Pohjois­mainen yhteistyö

Pohjoismaat ovat pitkään tehneet yYhteistyötä ympäristön suojelemiseksi. . Pohjoismaiseen yhteistyöhön osallistuvat Suomi, Ruotsi, Norja, Tanska ja Islanti sekä Ahvenanmaa, Färsaaret ja Grönlanti.

Yhteistyötä tehdään:

  • ilmastonmuutoksen hillinnän ja sopeutumisen edistämiseksi
  • kemiallisten aineiden sekä tuotteiden kemikaalien riskien vähentämiseksi
  • merien ja merten luonnonvarojen suojelemiseksi
  • luonnon monimuotoisuuden säilyttämiseksi sekä
  • kiertotalouden ja kestävän kulutuksen ja tuotannon edistämiseksi.

Lisäksi yhteistyötä tehdään aluesuunnitteluun ja rakentamiseen liittyen.

Ympäristöministeriön kannalta tärkein yhteistyöelin on hallitusten välinen Pohjoismaiden ministerineuvosto. Ympäristö- ja ilmastoasioista vastaavat ympäristö- ja ilmastoministerit, jotka kokoontuvat noin kaksi kertaa vuodessa. Pohjoismaat vastaavat vuorotellen ja vuosi kerrallaan ministerineuvoston puheenjohtajuudesta. Suomi toimi puheenjohtajana 2021. Pohjoismaiden parlamenttien ympäristö- ja ilmastoyhteistyö tapahtuu ennen kaikkea Pohjoismaiden neuvostossa ja sen Kestävä Pohjola valiokunnassa.​​​​​

Pohjoismaiden ministerineuvostossa ympäristö- ja ilmastoasioista vastaavat ympäristöministerit, jotka kokoontuvat noin kaksi kertaa vuodessa.

Pohjoismainen ympäristöyhteistyö perustuu ympäristö- ja ilmastosektorin yhteistyöohjelmaan, Pohjoismaiden ministerineuvoston vuonna 2019 hyväksyttyyn visioon (Visio 2030) sekä Pohjolan ja sen lähialueiden kestävän kehityksen strategiaan.

Ympäristöyhteistyötä varten on perustettu kuusi pysyvää työryhmää:

  • Pohjoismainen kiertotalouden työryhmä (NCE)
  • Pohjoismainen ilmasto- ja ilmatyöryhmä (NKL)
  • Pohjoismainen kemikaali-, ympäristö- ja terveystyöryhmä (NKE)
  • Pohjoismainen luonnon monimuotoisuuden työryhmä (NBM)
  • Pohjoismainen meri- ja rannikkoalueiden työryhmä (NHK)
  • Pohjoismainen ympäristö- ja taloustyöryhmä (NME) (yhteinen finanssisektorin kanssa)

Ympäristö­palkinto ja ympäristö­merkki

Pohjoismaiden neuvoston ympäristöpalkinto jaetaan vuosittain henkilölle, yritykselle tai järjestölle, joka on edistänyt ympäristönsuojelua. Palkinnon teema vaihtelee vuosittain.

Pohjoismainen ympäristömerkki Joutsen pyrkii antamaan mahdollisimman puolueetonta tietoa kulutustuotteiden ja palvelujen ympäristökuormituksesta. Merkki on ensimmäinen monikansallinen ympäristömerkki.

Pohjoismainen yhteistyö Baltian maissa ja arktisella alueella

Pohjoismaille on tärkeää löytää ratkaisuja myös lähialueen ympäristökysymyksiin. Pohjoismaiden ministerineuvosto on tarkkailijajäsen Arktisessa neuvostossa ja seuraa Barentsin euroarktisen neuvoston toimintaa.

Pohjoismaiden ministerineuvoston toimintaa arktisilla alueilla ohjaa arktinen yhteistyöohjelma.

Pohjoismaiden ympäristörahoitusyhtiö (NEFCO) ja Pohjoismaiden investointipankki (NIB) rahoittavat ympäristöhankkeita lähialueilla.

Raja-alueyhteistyö ja aluesuunnittelu

Pohjoismaiden ministerineuvoston rajayhteistyö toteutetaan 12 rajakomitean kautta. Suomi osallistuu kuuden komitean työhön (Merenkurkku, Pohjoiskalotti, Keski-Pohjola, Tornionjokilaakso, Perämerenkaari, Saaristoyhteistyö). Raja-alueyhteistyössä toteutetaan myös ympäristöhankkeita. Suomella on ollut pitkään yhteisiä rajavesistöjä koskevat sopimukset Venäjän, Ruotsin ja Norjan kanssa.

Pohjoismaiset kaavoitusviranomaiset ovat pitkään tehneet yhteistyötä. Vuosittaisissa tapaamisissa aiheina ovat olleet mm. alueidenkäyttö ja kaavoitus Pohjoismaissa, kaupungistuminen, asuminen, kaupungistuminen sekä maankäyttö- ja rakennuslainsäädäntö.
​​​​​​​
Pohjoismainen aluepoliittinen ohjelma keskittyy kysymyksiin, joissa pohjoismainen yhteistyö tuo asian käsittelyyn lisäarvoa. Yhteistyöohjelman yksi painopistealueista on kestävät kaupungit ja kaupunkikehittäminen. 

Nordregio on aluekehitykseen ja kaavoitukseen keskittynyt pohjoismainen tutkimuskeskus.

Rakentaminen

Rakentamisen ja asumisen yhteistyöstä vastaavat ministerit ovat viime vuosina kokoontuneet vuosittain. Ministerit ovat kannanotoissaan painottaneet vähähiilisen rakentamisen ja kiertotalouden merkitystä. Keväällä 2020 perustettiin pohjoismainen ohjausryhmä koordinoimaan rakentamismääräysten harmonisointia edistävää työtä ja Pohjoismaat ovat päättäneet lujittaa rakentamiseen liittyvää yhteistyötään ja vaikuttamistaan EU:ssa.

Suomen päävastuulla on kolmevuotinen (2021-2023) puheenjohtajuushanke Rakentamisen kiertotalouden osaamisverkostot. Hankkeen tavoitteena on edistää kiertotaloutta rakentamissektorilla, kehittää ja luoda uusia yhteistyöverkostoja sekä jakaa Pohjoismaiden hyviä käytäntöjä kestävästä rakentamisesta.

Ympäristöministeriö osallistuu aktiivisesti pohjoismaiseen vähähiilisen rakentamisen virkahenkilö- ja sidosryhmäyhteistyöhön.

Lisätietoja

Bo Storrank, neuvotteleva virkamies 
ympäristöministeriö, Konserniohjaus ja kansainväliset asiat -osasto, Kansainväliset ja EU-asiat Puhelin:0295250346   Sähköpostiosoite: