Lainsäädäntö
-
Ympäristönsuojelun lainsäädäntö
Lainsäädännöllä on keskeinen rooli ympäristönsuojelun tavoitteiden saavuttamisessa. Vaikka alan lainsäädäntö on varsin kattava, sitä on jatkuvasti kehitettävä vastaamaan yhteiskunnan muutoksia ja tarpeita. Kansallisen ympäristönsuojelulainsäädännön kehittäminen on vahvasti sidoksissa EU-lainsäädäntöön, jonka sisältöön Suomi pyrkii omalta osaltaan vaikuttamaan. Lainsäädännön lisäksi esimerkiksi erilaisilla ympäristöministeriön ohjeilla ja koulutuksella pyritään toteuttamaan ympäristönsuojelun tavoitteita.
Ympäristönsuojelulaki
Keskeisin ympäristön pilaantumista ja sen ennaltaehkäisyä sääntelevä yleislaki on vuonna 2000 voimaan tullut ympäristönsuojelulaki, joka säädettiin kokonaisuudessaan uudelleen vuonna 2014. Tuolloin lakiin sisällytettiin muun muassa EU:n teollisuuspäästödirektiivin vaatimukset, joiden myötä esimerkiksi parhaan käyttökelpoisen tekniikan käyttämisestä tuli päästötasojen osalta oikeudellisesti sitovaa.
Ympäristönsuojelulain tarkoituksena on:
- ehkäistä ympäristön pilaantumista ja sen vaaraa, ehkäistä ja vähentää päästöjä sekä poistaa pilaantumisesta aiheutuvia haittoja ja torjua ympäristövahinkoja
- turvata terveellinen ja viihtyisä sekä luonnontaloudellisesti kestävä ja monimuotoinen ympäristö, tukea kestävää kehitystä sekä torjua ilmastonmuutosta
- edistää luonnonvarojen kestävää käyttöä sekä vähentää jätteiden määrää ja haitallisuutta ja ehkäistä jätteistä aiheutuvia haitallisia vaikutuksia
- tehostaa ympäristöä pilaavan toiminnan vaikutusten arviointia ja huomioon ottamista kokonaisuutena
- parantaa kansalaisten mahdollisuuksia vaikuttaa ympäristöä koskevaan päätöksentekoon.
Ympäristönsuojelulakia täydentää samaan aikaan annettu uusi ympäristönsuojeluasetus sekä joukko muita lain täytäntöönpanoon liittyviä asetuksia.
- FINLEX: Ympäristönsuojelulaki 527/2014
- FINLEX: Valtioneuvoston asetus ympäristönsuojelusta 713/2014
- Eduskunta: Hallituksen esitys ympäristönsuojelulaiksi ja laeiksi eräiden siihen liittyvien lakien muuttamisesta HE 214/2013
Laki edellyttää, että pilaantumisen vaaraa aiheuttavalle toiminnalle on haettava ympäristölupa. Lain tavoitteiden toteuttamiseen liittyvät kiinteästi myös erilaiset ilmoitus- ja rekisteröintimenettelyt. Valtion ja kuntien viranomaiset varmistavat, että erilaiset toiminnot toteutetaan vastuullisesti ja ympäristöystävällisesti.
Ympäristönsuojelulaki ei kuitenkaan koske kuitenkaan ympäristön fyysistä muuttamista tai rakenteellista pilaamista eikä myöskään maankäyttöä ja luonnonsuojelua, joista on säädetty erikseen.
Vesilaki ohjaa vesien käyttöä ja rakentamista ja jätelaki jätehuoltoa ja jätteiden hyötykäyttöä. Myös geenitekniikan ja kemikaalien käytöstä, merensuojelusta ja hankkeiden ympäristövaikutusten arvioinnista on säädetty eri laeilla.
Ympäristönsuojelulain uudistamishanke
Vuonna 2014 säädettyä ympäristönsuojelulakia on sen voimaantulon jälkeen muutettu useampaan otteeseen ympäristönsuojelulain uudistamishanketta toteutuksen yhteydessä. Vuonna 2014 säädetyllä lailla tehostettiin ympäristönsuojelun lupamenettelyä ja lupien valvontaa, mutta uudistushankkeen aikana lupakäytäntöjä ja -menettelyjä sujuvoitettiin edelleen. Hankkeen aikana toteutettiin seuraavat keskeiset muutokset:
- Lakiin luotiin uusi, ympäristölupamenettelyä osittain korvaava kevyempi ja yksinkertaisempi ilmoitusmenettely, jossa toimintoja siirrettiin luvanvaraisuudesta ilmoitusmenettelyn piiriin. Suurin siirretty asiaryhmä oli eläinsuojat.
