Rakennetun ympäristön digiaskeleita kunnissa

Muutos tehdään yhteistyössä kuntien kanssa

Kunnat ovat rakennetun ympäristön tiedon merkittäviä tuottajia ja käyttäjiä - ja sen vuoksi keskeisessä roolissa uuden toimintamallin luomisessa. Monilla kunnilla on kehittyneitä käytäntöjä ja järjestelmiä, joiden oppeja on tärkeää hyödyntää uuden, yhteisen toimintamallin ja valtakunnallisen rakennetun ympäristön tietojärjestelmän rakentamisessa. Ryhti-hanketta ja rakennetun ympäristön tietojärjestelmää tehdään tiiviissä yhteistyössä kuntien ja Kuntaliiton kanssa erilaisten kuntien tarpeita kuunnellen.

Tälle sivulle on koottu kuntien kannalta keskeisiä kysymyksiä ja vastauksia uudistuksesta. Monet asiat täsmentyvät hankkeen edetessä ja myös tämän sivun sisältö täydentyy. Sisältö on tarkoitettu kunnissa alueidenkäytön ja rakentamisen parissa työskenteleville sekä kuntapäättäjille ja kunnan tietojärjestelmistä vastaaville.​​​​​

Miten kuntia tuetaan muutoksessa?

Hankkeen aikana kuntia tuetaan toimintatapojen muutoksessa tarjoamalla koulutuksia, ohjeita ja testauksia, jotta kunnat pystyvät liittymään osaksi uutta tietojärjestelmää. DigiFinlandin muutostuki auttaa selvittämään kunnan ja maakuntaliittojen tilannetta rakennetun ympäristön tietojen digitalisoinnissa ja valmiutta ottaa käyttöön uusi tietojärjestelmä.

Ryhti-muutostuki on tavoittanut yli 80 prosenttia kunnista. DigiFinland tekee kunnan kanssa toimenpideohjelman, joka auttaa muutokseen valmistautumisessa. Tuen sisältö suunnitellaan hyödyntäen kuntakentän osaamista ja vastaamaan kunkin kunnan tarpeisiin. Muutostukea tarjotaan vuosina 2022–2023. Tuen toteuttaa DigiFinland Oy:n monialainen asiantuntijatiimi.

Varsinaisiin käyttöönottokoulutuksiin päästään vuonna 2023. Lisäksi luvassa on koulutusta vuoden 2024 alussa uudistuvasta maankäyttö- ja rakennuslaista.

Nykyisten tietojen (kaavat, rakennukset) saattamiseksi tietojärjestelmään tarjotaan mahdollisuuksien mukaan myös taloudellista tukea, jonka laajuus ja lähde selviävät myöhemmin.  YM hakee rahoitusta, jonka avulla kuntien olemassa oleva kaavatieto voidaan siirtää kerralla yhteensopivaan digitaaliseen muotoon.

Mikä muuttuu ja tuleeko kunnille uusia velvoitteita tai tehtäviä?

Tulevaisuudessa maakunta-, yleis- ja asemakaavan sekä rakentamisen lupiin liittyvät tiedot ovat saatavilla uudessa, valtakunnallisesti yhteentoimivassa tietojärjestelmässä ja kansallisesti määriteltävässä koneluettavassa muodossa. Kunta voi jatkossakin halutessaan pitää samat tiedot omissa järjestelmissään ja jakaa niitä esimerkiksi omien rajapintojensa kautta.

Siirtymäajan jälkeen kunnan on varmistettava, että uusi tieto tuotetaan uusien vaatimusten mukaisena. Jo tällä hetkellä esimerkiksi asemakaava on monessa kunnassa digitaalisessa muodossa, muttei välttämättä yhteensopiva valtakunnallisesti.

Uusiakin tehtäviä muodostuu myös kunnille, erityisesti siirtymävaiheessa. Mutta samanaikaisesti nykyiset moninkertaiset tiedoksiantovelvoitteet poistuvat ja tarve manuaaliselle tiedonkäsittelylle vähenee.

Rakentamisen lupaprosessiin tulossa olevia muutoksia

  • Lupa rakentamiseen haetaan koneluettavassa muodossa.
  • Rakentamiskohteen suunnittelumalli ja toteumamalli saatetaan rakentamislupaa käsiteltäessä yhdenmukaiseen kansalliseen tietovarantoon.
  • Uusille rakennuksille tehdään konekielisesti luettavissa oleva käyttö- ja huolto-ohje.

Kaavoituksessa on hahmoteltu seuraavia muutoksia

  • Maakuntakaava, yleiskaava ja asemakaava laaditaan jatkossa tietomallimuotoisina
  • Kaavasuunnitelma ja tieto kaavan etenemisen vaiheista saatetaan yhdenmukaiseen kansalliseen tietovarantoon
  • Mahdollistetaan vanhojen kaava-aineistojen saattaminen tietojärjestelmään
    ​​​​​​​
  • Vuodesta 2024 lähtien saatavilla on täällä esitettyjä tietoja.

Mitä hyötyä kunta saa muutoksesta?

Tavoitteena on tehdä rakennetun ympäristön tiedonhallinta mahdollisimman helpoksi ja sujuvaksi. Nykyisiä tiedon tuottamisen, säilyttämisen ja käyttämisen toimintatapoja kevennetään ja yhdenmukaistetaan valtakunnallisella tasolla. Päällekkäisyyksiä poistetaan ja tarjotaan pohja entistä paremmille palveluille.

Valtakunnallinen tietojärjestelmä on helpotus erityisesti niille kunnille, joilla ei ole mahdollisuuksia rakentaa omia kehittyneitä digitaalisia järjestelmiä. Toisilla kunnilla digityökaluja on kehitetty jo pitkälle, ja niiden kanssa voidaan pystyttää rajapintoja, joiden kautta valtakunnallinen järjestelmä peilaa ajantasaiset tiedot käyttöön.

Jo tällä hetkellä rakennusvalvonta saa suunnittelijoilta aineistot digitaalisessa muodossa. Myös kaavaa tuotetaan ja ylläpidetään pitkälti digitaalisena, mutta ne eivät ole yhteentoimivassa ja koneluettavassa muodossa. Kun suunnittelussa tuotettuja tietoja käytetään, ne usein "tyhmenevät", sillä prosessit eivät vielä ole aidosti digitaalisia.

Uudistus tavassa hallita tietoa tulee poistamaan päällekkäistä tiedon tallentamista ja manuaalista käsittelyä. Kun päällekkäisyys poistuu, varmistuu tiedon ajantasaisuus ja luotettavuus. Kunta saa näin tarkempaa tietoa päätösten ja erilaisten suunnitelmien pohjaksi. Uudistus varmistaa myös sen, että tieto on jatkossa yhteensopivaa ja kansainvälisten standardien mukaista. Tämä auttaa kuntia täyttämään muun muassa INPIRE-direktiivin tuomia velvoitteita. Jatkossakin moni kunta ulkoistaa maankäyttöön liittyviä töitä, ja yhtenäisyys helpottaa myös tietojärjestelmien tilaamista.

Yhtenäiset tavat hallita ja luokitella tietoa parantavat digitaalista turvallisuutta.

Näin meillä - kokemuksia kunnista

Miten kunnissa voi valmistautua muutokseen ja uuteen tietojärjestelmään?

Lähde mukaan työhön. Ryhti-hanke haluaa varmistaa parhaan mahdollisen tuloksen yhteistyöllä. Liity hankkeen jakeluun ja osallistu tilaisuuksiimme. Kysy lisää Ryhti-tiimiltä, jonka tavoitat sähköpostiosoitteella [email protected]

Kunnat eivät lähde muutokseen nollasta, sillä monissa kunnissa digitaalisia ratkaisuja on kehitetty pitkälle. Mukaan kannattaa lähteä oli oman kunnan digivalmius mikä hyvänsä. Tietojärjestelmän mukaisten tietojen toimittamiselle tulee siirtymäaika. Uusien tietomallien mukaista digitalisaatiota ja yhteentoimivuutta voi kuitenkin edistää jo etukäteen.

