Pohjoismainen yhteistyö

Pohjoismailla on pitkä perinne ympäristöyhteistyössä. Yhteistyötä tehdään:

  • ilmastonmuutoksen hillinnän ja sopeutumisen edistämiseksi
  • kemiallisten aineiden sekä tuotteiden kemikaalien riskien vähentämiseksi
  • merien ja merten luonnonvarojen suojelemiseksi
  • luonnon monimuotoisuuden säilyttämiseksi sekä
  • kiertotalouden ja kestävän kulutuksen ja tuotannon edistämiseksi.

Lisäksi yhteistyötä tehdään aluesuunnitteluun ja rakentamiseen liittyen.

Ympäristöministeriön kannalta tärkein yhteistyöelin on hallitusten välinen Pohjoismaiden ministerineuvosto. Pohjoismaiden neuvosto puolestaan on maiden parlamenttien välinen elin.

Pohjoismaiden ministerineuvostossa ympäristö- ja ilmastoasioista vastaavat ympäristöministerit, jotka kokoontuvat noin kaksi kertaa vuodessa. Pohjoismaiseen yhteistyöhön osallistuvat Suomi, Ruotsi, Norja, Tanska ja Islanti sekä Ahvenanmaa, Färsaaret ja Grönlanti.

Pohjoismainen ympäristöyhteistyö perustuu ympäristö- ja ilmastoyhteistyön toimintaohjelmaan sekä Pohjolan ja sen lähialueiden kestävän kehityksen strategiaan.

Ympäristöyhteistyötä varten on perustettu kuusi pysyvää työryhmää:

  • Pohjoismainen kiertotalouden työryhmä (NCE)
  • Pohjoismainen ilmasto- ja ilmatyöryhmä (NKL)
  • Pohjoismainen kemikaali-, ympäristö- ja terveystyöryhmä (NKE)
  • Pohjoismainen luonnon monimuotoisuuden työryhmä (NBM)
  • Pohjoismainen meri- ja rannikkoalueiden työryhmä (NHK)
  • Pohjoismainen ympäristö- ja taloustyöryhmä (NME) (yhteinen finanssisektorin kanssa)

Ympäristöpalkinto ja ympäristömerkki

Pohjoismaiden neuvoston ympäristöpalkinto jaetaan vuosittain henkilölle tai järjestölle, joka on edistänyt ympäristönsuojelua. Palkinnon teema vaihtelee vuosittain.

Pohjoismainen ympäristömerkki Joutsen pyrkii antamaan mahdollisimman puolueetonta tietoa kulutustuotteiden ja palvelujen ympäristökuormituksesta. Merkki on ensimmäinen monikansallinen ympäristömerkki.

Pohjoismainen yhteistyö Venäjällä, Baltian maissa ja arktisella alueella

Pohjoismaille on tärkeää löytää ratkaisuja myös lähialueen ympäristökysymyksiin. Pohjoismaiden ministerineuvosto on tarkkailijajäsen Arktisessa neuvostossa ja seuraa Barentsin euroarktisen neuvoston toimintaa. Pohjoismaiden ministerineuvosto, Arktinen neuvosto ja Barentsin euroarktinen neuvosto osallistuvat EU:n pohjoisen ulottuvuuden toimenpideohjelman toteutukseen lähialueyhteistyössään.

Pohjoismaiden ministerineuvoston toimintaa arktisilla alueilla ohjaa arktinen yhteistyöohjelma.

Pohjoismaiden ympäristörahoitusyhtiö (NEFCO) ja Pohjoismaiden investointipankki (NIB) rahoittavat ympäristöprojekteja lähialueilla.

Raja-alueyhteistyö ja aluesuunnittelu

Pohjoismaiden ministerineuvoston rajayhteistyö toteutetaan 12 rajakomitean kautta. Suomi osallistuu kuuden komitean työhön (Merenkurkku, Pohjoiskalotti, Keski-Pohjola, Tornionjokilaakso, Perämerenkaari, Saaristoyhteistyö). Raja-alueyhteistyössä toteutetaan myös ympäristöhankkeita. Suomella on ollut pitkään yhteisiä rajavesistöjä koskevat sopimukset Venäjän, Ruotsin ja Norjan kanssa.

Pohjoismaiset kaavoitusviranomaiset ovat pitkään tehneet yhteistyötä. Vuosittaisissa tapaamisissa aiheina ovat olleet mm. alueidenkäyttö ja kaavoitus Pohjoismaissa, kaupungistuminen, asuminen, kaupungistuminen sekä maankäyttö- ja rakennuslainsäädäntö.
Pohjoismainen aluepoliittinen ohjelma keskittyy kysymyksiin, joissa pohjoismainen yhteistyö tuo asian käsittelyyn lisäarvoa. Yhteistyöohjelman yksi painopistealueista on kestävät kaupungit ja kaupunkikehittäminen. 

Nordregio on aluekehitykseen ja kaavoitukseen keskittynyt pohjoismainen tutkimuskeskus.

Rakentaminen

Rakentamisen ja asumisen yhteistyöstä vastaavat ministerit ovat viime vuosina kokoontuneet vuosittain. Ministerit ovat kannanotoissaan painottaneet vähähiilisen rakentamisen ja kiertotalouden merkitystä. Keväällä 2020 perustettiin pohjoismainen ohjausryhmä koordinoimaan rakentamismääräysten harmonisointia edistävää työtä ja Pohjoismaat ovat päättäneet lujittaa rakentamiseen liittyvää yhteistyötään ja vaikuttamistaan EU:ssa.

Ympäristöministeriö osallistuu aktiivisesti pohjoismaiseen vähähiilisen rakentamisen virkamies- ja sidosryhmäyhteistyöhön. 

Lisätietoja

Kaarina Saramäki, neuvotteleva virkamies 
ympäristöministeriö, Hallinto- ja kansainväliset asiat, Kansainväliset ja EU-asiat 0295250362  


Bo Storrank, erityisasiantuntija 
ympäristöministeriö, Ympäristönsuojeluosasto, Ilmasto 0295250346