Tiede ilmasto­politiikan tukena

Ilmastotiede tuottaa tietoa politiikkavalmistelun tueksi monin tavoin sekä kansallisella että kansainvälisellä tasolla.

Suomen ilmastopaneeli toimii hallituksen ilmastopolitiikan neuvonantajana

Kansallisesti erityisen tärkeä rooli on ilmastopaneelilla, jonka tehtävä on määritelty ilmastolaissa. Suomen ilmastopaneeli on riippumaton asiantuntijaelin, joka antaa suosituksia hallituksen ilmastopoliittiseen päätöksentekoon ja vahvistaa monitieteellistä otetta ilmastotieteissä.

Tällä hetkellä paneelissa on 15 tutkijaa, jotka ovat parhaita asiantuntijoita omalla sektorillaan. Paneelissa on osaamista mm. metsäntutkimuksesta, ilmastonmuutokseen sopeutumisesta, ilmatieteestä, kulutuksen ilmastovaikutuksista, terveydestä sekä ilmastotoimien oikeudenmukaisuudesta.

Ilmastopaneeli antaa mm. lausuntoja valiokunnille, lausuu ilmastolain mukaisista suunnitelmista, osallistuu työryhmiin ja antaa muilla tavoin tieteellistä neuvonantoa. Ilmastopaneelilla on myös hankkeita, jotka tuottavat erilaisia raportteja ja politiikkaa tukevia selvityksiä (policy brief).

Ilmastopaneelin jäsenet työskentelevät korkeakouluissa tai tutkimuslaitoksissa päätoimisesti ja tekevät ilmastopaneelityötä sivutoimisesti. Ilmastopanelistit nimitetään korkeakoulujen ja tutkimuslaitosten antamien ehdotusten perusteella nelivuotiskaudeksi kerrallaan. Ilmastopaneelin työtä avustaa sihteeristö.

Vuosina 2020-2023 on käynnissä valtioneuvoston nimittämän Ilmastopaneelin toinen toimikausi. Ensimmäinen toimikausi oli vuosina 2016-2019. Ennen ilmastolakia Ilmastopaneeli toimi ympäristöministeriön asettamana 2012-2015.

Lisätietoja

Heta-Elena Heiskanen
Ilmastopaneelin pääsihteeri
ympäristöministeriö

Hallitustenvälinen ilmastopaneeli IPCC tukee kansainvälisiä ilmastoneuvotteluja

Kansainvälisesti erityisen tärkeä rooli on vuonna 1988 perustetulla itsenäisellä hallitustenvälisellä ilmastopaneelilla (IPCC:llä).

IPCC:n päätehtävä on valmistella ilmastonmuutosta koskevia tieteellisiä raportteja. Niitä valmistellaan tutkijaryhmissä, jotka keräävät ja arvioivat olemassa olevaa tieteellistä tietoa ilmastonmuutoksesta ja sen vaikutuksista. IPCC laatii tasavälein laajoja arviointiraportteja. Lisäksi IPCC tuottaa erikois- ja menetelmäraportteja, joiden tarkoitus on lisätä tietoa valikoiduilta osa-alueilta. IPCC laatii myös kasvihuonekaasupäästöjen laskentaohjeistoja.

IPCC:n kuudennen arviointiraportin ensimmäinen osa julkaistiin elokuussa 2021. Se käsittelee ilmastonmuutoksen luonnontieteellistä taustaa ja kokoaa yhteen tiedot ilmastojärjestelmän muutoksista. Raportin toinen osa käsittelee ilmastonmuutoksen vaikutuksia ja sopeutumista ja kolmas ilmastonmuutoksen hillintää. Toinen ja kolmas osa julkaistaan keväällä 2022. Syksyllä 2022 julkaistava synteesiraportti vetää yhteen tulokset kolmesta osaraportista. 

IPCC on julkaissut erikoisraportteja mm. 1,5 asteen tavoitteesta (lokakuussa 2018), merestä, jäästä ja lumesta (julkaistu syyskuussa 2019) sekä maankäytöstä (julkaistu elokuussa 2019).

Ympäristöministeriö asettaa kansallisen IPCC-työryhmän valmistelemaan Suomen osallistumista hallitustenvälisen ilmastopaneelin toimintaan. Työryhmän tehtävänä on toimia IPCC:n kansallisena verkkona, vastata Suomen kantojen ja näkemysten kokoamisesta ja esittämisestä IPCC:n raportteihin, tiedottaa IPCC:n työn tuloksista ja työn vaiheista sekä edistää suomalaisten asiantuntijoiden osallistumista IPCC-työhön. IPCC-työryhmän sihteeristönä toimii Ilmatieteen laitos.