- Eräiden kansalliseen laitosluetteloon kuuluvien toimintojen lupavelvollisuudesta luovuttiin ja samalla rekisteröintimenettelyn soveltamisalaa laajennettiin. Lisäksi säädettiin lupahakemusvaiheen viranomaisneuvonnalle hallinnon yleislainsäädäntöä täsmällisempiä säännöksiä.
- Ympäristölupamääräysten säännöllisestä tarkistamismenettelystä luovuttiin ja se korvattiin säännölliseen valvontaan liitetyllä valvontaviranomaisen velvollisuudella tarkastella luvan muuttamisen perusteiden olemassaoloa. Samalla yhdistettiin ympäristönsuojelulain ja maa-aineslain mukaisten lupien käsittelyt.
Ympäristönsuojelulaista ja uudistushankkeista on toteutettu toimivuus- ja vaikuttavuusarviointi. Selvitys alla osiossa: Ympäristönsuojelulakiin ja sen uudistushankkeeseen liittyvät selvitykset.
Muu ympäristönsuojelun lainsäädäntö
- Geenitekniikkalainsäädäntö
- Ilmansuojelulainsäädäntö
- Ilmastolainsäädäntö
- Jätelainsäädäntö
- Kemikaalilainsäädäntö
- Maaperänsuojelulainsäädäntö
- Meluntorjuntalainsäädäntö
- Ympäristöllisten lupamenettelyjen yhteensovittamisen toimintamalli
- Ympäristövahinkolainsäädäntö
- Ympäristövaikutusten arviointia koskeva lainsäädäntö
Valmisteilla oleva lainsäädäntö
- Kertakäyttömuovien kulutuksen rajoittaminen
- Jätesäädöspaketti
- Rakentamisen maa-ainesten hyödyntäminen
Ympäristönsuojelulakiin ja sen uudistamishankkeeseen liittyvät selvitykset
- Valto: Ympäristönsuojelulain toimivuus- ja vaikuttavuusarviointi
- Lilja, Mikkola, Ekroos, Warsta: Teollisuusjätevesiä koskevan lupasääntelyn keventämismahdollisuudet
- Warsta, Lilja, Ekroos: Kemikaalivarastojen kemikaaliturvallisuuslain mukaisen luvan ja ympäristöluvan suhde
- Ekroos, Warsta, Lilja: Asianosaiset ja valitusoikeus ympäristönsuojelulaissa
- Mäenpää: Oikeudellinen selvitys kuulemisesta ja osallistumisoikeuden varaamisesta ympäristölupamenettelyssä
- Rontu, Ekroos: Muutoksenhaku ympäristölupa-asioissa 2007-2014
- Koivulehto, Jääskeläinen, Kokko, Nieminen, Ojala, Kauppila: Lupajärjestelmän kehittäminen luonnonarvojen turvaamiseksi: arvio neljän sääntelyvaihtoehdon vaikutuksista
- Länsineva: Luontoarvot, ympäristönsuojelulain uudistushanke ja perusoikeuskysymykset
- Ekroos, Warsta: Selvitys luontoarvojen huomioimisesta ympäristölupamenettelyssä
- Kuusiniemi: Luontoarvot ympäristölupamenettelyssä: lausunto ympäristönsuojelulain
kehittämisvaihtoehdoista - Hovila, Kumpula, Kokko: Arviointi luontoarvojen huomioon ottamisesta ympäristönsuojelulaissa
- Pärnänen: Luontoarvojen huomioon ottaminen ympäristönsuojelulain ja eräiden muiden lakien mukaisessa lupamenettelyssä
- Ekroos, Warsta: Maa-aineslain muutoksenhakusäännöksien kehittämismahdollisuuksista
Ympäristönsuojelulakiin liittyvät ohjeet ja tausta-aineistot
Maaperän ja pohjaveden suojelua koskevia ohjeita ja ohjeistuksia
- Muistio: Maaperän ja pohjaveden suojelu ympäristöluvanvaraisessa toiminnassa
- Valto: Ympäristönsuojelulain mukainen perustilaselvitys, ohje toiminnanharjoittajille sekä lupa- ja valvontaviranomaisille, ympäristöhallinnon ohjeita 8/2014
- Valto: Pilaantuneen maa-alueen riskinarviointi ja kestävä riskinhallinta, ympäristöhallinnon ohjeita 6/2014
- Pilaantuneen maaperän puhdistamista koskeneet vanhat luvat, ympäristöministeriön kirje lupa- ja valvontaviranomaisille 10.11.201
