Kiertotalouden strateginen ohjelma

Kiertotalous on tulevaisuuden talousmalli, joka auttaa hillitsemään ilmastokriisiä, luontokatoa ja luonnonvarojen ylikulutusta. Kiertotaloudessa tuotteet ja materiaalit pysyvät käytössä pitkään ja turvallisesti. Kiertotalous ei ole vain kierrättämistä, vaan myös vuokrapalveluita, korjaamista ja jakamista.

Valtioneuvosto teki periaatepäätöksen kiertotalouden strategisesta ohjelmasta keväällä 2021. Tavoitteena on muutos, jolla kiertotaloudesta luodaan talouden uusi perusta vuoteen 2035 mennessä. Ohjelmalla hallitus haluaa vahvistaa Suomen roolia kiertotalouden edelläkävijänä.

Tilaa Kiertokirje ja saat suoraan sähköpostiisi tietoa kiertotalousohjelman etenemisestä!

Tule mukaan!

• Kiertotalous päätöksissä -webinaarissa 3.4.2023 klo 8.15-9.15 HS:n Jarno Hartikaisen vieraina ovat WWF:n Jussi Nikula, Luken Eija Pouta ja valtiovarainministeriön Mikko Spolander. Ilmoittaudu mukaan 28.3.2023 mennessä: Kiertotalous päätöksissä (lyyti.fi)
• Pidetäänkö kiertotalouden edistämistä tärkeänä organisaatiossasi? Kenties asiasta on tehty strategisia linjauksia? Tai ehkäpä tahtoa riittää, mutta osaaminen ontuu? Kiertotalous-Suomen kysely on tarkoitettu kaikille organisaatioille, ja se on avoinna 6.4.2023 saakka. Kysely kiertotalouden edistämisestä organisaatioissa: Webropolilla luotu kysely (webropolsurveys.com) 
• Circular Design –podcast tuo kiertotalouden tärkeimmät ajurit ja keskustelijat luureihisi. Alkuvuoden teemoja ovat olleet johdatus kiertotalouden tuotesuunnittelustrategioihin, vihreää kehitystä ajavat lainsäädännön ajurit sekä kiertotalouden tuomat muutokset arvoketjuun. Podcastit - Circular Design (circulardesignsuomi.fi)  
• Maailman kiertotalousfoorumi WCEF järjestetään Helsingissä  30.5.–2.6.2023. Lisätietoja (sitra.fi)

Muuta ajankohtaista

• Miten kiertotaloutta edistetään kaupassa? Mitä kuluttaja voi tehdä edistääkseen kiertotaloutta? Näistä kysymyksistä keskusteltiin YM:n YouTube-kanavalla Kiertotalous kaupassa -webinaarissa.  
• Kiertotalous kuluttajakaupassa -hankkeen politiikkasuosituksissa ehdotetaan Suomeen muun muassa Itävallan mallin mukaisia korjausseteleitä, sääntelyn ja taloudellisen ohjauksen uudistamista sekä viestintää paikallisten korjausfestareiden keinoin. 
• Tuore raportti – Kuluttajat kiertotaloudessa: Kohti kiertotaloutta ja korjaamista edistävää yhteiskuntaa (Valto) – valottaa kuluttajien roolia kiertotaloudessa ja ehdottaa uusia keinoja kiertotalouspalveluiden edistämiseen. 
• Tulevaisuuden kiertotaloustoimia alkaa suunnitella yli 80 toimijaa: lähes kaikki maakunnat, isoimmat kaupungit, yritys- ja toimialajärjestöjä, metsäteollisuuden suurimmat yritykset ja toimijoita rakentamissektorilta. Lue lisää kiertotalouden green dealista.
• Digitalisaation avulla kiertotalous voitaisiin vielä uudelle tasolle. Lue tuoreesta selvityksestä Selvitys: kiertotalouden kasvu edellyttää parempaa digitalisaation hyödyntämistä (tem.fi), mitä haasteita kiertotalouden digitaalisissa ratkaisuissa yhä on, ja mitä askeleita kannattaisi ottaa seuraavaksi.

Ohjaus kehittyy

• Halllitus esittää veroa Suomessa louhituille kaivosmineraaleille vuodesta 2024 alkaen. Veron tavoitteena olisi ohjata yhteiskunnalle kohtuullinen korvaus uusiutumattomien luonnonvarojen käytöstä. Lue lisää: HE 281/2022 vp (eduskunta.fi)
• Kaatopaikkajätteen jäteveroa korotetaan vuodesta 2023 alkaen 70 eurosta 80 euroon tonnilta. Veropohjaa myös laajennetaan niin, että sitä maksetaan vuodesta 2023 alkaen rakentamisessa ja purkamisessa syntyvästä kipsijätteestä sekä vuodesta 2027 alkaen viherlipeäsakasta. Lue lisää: Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi jäteverolain muuttamisesta 
• Komissio ehdottaa uusia EU:n laajuisia sääntöjä pakkaamiseen. Aloitteella on tarkoitus suitsia pakkausjätteen kasvua. Toimia tarvitaan, sillä nyt jokainen eurooppalainen tuottaa keskimäärin lähes 180 kiloa pakkausjätettä vuodessa. Lue lisää pakkausaloitteesta (ePressi) sekä EU:n kiertotalouden toimintasuunnitelmasta
• Vihreä siirtymä vaatii mittavaa rahoitusta, todetaan työryhmän tuoreessa raportissa. Kiertotalous mainittu! Lue lisää. 
• Tuoreen selvityksen mukaan valtionavustukset ovat auttaneet yrityksiä kiertotaloushankkeiden edistämisessä ja hankkeiden riskien jakamisessa. Hankkeet ovat lisänneet tavaroiden ja materiaalien uusiokäyttöä sekä edistäneet jätteiden ja sivuvirtojen hyödyntämistä, ja niillä on saatu aikaan merkittäviä päästövähennyksiä. Lue lisää: Selvitys kiertotaloushankkeiden valtionavustuksen tuloksellisuudesta (Julkaisuarkisto Valto).

Ohjelman tavoitteena on hiilineutraali kiertotalousyhteiskunta vuoteen 2035 mennessä

Kiertotalousohjelman visio on "Suomi 2035: Hiilineutraali kiertotalousyhteiskunta on menestyvän taloutemme perusta". Vision toteutuminen edellyttää luonnonvarojen kestävää ja tehokasta käyttöä. Tätä linjaavat ohjelman seuraavat tavoitteet:

• Uusiutumattomien luonnonvarojen kulutus vähenee, ja uusiutuvien luonnonvarojen kestävä käyttö voi kasvaa siten, että kotimaan primääriraaka-aineiden kokonaiskulutus ei 2035 ylitä vuoden 2015 tasoa. Vientituotteiden valmistukseen käytetyt luonnonvarat eivät kuulu tavoitteen piiriin.
• Resurssien tuottavuus kaksinkertaistuu vuoden 2015 tilanteesta vuoteen 2035 mennessä. 
• Materiaalien kiertotalousaste kaksinkertaistuu vuoteen 2035 mennessä.

Twitter

#kiertotalousohjelma
#taloudenuusiperusta