Oman digivalmiuden arvioimiseksi kuntien kannattaa aluksi kartoittaa, millainen maankäyttöön ja rakentamiseen liittyvän tiedonhallinnan nykytilanne on.

  1. Kartoita muutostarve: Missä järjestelmissä kunnan tiedot sijaitsevat, missä muodossa ja miten tietoja nykyisin tallennetaan ja käytetään. Lisäksi kannattaa selvittää olemassa olevat sopimukset tietojärjestelmätoimittajien kanssa.
  2. Päivitä osaaminen. Hyödynnä tarjolla oleva tuki kouluttautumiseen.
  3. Laadi uudet tiedot yhteisten valtakunnallisten tietorakenteiden mukaan.  
  4. Digitalisoi olemassa olevat aineistot. Näin ne ovat saatavilla ja yhteentoimivia muun tiedon kanssa.  
  5. Laita tieto virtaamaan ja kytke kaava- ja rakennustiedot osaksi valtakunnallisia tietovarantoja sekä kunnan omia prosesseja ja palveluita.
  6. Nauti hyödyistä ja käytä luotettava tieto päätöksenteossa ja palveluiden pohjana.

Kuntien tilatieto -hankkeessa Maakuntien tilakeskus rakentaa yhteistyössä kuntien kanssa valtakunnallista tilannekuvaa kuntien ja kuntakonsernien omistamien ja vuokraamien kohteiden tila- ja taloustiedoista. Hanke on avoin kaikille Suomen kunnille. Tietojen kokoamisessa huomioidaan Ryhti-hankkeen yhteentoimivuusalustalle määritellyt tietosisällöt ja testataan niitä käytännössä. Ryhti puolestaan hyödyntää tilatietohankkeen kokoamia tietoja. Tilatieto -hankkeen lopputuloksena kunnilla on käytössään helppokäyttöistä, digitaalista ja ajantasaista tietoa oman tilajohtamisensa tueksi ja tilojen käytön tuottavuuden parantamiseksi.

Maanmittauslaitos auttaa nykyisten rakennusrekisteritietojen laadunparannuksessa tarjoamalla analyyseja tiedoista. MML linkittää parhaillaan koko Suomen rakennusrekisteritietoja yhteen maastotietokannan rakennusgeometrioiden kanssa. Kunnille tarjotaan ehdotukset rakennusrekisteritietoihin kuuluvien sijaintien kohdistamiseksi todellisten rakennusten mukaisiin sijainteihin. Lisäksi analyysi antaa kunnalle vihjetietoa mahdollisesti virheellisistä ominaisuustiedoista sekä mahdollisesti ylimääräisistä ja puuttuvista rakennusrekisteritiedoista.  

Etelä-Savon ELY-keskus on kartoittanut maakunnan kuntien digivalmiuksia niin kaavoituksen kuin rakentamisen näkökulmasta. Selvityksestä saadaan tietoa siitä, miten eri kokoiset kunnat voivat ottaa tietomallit käyttöön.

Miten voin osallistua työhön?

Ryhti-hanke järjestää säännöllisesti tilaisuuksia, joiden ajankohdat löydät sivulta ym.fi/ryhti.

Erityisesti uuden järjestelmän pilotoinnissa on arvokasta saada kuntien näkemys mukaan. Määrittelyvaiheessa mukana on ollut joukko kuntia, ja jatkossa pilottikunnat voivat testata ja antaa korjaavaa palautetta ennen järjestelmän käyttöönottoa.

Ota yhteyttä [email protected] ja [email protected].

Suomen ympäristökeskus on Ryhti-hankkeella mukana Paikkatietojen kuntafoorumissa (PAKU). Se on foorumi, jolla kunnat saavat ajantasaista tietoa julkishallinnon kehityshankkeista ja ohjaavat työtä kuntien kannalta tarpeelliseen suuntaan.