Parhaan käyttökelpoisen tekniikan päätelmät direktiivilaitosten lupaharkinnassa
- Muistio: Päätelmien soveltaminen lupaharkinnassa ja direktiivilaitosten ympäristölupien tarkistamismenettely
- Muistio: Ympäristönsuojelulain 78 §:n mukaisen poikkeaman soveltaminen direktiivilaitosten lupaharkinnassa
- Muistio: Jätevesiin liittyvien lyhyen aikavälin päästöraja-arvojen soveltaminen ympäristöluvissa
- Syke: Suomen ympäristökeskuksen raportti: BAT-päästötasoja lievempien raja-arvojen hyötyjen ja haittojen arvioinnin hyvät käytännöt
Sikojen ja siipikarjan tehokasvatuksen BAT-päätelmät
- Ohje valvontaviranomaisille ympäristölupahakemuksen arvioinnin ja luvantarveharkinnan tekemiseksi sikojen ja siipikarjan tehokasvatusta koskevien BAT-päätelmien julkaisun jälkeen
- Ohje lupaviranomaisille siipikarjan ja sikojen tehokasvatusta koskevien BAT-päätelmien huomioon ottamiseksi ympäristölupakäsittelyssä
- Ohje siipikarjan tai sikojen tehokasvatusta koskevien BAT-päätelmien teknisestä soveltamisesta
- Ympraristo.fi: Maatalouden ympäristönsuojelun lomakkeet
Jätteenkäsittelyn BAT-päätelmät
- Muistio: Tulkintoja jätteenkäsittelytoimintojen luokittelusta direktiivilaitoksiksi
- Ohje jätteenkäsittelyn BAT-päätelmien soveltamisesta
- Liite 2 ohjeeseen jätteenkäsittelyn BAT-päätelmien soveltamisesta
- Raportti: Jätteenkäsittelytoiminnon BAT-inventaario (BAT 3), vaarallisten aineiden tunnistaminen
Jätteen polton BAT-päätelmät
Suurten polttolaitosten erityiskysymykset
- Ohje suurten polttolaitosten BAT-päätelmien soveltamisesta
- Suurten polttolaitosten BAT-päätelmien soveltamisen tekninen ohjeistus
- Muistio: Tulkintoja eräistä polttolaitoksia koskevista säännöksistä
- Ohje: SUPO-laitosten vuoden 2016 muutosten toimeenpanemiseksi tehtävät lupahakemukset - sisältö ja prosessit
Keskisuuret ja pienet polttolaitokset
- Ohje: Valtioneuvoston asetus keskisuurten energiantuotantoyksiköiden ja -laitosten ympäristönsuojeluvaatimuksista (1065/2017)
- Uusien 1-5 MW energiantuotantoyksiköiden piipun korkeuden määrittämismenetelmä
- Laskentataulukko monipolttoaineyksikön päästöraja-arvojen määrittämiseen
Lannan polttoainekäyttö
Laitosluettelon muutokset ja tulkinnat
Turvetuotannon ympäristölupahakemuksen luontoselvitykset
Valvonta
- Valto: Ympäristövalvonnan ohje
- Ohje riskiarvioinnista ympäristönsuojelulain mukaisen valvonnan suunnittelussa
- Ohje valvonnan maksullisuuden toteuttamisesta, maksullisten suoritteiden työajan seurannasta ja maksujen perimisestä (YM:n ja ELY-keskusten sekä TE-toimistojen kehittämis- ja hallintokeskuksen kirje YM2/01/2015)
- Valto: Ympäristönsuojelulainsäädännön laillisuusvalvontaopas 2014
Tausta-aineistoa
- Selvitys ennaltavarautumissuunnitelmasta
- Ennaltavarautumisvelvollisuus, 26.10.2016
- Työohje ympäristöriskien hallinnan ja ennaltavarautumissuunnitelman tarkasteluun
- Ilmoitusmenettelyyn liittyviä kysymyksiä ja vastauksia
- Esiselvitys: Kemikaalien parempi huomioiminen ympäristöluvissa
- Vastaavuustaulukko vanhan ja uuden ympäristönsuojelulain pykälistä. Huom! Pykälät eivät vastaa toisiaan sanasta sanaan, mutta taulukko auttaa löytämään vanhoja pykäliä lähinnä vastaavat pykälät uudesta laista.
