Rakentamis­laki sujuvoittaa rakentamista ja edistää päästö­vähennyksiä ja kierto­taloutta

Rakentamislaki tulee voimaan 1. tammikuuta 2025. Rakentamisluvan käsittelyaikatakuu, rakennuksen hiilijalanjälkilaskenta sekä rakentamisluvan hakeminen suunnitelmamallilla tai muutoin koneluettavassa muodossa tulevat voimaan 1. tammikuuta 2026.

Rakentamislain voimaantuloon saakka rakentamista säätelee maankäyttö- ja rakennuslaki (MRL).

• Lue lisää maankäyttö- ja rakennuslaista

Eduskunnan viime hallituskaudella hyväksymään rakentamislakiin tehdään pääministeri Petteri Orpon hallituksen hallitusohjelman mukaisia muutoksia. Tätä hallitusohjelman mukaista rakentamislain muutosesitystä kutsutaan nimellä korjaussarja.   
 
Rakentamislain korjaussarja oli lausunnoilla alkuvuonna 2024. Lakiesitys on annettu eduskunnalle 19.9.2024.

• Tiedote rakentamislain muutosesityksen lausunnoista ja niiden perusteella lakiin tehtävistä muutoksista 22.4.2024

Rakentamislakiin on tulossa uutena asiana puhtaan siirtymän sijoittamislupa. Se vauhdittaa puhtaan energian investointien sijoittumista Suomeen.

Kriteerit täyttävien teollisuushankkeiden luvitus ja rakentaminen nopeutuvat, kun niiden sijoittumisesta on mahdollista päättää ilman kaavoitusta.  
 
Hankkeiden ympäristövaikutukset on arvioitava, eikä merkittäviä haittoja saa syntyä.

• Lue lisää puhtaan siirtymän sijoittamisluvasta ja sen kriteereistä hallitusneuvos Kirsi Martinkaupin kolumnista "Puhtaan siirtymän sijoittamislupa vauhdittaa fossiilienergiasta irtautumista"

Viime hallituskaudella hyväksytyssä rakentamislaissa museoviranomaiselle säädettiin valitusoikeus, jota sillä ei nykyisen maankäyttö- ja rakennuslain mukaisesti ole. Rakentamislain korjaussarjassa tätä museoviranomaisen valitusoikeutta, joka ei ollut vielä ehtinyt tulla voimaan, rajataan koskemaan valtakunnallisesti ja maakunnallisesti merkittäviä kohteita.  

Museoviranomainen saa siis edelleen valitusoikeuden, jota sillä ei tällä hetkellä voimassa olevan lainsäädännön mukaan ole, mutta rajatumpana kuin viime hallituskaudella esitettiin. Muutos sujuvoittaa rakentamista hankkeeseen ryhtyvän kannalta.  

Valitusoikeus kumotaan sellaiselta rekisteröidyllä yhteisöltä, jonka toimialaan kuuluu kulttuuriperinnön vaaliminen tai rakennetun ympäristön laatuun vaikuttaminen.

Kyllä, rakentamislupahakemuksen käsittelylle säädetään takuuaika 1. tammikuuta 2026 alkaen.

Kunnan on vuoden 2026 alusta alkaen ratkaistava rakentamislupahakemus kolmen kuukauden kuluttua siitä, kun rakennusvalvonta on ottanut vastaan hakemuksen liitteineen.  

Puhtaan siirtymän sijoittamisluvan ja suunnittelutehtävän vaativuudelta poikkeuksellisen tai erityisen vaativan rakentamisluvan käsittelyaikatakuu on kuusi kuukautta.  
 
Jos käsittely viivästyy, kunnan on palautettava rakentamislupamaksusta 20 prosenttia kultakin viivästyneeltä kuukaudelta, ellei viivästys ole aiheutunut hakijasta.

Rakentamisen vastuihin ei tule muutoksia.  
 
Viime hallituskaudella hyväksytyssä rakentamislaissa oli uusi päävastuullisen toteuttajan toteutusvastuuta koskeva pykälä. Tämän hallituskauden mukaisessa rakentamislain korjaussarjassa tuo pykälä kumotaan, ja rakentamislain muista pykälistä poistetaan maininta päävastuullisesta toteuttajasta.  
 
Edellisen hallituksen säätämä päävastuullisen toteuttajan toteutusvastuu, joka ei ollut vielä tullut voimaan, uhkaisi lausuntopalautteen perusteella johtaa mm. aikatauluviivästyksiin, lisääntyviin oikeusprosesseihin ja vastuun hämärtymiseen rakennusalan sopimussuhteissa.

Korjaussarjalla rakennuksen purkamisen edellytyksiä täsmennetään viime hallituksen hyväksymään rakentamislakiin verrattuna.  

Rakennuksen saa purkaa, jos alle 13 vuotta vanha asema-, yleis- tai maakuntakaava sallii purkaminen, eikä rakennusta ole suojeltu lain nojalla.

