideohjelma, jota hakija voi hyödyntää osana avustuksen hakemista. Toimenpideohjelman tarkoitus on ohjeistaa kunttia ja maakuntien liittoja kokonaismuutoksen toimeenpanossa. Toimenpideohjelma on lähetetty kaikille niille kunnille ja maakuntien liitoille, jotka ovat vastanneet vuosina 2022-2023 nykytilakyselyyn. Toimenpideohjelmaa voi tiedustella osoitteesta [email protected]. Lisää tieto löydät osoitteesta: Ryhti muutostuki