- Toimivaltakooste (AVIn ja kunnan ympäristönsuojeluviranomaisen lupatoimivalta, YSA 713/2014 1 ja 2 §)
- Luvanvaraisuuskohtien vastaavuustaulukko (vanha YSA / uusi YSL liite 1; IED / YSL)
-
Luonnonsuojelun lainsäädäntö ja ohjeet
Luonnonsuojelulain tavoitteena on
- luonnon monimuotoisuuden ylläpitäminen
- luonnonkauneuden ja maisema-arvojen vaaliminen
- luonnonvarojen ja luonnonympäristön kestävän käytön tukeminen
- luonnontuntemuksen ja yleisen luonnonharrastuksen lisääminen
- luonnontutkimuksen edistäminen.
Luonnonsuojelulakia sovelletaan luonnon- ja maisemansuojeluun ja maisemanhoitoon. Luonnonsuojelulain nojalla voidaan muun muassa perustaa luonnonsuojelualueita valtion maille, ja se määrittää näiden alueiden käyttöä. Valtioneuvosto voi täsmentää määräyksiä asetuksilla aluekohtaisesti. Luonnonsuojelulain säännökset, jotka liittyvät lajien rauhoittamiseen, koskevat myös talouskäytössä olevia alueita. Metsien hoidossa ja käytössä sovelletaan kuitenkin pääosin metsälakia.
- Luonnonsuojelulaki 9/2023
- Luonnonsuojelulakia tarkentava asetus 12/2023
- Metsälaki 1093/1996
- Laki Nagoyan pöytäkirjan täytäntöönpanosta 394/2016
Arvokkaimmat kosket on suojeltu vesirakentamiselta koskiensuojelulailla. Lakia täydentävät eräiden vesistöjen erityissuojelua koskevat lait.
Ulkoilulain nojalla on valtioneuvoston päätöksillä perustettu valtion retkeilyalueita. Säädökset kuuluvat maa- ja metsätalousministeriön hallinnonalalle.
Keskeisintä luonnonsuojelua koskevaa Euroopan unionin lainsäädäntöä ovat lintudirektiivi (neuvoston direktiivi 79/409/ETY luonnonvaraisten lintujen suojelusta) ja luontodirektiivi (neuvoston direktiivi 92/43/ETY luontotyyppien sekä luonnonvaraisen eläimistön ja kasviston suojelusta). Lue lisää EU:n luonto- ja lintudirektiiveistä >
Luonnon monimuotoisuutta turvaavat lisäksi muun muassa:
- Erämaalaki 62/1991
- Maa-aineslaki 555/1981
- Valtioneuvoston asetus maa-ainesten ottamisesta 926/2005
- Laki valaiden ja arktisten hylkeiden suojelusta 1112/1982
- Maastoliikennelaki 1710/1995
Jokamiehenoikeuksilla tarkoitetaan jokaisen Suomessa oleskelevan mahdollisuutta liikkua luonnossa siitä riippumatta, kuka omistaa alueen tai on sen haltija. Jokamiehenoikeudet antavat erinomaiset mahdollisuudet oleskella ja virkistäytyä luonnossa.
- Jokamiehenoikeudet (Ymparisto.fi)
Valmisteilla oleva lainsäädäntö
-
Vesien- ja merensuojelun lainsäädäntö
Vesienhoidon ja merenhoidon järjestämistä koskevat vuonna 2004 annettu laki vesienhoidon ja merenhoidon järjestämisestä sekä asetukset vesienhoidon järjestämisestä, merenhoidon järjestämisestä ja vesienhoitoalueista. Säädökset ovat osa vesipolitiikan puitedirektiivin ja meristrategiadirektiivin kansallista täytäntöönpanoa.
