Suomen biodiversiteettipolitiikka

Parhaillaan valmistellaan uutta kansallista biodiversiteettistrategiaa sekä siihen liittyvää toimintaohjelmaa vuoteen 2030. Strategiassa huomioidaan kansallisten tavoitteiden lisäksi YK:n luonnon monimuotoisuutta koskevan yleissopimuksen tavoitteet sekä EU:n uusi biodiversiteettistrategia. Työ on tarkoitus saada valmiiksi vuoden 2022 alkupuolella.

Strategialla tehostetaan luonnon monimuotoisuuden suojelua ja edistetään heikentyneiden ekosysteemien palautumista. Lisäksi toimenpiteiden ja vaikuttavuuden mitattavuutta kehitetään. Strategia ja toimintaohjelma kytketään osaksi kansainvälisiä sekä EU:ssa asetettuja tavoitteita.

Uutta biodiversiteettistrategiaa valmistellaan, sillä Suomen luonnon monimuotoisuus heikkenee edelleen. Uhanalaisten lajien määrällä mitattuna heikkeneminen on jopa nopeutunut. Strategian tavoitteena on pysäyttää monimuotoisuuden väheneminen ja kääntää kehitys elpymisuralle vuoteen 2030 mennessä.

Suomen luonnon monimuotoisuuden suojelun ja kestävän käytön toimintaohjelma 2013–2020

Luonnon monimuotoisuuden suojelun ja kestävän käytön strategian päätavoitteena oli pysäyttää luonnon monimuotoisuuden köyhtyminen Suomessa vuoteen 2020 mennessä. Se toi luonnon monimuotoisuuden taloudelliset ja kulttuuriset arvot luonnonvarojen käyttöä koskevan päätöksenteon keskiöön. 

Strategiassa korostui luontoasioiden valtavirtaistaminen kaikkialle yhteiskuntaan, uusien toimijoiden saaminen mukaan luonnon puolesta tehtävään työhön, vankkaan tutkimustietoon perustuva päätöksenteko sekä Suomen vastuu maailman luonnosta osana kansainvälistä yhteisöä. Strategia linjasi myös saamelaisten perinteisen tiedon kytkemisestä luonnon monimuotoisuuden turvaamiseen.

Strategiassa otettiin huomioon kansainväliset päätökset sekä EU:n tavoitteet. Lisäksi perustana olivat laajat kansalliset selvitykset Suomen luonnon monimuotoisuuden tilasta ja siihen vaikuttavista uhkatekijöistä.

Vuoden 2019 alussa toimintaohjelman teemoista parhaiten olivat toteutuneet viestintään ja koulutukseen, kansainvälisiin asioihin sekä seurantaan liittyvät toimenpiteet. Elinympäristöjen osalta parhaiten oli onnistuttu metsiin ja Itämereen liittyvissä toimenpiteissä. Suurin osa näiden teemojen toimenpiteistä arvioitiin valmistuneiksi tai vakiintuneiksi.

Vaikka toteutukseltaan valmistuneita tai vakiintuneita toimenpiteitä oli paljon, vain joka kymmenennen toimenpiteen arvioitiin johtaneen teeman osalta selvästi paranevaan kehitykseen. Tämä johtui esimerkiksi siitä, etteivät kaikki toimenpiteet olleet riittävän selkeitä ja kunnianhimoisia.

Parhaiten luonnon monimuotoisuuteen vaikuttaneet toimet sisälsivät yhteistyötä, itsenäisen toteutuksen, riittävän oman rahoituksen sekä vaikuttavaa tiedontuotantoa. Toimintaohjelman tärkeimmiksi ja vaikutuksiltaan laaja-alaisimmiksi teemoiksi arvioitiin viestintä ja koulutus, taloudellinen ohjaus, lainsäädäntö, kaavoitus ja maankäyttö sekä elinympäristöjen ennallistaminen ja hoito.

Lisätietoja

Lisätietoja

Olli Ojala, ympäristöneuvos 
ympäristöministeriö, Luontoympäristöosasto, Luonnon monimuotoisuus 0295250039