Alueella, jolla ei ole asema-, yleis-, tai maakuntakaavaa, tai kaava on vanhempi kuin 13 vuotta, rakennuksen purkaminen ei saa aiheuttaa haittaa tulevalle kaavoitukselle tai alueiden käytön muulle järjestämiselle eikä vaikeuttaa rakennetun ympäristön suojelemista koskevien tavoitteiden saavuttamista.
 
Suojelemattoman rakennuksen saa purkaa, jos purkaminen johtaa purkumateriaalin uudelleenkäyttöön tai kierrätykseen, ja  
1) rakennus sijaitsee kunnassa, jonka rakennukset ovat menettäneet suurimman osan arvostaan
2) rakennukselle ei ole enää käyttötarkoitusta, ja  
3) rakennuksen kunto ja korjausmahdollisuudet ovat huonot.
 
Kunta voi myöntää luvan asemakaavalla suojellun rakennuksen purkamiseen, jos:  

1) rakennus on ollut kunnan tai kuntaomisteisen yhtiön omistuksessa vähintään kymmenen vuotta
2) rakennus ei ole teknisesti, toiminnallisesti ja taloudellisesti korjattavissa
3) purkaminen johtaa purkumateriaalin uudelleenkäyttöön tai kierrätykseen, ja
4) rakennus ei ole valtakunnallisesti tai maakunnallisesti merkittävä.

Rakentamislaissa säädetään uudesta rakentamisen olennaisesta teknisestä vaatimuksesta, jonka mukaan rakentamishankkeeseen ryhtyvän on huolehdittava, että rakennus sen käyttötarkoituksen edellyttämällä tavalla suunnitellaan ja rakennetaan vähähiiliseksi (38 §).  

Rakentamislain mukaan uuden rakennuksen hiilijalanjälki ja hiilikädenjälki on raportoitava loppukatselmuksen yhteydessä tehtävässä rakennuksen ilmastoselvityksessä.  

Rakennukset olisi suunniteltava sellaisiksi, että niiden elinkaaren jalanjälki olisi mahdollisimman pieni ja alittaisi rakennuksen hiilijalanjäljelle asetetun raja-arvon.  

Lisäksi vähähiilisyyteen sisältyisi rakennuksen hiilikädenjäljen kasvattaminen, eli mahdollisten ilmastohyötyjen lisääminen suunnittelun ja rakentamisen keinoin. Suunnittelua voidaan ohjata sekä ongelmien välttämiseen, että ratkaisujen löytämiseen. Suuren hiilikädenjäljen tavoittelu tähtää jälkimmäiseen tavoitteeseen.  

• Lue lisää vähähiilisen rakentamisen säädösohjauksen valmistelusta 1.7.2024 julkaistusta uutisesta

Vähähiilisyyttä ohjataan raja-arvo-ohjauksen kautta sen vuoksi, että raja-arvot on todettu erinäisin selvityksin vaikuttavimmaksi ja neutraalimmaksi keinoksi ohjata rakennusten elinkaaren kasvihuonekaasupäästöjä.

 Vähähiilisyyteen voidaan päästä monia eri reittejä pitkin. Toisissa kohteissa voi olla mielekästä keskittyä energiatehokkuuden maksimointiin, kun taas toisissa kohteissa päästöjä voidaan vähentää käyttämällä vähähiilisiä tai pitkäikäisiä materiaaleja.  

Lähtökohtana on, että uusi sääntely tarjoaisi monipuolisemman valikoiman keinoja rakennuksen pienen hiilijalanjäljen toteutukseen. Tarkoituksena on tukea vähähiilisten rakentamisen ja suunnittelun ratkaisujen syntymistä Suomessa.

• Lue lisää vähähiilisen rakentamisen säädösohjauksen valmistelusta 1.7.2024 julkaistusta uutisesta

Uusien rakennusten hiilijalanjäljelle asetetaan rakennustyyppikohtaiset raja-arvot, joita kyseinen rakennus ei saa ylittää.

Raja-arvo asetetaan vain rakennukselle. Rakennuspaikalle ei siis tule ohjaavia raja-arvoja, vaikka ilmastoselvitys laaditaan myös rakennuspaikalle.  

Hiilikädenjäljelle ei aseteta raja-arvoa. Huomioitavaa on, että hiilikädenjälkeä ei vähennetä hiilijalanjäljestä.

Korjaussarjassa esitetään vähähiilisyyden ohjaukseen muutoksia, jotka sujuvoittavat menettelyä ja keventävät sääntelystä eri osapuolille aiheutuvaa taakkaa.  
 
Ilmastoselvityksen ja materiaaliselosteen laatimisvelvoitetta supistetaan siten, että niitä ei vaadita pientaloilta tai laajamittaisesti korjattavista rakennuksista tai muista muutostöitä ja laajennuksista.

Rakennuksen ja rakennuspaikan ilmastoselvitys on laadittava ja esitettävä rakennuksen loppukatselmusta varten, eli rakennuksen hiilijalanjäljen raja-arvon alittuminen osoitettaisiin vasta hankkeen valmistuttua. Ilmastoselvitystä ei siis tarvitse tehdä vielä rakentamislupaa haettaessa.