- Laki vesienhoidon ja merenhoidon järjestämisestä 1299/2004
- Valtioneuvoston asetus vesienhoidon järjestämisestä 1040/2006
- Valtioneuvoston asetus vesienhoitoalueista 1303/2004
- Valtioneuvoston asetus merenhoidon järjestämisestä 980/2011
- Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2000/60/EY yhteisön vesipolitiikan puitteista
- Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2006/118/EY pohjaveden suojelusta pilaantumiselta ja huononemiselta
- Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2008/56/EY yhteisön meriympäristöpolitiikan puitteista (meristrategiadirektiivi)
- Komission direktiivi 2014/80/EU pohjaveden suojelusta pilaantumiselta ja huononemiselta annetun direktiivin 2006/118/EY liitteen II muuttamisesta
- Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2008/105/EY ympäristönlaatunormeista vesipolitiikan alalla ja neuvoston direktiivin 2000/60/EY muuttamisesta
- Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2013/39/EU direktiivien 2000/60/EY ja 2008/105/EY muuttamisesta vesipolitiikan alan prioriteettiaineiden osalta
Pohjavesien suojelu
Pohjavesien suojelu perustuu ympäristönsuojelulain 17 §:n pohjaveden pilaamiskieltoon. Pohjavesien pilaamiskielto koskee kaikkia pohjavesiä. Taustalla on muun muassa ennaltaehkäisyperiaate.
Pohjavesialueen määrittäminen ja luokitus sekä suojelusuunnitelma
Pohjavesialueen määrittämisestä ja luokituksesta sekä suojelusuunnitelmasta säädetään vesienhoidon ja merenhoidon järjestämisestä annetun lain 2 a luvussa (muutos 1263/2014). Sääntely on osa vesipuitedirektiivin (60/2000/EY) kansallista täytäntöönpanoa.
- Laki vesienhoidon ja merenhoidon järjestämisestä 1299/2004
- Valtioneuvoston asetus vesienhoidon järjestämisestä 1040/2006
- Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2000/60/EY yhteisön vesipolitiikan puitteista
- Pohjavedet
Pilaantumisen ehkäiseminen ja vesirakentaminen
Vesien pilaantumisen ehkäisemisestä säädetään vuonna 2014 voimaan tulleessa ympäristönsuojelulaissa.
Vesiympäristölle vaarallisten tai haitallisten aineiden päästöistä ja huuhtoutumista säädetään valtioneuvoston asetuksella, jonka tarkoituksena on suojella pintavesiä ja parantaa niiden laatua.
Oikeusministeriön hallinnonalan vesilakia sovelletaan vesirakentamiseen.
- Vesilaki 587/2011
- Valtioneuvoston asetus vesitalousasioista 1560/2011
- Valtioneuvoston asetus eräistä vesialueelle sijoitettavista johdoista 146/2018
Jätevesien käsittely
Valtioneuvoston asetusta yhdyskuntajätevesistä sovelletaan ympäristönsuojelulain mukaista ympäristölupaa edellyttävään yhdyskuntajätevesien käsittelyyn ja johtamiseen. Asetus perustuu yhdyskuntajätevesidirektiiviin.
- Valtioneuvoston asetus yhdyskuntajätevesistä 888/2006
- Neuvoston direktiivi 91/271/ETY yhdyskuntajätevesien käsittelystä
Talousjätevesien käsittelystä viemäriverkostojen ulkopuolisilla alueilla säädetään ympäristönsuojelulain 16 luvussa (muutos 19/2017) ja 238 §:ssä. Tarkentavia säännöksiä sisältyy talousjätevesien käsittelystä viemäriverkostojen ulkopuolisilla alueilla annettuun valtioneuvoston asetukseen.
Vesihuollon järjestämisestä ja liittymisvelvollisuudesta vesihuoltolaitoksen viemäriverkkoon säädetään maa- ja metsätalousministeriön hallinnonalan vesihuoltolaissa.
