Tiede ilmasto­politiikan tukena

Ilmastotiede tuottaa tietoa politiikkavalmistelun tueksi monin tavoin sekä kansallisella että kansainvälisellä tasolla.

Suomen ilmastopaneeli toimii hallituksen ilmasto­politiikan neuvon­antajana

Kansallisesti erityisen tärkeä rooli on ilmastopaneelilla, jonka tehtävä on määritelty ilmastolaissa. Suomen ilmastopaneeli on riippumaton asiantuntijaelin, joka antaa suosituksia hallituksen ilmastopoliittiseen päätöksentekoon ja vahvistaa monitieteellistä otetta ilmastotieteissä.

Paneelissa on 15 tutkijaa, jotka ovat parhaita asiantuntijoita omalla sektorillaan. Paneelissa on osaamista mm. metsäntutkimuksesta, ilmastonmuutokseen sopeutumisesta, ilmatieteestä, kulutuksen ilmastovaikutuksista, terveydestä sekä ilmastotoimien oikeudenmukaisuudesta.

Ilmastopaneeli antaa mm. lausuntoja valiokunnille, lausuu ilmastolain mukaisista suunnitelmista, osallistuu työryhmiin ja antaa muilla tavoin tieteellistä neuvonantoa. Ilmastopaneelilla on myös hankkeita, jotka tuottavat erilaisia raportteja ja politiikkaa tukevia selvityksiä (policy brief).

Ilmastopaneelin jäsenet työskentelevät korkeakouluissa tai tutkimuslaitoksissa päätoimisesti ja tekevät ilmastopaneelityötä sivutoimisesti. Ilmastopanelistit nimitetään korkeakoulujen ja tutkimuslaitosten antamien ehdotusten perusteella nelivuotiskaudeksi kerrallaan. Ilmastopaneelin työtä avustaa sihteeristö.

Vuosina 2024-2027 on käynnissä valtioneuvoston nimittämän Ilmastopaneelin kolmas toimikausi.

Lisätietoja

Heta-Elena Heiskanen
Ilmastopaneelin pääsihteeri
ympäristöministeriö

Hallitusten­välinen ilmasto­paneeli IPCC tukee kansainvälisiä ilmasto­neuvotteluja

Kansainvälisesti erityisen tärkeä rooli on vuonna 1988 perustetulla itsenäisellä hallitustenvälisellä ilmastopaneelilla (IPCC:llä).

IPCC:n päätehtävä on valmistella ilmastonmuutosta koskevia tieteellisiä raportteja. Niitä valmistellaan tutkijaryhmissä, jotka keräävät ja arvioivat olemassa olevaa tieteellistä tietoa ilmastonmuutoksesta ja sen vaikutuksista. IPCC laatii tasavälein laajoja arviointiraportteja. Lisäksi IPCC tuottaa erikois- ja menetelmäraportteja, joiden tarkoitus on lisätä tietoa valikoiduilta osa-alueilta. IPCC laatii myös kasvihuonekaasupäästöjen laskentaohjeistoja.

IPCC:n kuudennen arviointiraportin ensimmäinen osa julkaistiin elokuussa 2021. Se käsittelee ilmastonmuutoksen luonnontieteellistä taustaa ja kokoaa yhteen tiedot ilmastojärjestelmän muutoksista. Keväällä 2022  julkaistu raportin toinen osa käsittelee ilmastonmuutoksen vaikutuksia ja sopeutumista ja syksyllä 2022 julkaistu kolmas osa käsittelee ilmastonmuutoksen hillintää. Kuudennen arviointiraportin viimeinen osa, yhteenvetoraportti, julkaistiin maaliskuussa 2023.

Ympäristöministeriö asettaa kansallisen IPCC-työryhmän valmistelemaan Suomen osallistumista hallitustenvälisen ilmastopaneelin toimintaan. Työryhmän tehtävänä on toimia IPCC:n kansallisena verkkona, vastata Suomen kantojen ja näkemysten kokoamisesta ja esittämisestä IPCC:n raportteihin, tiedottaa IPCC:n työn tuloksista ja työn vaiheista sekä edistää suomalaisten asiantuntijoiden osallistumista IPCC-työhön. IPCC-työryhmän sihteeristönä toimii Ilmatieteen laitos.

Aiheeseen liittyvät