Rakennuksen hiilijalanjäljen raja-arvot erotetaan selkeyden vuoksi omaksi pykäläkseen (38 § a). Tarkoitus on toimeenpanna rakennusten energiatehokkuusdirektiivin tulevia muutoksia siten, että raja-arvot ulotetaan koskemaan myös tiettyjä muita yli 1000 neliömetrin rakennuksia.

Materiaaliseloste muuttuu rakennustuoteluetteloksi, mikä tarkoittaa, että rakennusmateriaalien sijaan seurataan rakennustuotteiden määrää. Rakennustuoteluettelo on edelleen esitettävä rakentamislupaa haettaessa ja päivitettävä tarvittaessa loppukatselmuksen yhteydessä.

Ilmastoselvityksen, rakennustuoteluettelon ja hiilijalanjäljen raja-arvojen voimaantulo siirtyy vuodella eteenpäin, eli niiden soveltaminen alkaa 1.1.2026.

• Lue lisää vähähiilisen rakentamisen säädösohjauksen valmistelusta 1.7.2024 julkaistusta uutisesta

Korjaussarjan muutokset koskevat seuraavia digitalisaatioon liittyviä pykäliä:

• Rakentamisluvan hakemista (61 §)
• Erityissuunnitelman toimittamista (69 §)
• Tietojen toimittamista rakennetun ympäristön tietojärjestelmään koskeva siirtymäsäännöstä (197 §)  

Ehdotetut muutokset antavat kunnille vuoden lisäajan siirtyä uuteen malliin hakea rakentamislupia. Rakentamislupia haetaan uuden mallin mukaisesti 1. tammikuuta 2026 alkaen, siihen asti rakennuslupaa haetaan maankäyttö- ja rakentamislain mukaisesti.

Muutoksia esitetään myös rakentamislupahakemusten liitteisiin. Liitteistä jäävät pois ilmastoselvitys ja materiaaliseloste, ja niiden sijaan tulee rakennustuoteluettelo.

Rakentamislain voimaantulon jälkeen, eli vuoden 2025 alusta lähtien, rakennusten erityissuunnitelmat on laadittava yhteentoimivassa ja koneluettavassa muodossa.

Kuntien velvoite toimittaa tietoja Ryhtiin saa vuoden lisäajan, kun 197 §:ssä säädetty siirtymäaika tiedon toimittamiselle pitenee vuodella. Kuntien on toimitettava Ryhtiin rakentamista koskevat tiedot vuoden 2028 loppuun mennessä. Kunnat voivat halutessaan ottaa Ryhti-järjestelmän käyttöön jo aikaisemmin, ja rakentamislain mukaiset tiedot voi toimittaa Ryhtiin heti 1. tammikuuta 2025 alkaen.

Maankäyttö- ja rakennuslain (132/1999) mukaan huoneistojärjestelyt ovat toimenpideluvanvaraisia. Kunnalla ei ole ollut mahdollisuutta vapauttaa huoneistojärjestelyjä luvanvaraisuudesta. Nykytilanteessa muutoksia on saatettu käsitellä rakennuslupa-asiana silloin, kun niillä on ollut vaikutusta rakennuksen käyttäjien turvallisuuteen ja terveydellisiin osioihin.

Vuodenvaihteessa voimaan tulevan rakentamislain (731/2023) myötä jatkossa käytössä on vain yksi lupamuoto, joka on rakentamislupa. Lain voimaantullessa luovutaan toimenpideluvasta ja ilmoitusmenettelystä. Korjaus- ja muutostöiden luvanvaraisuutta säädellään jatkossa yleisellä tasolla, jolloin luvanvaraisuuden harkinnassa on otettava huomioon esimerkiksi rakennuskohteen terveellisyyteen ja turvallisuuteen liittyvät seikat.

Rakentamislain mukaan rakentamislupaa hakiessa hakijan tulee liittää hakemukseen rakennuskohteesta ja sen laajuudesta riippuen riittävät selvitykset, kuten rakennuksen rakennussuunnitelmia vastaava tietomalli tai tiedot koneluettavassa muodossa. Nämä tiedot sisältävät myös ne tiedot, jotka kunnan on toimitettava väestötietojärjestelmään väestötietojärjestelmästä ja digi- ja väestötietoviraston varmennepalveluista annetun lain (661/2009) nojalla.

Osana meneillään olevaa rakennetun ympäristön tietojärjestelmän käyttöönottoa niin sanottu rakennus- ja huoneistotietorekisteri on siirretty osaksi Ryhti-järjestelmää. Tämä tulee olemaan rakennetun tiedon ensisijainen lähde. Myös Ryhti-tietojärjestelmään toimitettavien tietojen olla aina ajantasaisia, jotta ne voidaan välittää Väestötietojärjestelmään ja muille viranomaisille, kuten pelastusviranomaisille.

Rakentamislupia haetaan 1.1.2026 lähtien tietomallimuotoisella suunnitelmalla tai muuten koneluettavassa muodossa. Koneluettavalla muodolla tarkoitetaan tiedostomuotoa, josta ohjelmistot pystyvät helposti yksilöimään, tunnistamaan ja poimimaan tietoaineistoja, yksittäisiä tietoja sekä niiden rakenteita.