Maatalouden päästöt vesiin
Typpilannoitukseen sovelletaan eräiden maa- ja puutarhataloudesta peräisin olevien päästöjen rajoittamisesta annettua valtioneuvoston asetusta. Tämä ns. nitraattiasetus on annettu EU:n nitraattidirektiivin perusteella ja sillä ohjataan sekä lannan että orgaanisten lannoitevalmisteiden käyttöä ja varastointia. Asetus velvoittaa kaikkia maa- ja puutarhatalouden harjoittajia ja se on voimassa kaikkialla Manner-Suomessa. Sääntelyn tavoitteena on ehkäistä ja vähentää lannan ja lannoitevalmisteiden ympäristöön aiheuttamia päästöjä. Ravinteiden käyttöä ohjataan kasvien kasvukaudelle ja lannoitteiden varastointia asianmukaisiin varastoihin.
Oheisessa dokumentissa on asetuksen toimeenpanoon liittyviä kysymyksiä ja vastauksia. Asetuksen soveltamisesta voi kysyä lisätietoja myös oman kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselta.
- Valtioneuvoston asetus eräiden maa- ja puutarhataloudesta peräisin olevien päästöjen rajoittamisesta 1250/2014
- Yleisiä kysymyksiä ja vastauksia nitraattiasetuksen soveltamisesta (pdf)
Muita säädöksiä
Merenkulun ympäristösuojelusta säädetään liikenne- ja viestintäministeriön hallinnonalan merenkulun ympäristösuojelulaissa ja -asetuksessa.
- Merenkulun ympäristönsuojelulaki 1672/2009
- Valtioneuvoston asetus merenkulun ympäristönsuojelusta 76/2010
-
Asumisen lainsäädäntö
Ympäristöministeriön toimialalle kuuluvat asumisen asiat liittyvät valtion tukemaan asuntotuotantoon ja muihin asuntopoliittisiin tukiin. Lisäksi ympäristöministeriölle kuuluu asumisoikeusasumista koskeva lainsäädäntö.
Asumiseen liittyvää lainsäädäntöä kuuluu myös toisten ministeriöiden toimialaan. Esimerkiksi huoneenvuokra- ja asunto-osakeyhtiölainsäädäntö sekä asuntokauppaa ja kiinteistönvälitystä koskeva lainsäädäntö kuuluvat oikeusministeriön hallinnonalalle ja asumistuki- ja terveydensuojelulainsäädäntö sosiaali- ja terveysministeriön hallinnonalalle.
Lainsäädäntö ja ohjeet
- Vuokra-asumisen lainsäädäntö
- Omistusasumisen lainsäädäntö
- Asumisoikeusasumisen lainsäädäntö
- Osaomistusasumisen lainsäädäntö
- Erityisryhmien asumisen lainsäädäntö
Valmisteilla oleva lainsäädäntö
-
Rakentamisen ja maankäytön lainsäädäntö
Maankäytön ja rakentamisen tärkein ohjauskeino on vuonna 2000 voimaan tullut maankäyttö- ja rakennuslaki. Laki koskee alueiden käyttöä, suunnittelua ja rakentamista.
Tarkemmat säännökset alueiden käytöstä ja rakentamisesta sisältyvät maankäyttö-ja rakennusasetukseen sekä ympäristöministeriön asetuksiin.
Kunnissa maankäyttöä ja rakentamista ohjataan kaavoituksella ja rakennusjärjestyksellä. Rakentamista koskevat, maankäyttö- ja rakennuslakia täydentävät määräykset ja ohjeet sisältyvät Suomen rakentamismääräyskokoelmaan.
Maankäyttö- ja rakennuslaki on myös rakennusperinnön ja kulttuurimaisen ylläpidon ja suojelun lähtökohta. Rakennetun ympäristön ja maiseman suojelua koskevat myös esimerkiksi laki rakennusperinnön suojelemisesta ja luonnonsuojelulaki sekä eräät muilla hallinnonaloilla valmistellut säädökset (muun muassa kirkkolaki ja laki ortodoksisesta kirkosta).
Lainsäädäntö ja ohjeet
- Maankäyttö- ja rakennuslaki
- Rakentamismääräyskokoelma
- Rakennusten energiatehokkuus
- Rakennussuojelua ja maisemansuojelua koskeva lainsäädäntö
- Rakennustuotteita koskeva lainsäädäntö
Valmisteilla oleva lainsäädäntö