Suomen biodiversiteetti­politiikka

Suomen biodiversiteettipolitiikka pohjaa kansalliseen biodiversiteettistrategiaan ja toimintaohjelmaan. Strategiassa huomioidaan kansallisten tavoitteiden lisäksi YK:n luonnon monimuotoisuutta koskevan yleissopimuksen tavoitteet sekä EU:n biodiversiteettistrategia.

Kansallinen luonnon monimuotoisuus­strategia

Parhaillaan valmistellaan uutta kansallista luonnon monimuotoisuusstrategiaa sekä siihen liittyvää toimintaohjelmaa vuoteen 2035. Strategialla tavoitellaan luontokadon pysäyttämistä ja luonnon monimuotoisuuden kehityksen kääntämistä elpymisuralle.

Valmistelu aloitettiin vuoden 2021 toimineissa alatyöryhmissä. Kevään 2022 aikana valmistelutyöhön kutsuttiin keskeisiä sidosryhmiä. Strategia on valmisteltu laajassa sidosryhmäyhteistyössä. Tiedeyhteisölle, nuorille, yrityksille ja toimialajärjestöille, saamelaisille sekä kunnille ja alueille järjestettiin omat keskustelutilaisuudet. Kevään 2022 aikana sidosryhmätilaisuuksiin osallistui yhteensä noin 250 henkilöä.

Strategia oli lausuntokierroksella 14.12.2022-27.1.2023. Strategiaa täsmennetään lausuntopalautteen, hallituksen sisällä käytävien keskustelujen ja YK:n biodiversiteettisopimuksen osapuolikokouksen tulosten perusteella. Tavoitteena on, että strategia valmistuu alkuvuodesta 2024.

Miksi uutta luonnon monimuotoisuus­strategiaa valmistellaan?

Suomen luonnon monimuotoisuus heikkenee edelleen. Uhanalaisten lajien määrällä mitattuna heikkeneminen on jopa nopeutunut. Strategian tavoitteena on pysäyttää monimuotoisuuden väheneminen ja kääntää kehitys elpymisuralle vuoteen 2030 mennessä.

Hankkeen tavoitteena on:

  • tehostaa luonnon monimuotoisuuden suojelua ja edistää heikentyneiden ekosysteemien palautumista
  • kytkeä kansallisen luonnon monimuotoisuusstrategian tavoitteet kansainvälisesti ja EU:ssa asetettuihin uusiin tavoitteisiin
  • parantaa toimintaohjelman toimenpiteiden toimeenpanon ja vaikuttavuuden mitattavuutta
  • ulottaa toimintaohjelman toimenpiteet biodiversiteetin vähenemisen suorien ajureiden lisäksi vähenemisen juurisyihin.

Luontoraati

Kesäkuussa 2022 kansalaisten Luontoraatiin valikoitiin satunnaisotannalla joukko suomalaisia. Kutsu raatiin lähetettiin satunnaisvalinnalla valituille 5000 suomalaiselle. Luontoraatiin valittiin kiinnostuksensa ilmoittaneiden vapaaehtoisten joukosta 60 henkeä siten, että raadin kokoonpano heijasteli mahdollisimman hyvin Suomen väestöä.  Luontoraadin tarkoituksena on välittää kansalaisten punnittuja näkemyksiä kansallisen luonnon monimuotoisuusstrategian ja toimintaohjelman valmisteluun. Luontoraati

  • auttaa tunnistamaan, mitkä asiat luontokadossa ovat kansalaisten kannalta keskeisiä, mistä tarvitaan lisää tietoa ja mitkä ovat parhaita tapoja välittää tietoa
  • pohtii ja ideoi kansalaisten näkökulmasta oikeudenmukaisia ja vaikuttavia toimenpiteitä luontokadon pysäyttämiseksi.​

Luontoraati kokoontui virtuaalisesti kahteen keskustelutilaisuuteen.

Suomen luonnon monimuotoisuuden suojelun ja kestävän käytön toimintaohjelma 2013–2020

Aiemman biodiversiteettistrategian päätavoitteena oli pysäyttää luonnon monimuotoisuuden köyhtyminen Suomessa vuoteen 2020 mennessä. Se toi luonnon monimuotoisuuden taloudelliset ja kulttuuriset arvot luonnonvarojen käyttöä koskevan päätöksenteon keskiöön. 

Strategiassa korostui luontoasioiden valtavirtaistaminen kaikkialle yhteiskuntaan, uusien toimijoiden saaminen mukaan luonnon puolesta tehtävään työhön, vankkaan tutkimustietoon perustuva päätöksenteko sekä Suomen vastuu maailman luonnosta osana kansainvälistä yhteisöä. Strategia linjasi myös saamelaisten perinteisen tiedon kytkemisestä luonnon monimuotoisuuden turvaamiseen.

Strategian toteutuminen

Vuoden 2019 alussa toimintaohjelman teemoista parhaiten olivat toteutuneet viestintään ja koulutukseen, kansainvälisiin asioihin sekä seurantaan liittyvät toimenpiteet. Elinympäristöjen osalta parhaiten oli onnistuttu metsiin ja Itämereen liittyvissä toimenpiteissä. Suurin osa näiden teemojen toimenpiteistä arvioitiin valmistuneiksi tai vakiintuneiksi.

Vaikka toteutukseltaan valmistuneita tai vakiintuneita toimenpiteitä oli paljon, vain joka kymmenennen toimenpiteen arvioitiin johtaneen teeman osalta selvästi paranevaan kehitykseen. Tämä johtui esimerkiksi siitä, etteivät kaikki toimenpiteet olleet riittävän selkeitä ja kunnianhimoisia.

Parhaiten luonnon monimuotoisuuteen vaikuttaneet toimet sisälsivät yhteistyötä, itsenäisen toteutuksen, riittävän oman rahoituksen sekä vaikuttavaa tiedontuotantoa. Toimintaohjelman tärkeimmiksi ja vaikutuksiltaan laaja-alaisimmiksi teemoiksi arvioitiin viestintä ja koulutus, taloudellinen ohjaus, lainsäädäntö, kaavoitus ja maankäyttö sekä elinympäristöjen ennallistaminen ja hoito.

Lisätietoja

Olli Ojala, ympäristöneuvos 
ympäristöministeriö, Luontoympäristöosasto, Luonnon monimuotoisuus 0295250039  

Joona Lehtomäki, erityisasiantuntija 
ympäristöministeriö, Luontoympäristöosasto, Luonnon monimuotoisuus 0295250016