Vähähiilisen rakentamisen tiekartta

Ympäristöministeriön tavoitteena on, että rakennuksen elinkaaren aikaista hiilijalanjälkeä ohjataan lainsäädännöllä 2020-luvun puoliväliin mennessä.

Ympäristöministeriö teetti vuonna 2017 selvityksen tiekartasta, jolla vähennetään rakentamisen ja erityisesti rakennusmateriaalien hiilijalanjälkeä sekä edistetään Suomen rakennus- ja kiinteistöalaa koskevia ilmastotavoitteita.

Rakennusmateriaalien osuus rakennuksen elinkaaren aikaisista kasvihuonekaasupäästöistä on merkittävä ja sen suhteellinen merkitys kasvaa rakennusten energiatehokkuuden parantuessa ja rakennuksen käytön aikaisten kasvihuonekaasupäästöjen vähentyessä. Pääosa rakennusmateriaalien ja -tuotteiden aiheuttamista päästöistä syntyy valmistusvaiheessa. Tällä hetkellä näitä päästöjä ohjataan pääasiassa vapaaehtoisilla rakennusten ympäristöarviointivälineillä, joita ovat esimerkiksi Rakennustiedon ympäristöluokitus, kansainvälinen LEED ja brittiläinen BREEAM. Myös EU:n komission testikäytössä olevassa Level(s)-ympäristöraportointijärjestelmässä rakennuksen hiilijalanjälki on keskeinen ympäristöindikaattori.

Laaditun selvityksen pohjalta ympäristöministeriö julkisti kolmivaiheisen tiekartan rakennuksen elinkaaren CO2-päästöjen ohjaukseen, johon siirryttäisiin vuoteen 2025 mennessä. Sanna Marinin hallituksen ohjelmassa tiekartan toteutusta pyritään nopeuttamaan.

1. vaihe: Testaus ja menetelmät 2017–

  • Ohjausjärjestelmän vaikutusarvioinnit
  • Hiilijalanjäljen laskentamallin ja päästötietokannan kehittäminen
  • Osaaminen ja työkalut
  • Testaus julkisissa rakennushankkeissa ja yksityisellä sektorilla

2. vaihe: Ohjausjärjestelmän laatiminen 2019–

  • Säädösohjauksen ja mahdollisten kannusteiden valmistelu
  • Kytkentä kaavoitukseen ja energiaohjaukseen
  • Pilottihankkeiden laajentaminen
  • Rakennusten päästötietojen seurannan ja tilastoinnin valmistelu

3. vaihe: Ohjaus käyttöön 2025 mennessä

  • Mahdollinen ilmoitusvelvollisuus ennen sitovia raja-arvoja
  • Rakennuskanta voidaan kytkeä ohjaukseen vaiheittain
  • Rakennuskannan päästötietojen seuranta

VTT teki tiekartasta 2018 valmistuneen vaikutusarvion, jossa vaikuttavimmaksi ohjauskeinoksi todettiin raja-arvo-ohjaukseen perustuva säädösohjaus. Kasvihuonekaasujen päästövähennys voisi tällöin nousta noin puoleen miljoonaan khk-tonniin vuodessa.

Tiekarttaa koskevan selvityksen mukaan säädösohjaus kohdistuisi ensisijaisesti uudisrakentamiseen ja kytkeytyisi rakennuksen käytönaikaisen energiankulutuksen ohjaukseen. Rakennuksen koko elinkaaren päästöjä tarkasteltaisiin eurooppalaista standardoitua laskentamenetelmää käyttäen. Sitovaan sääntelyyn ja rakennuskohtaisiin raja-arvoihin siirryttäisiin ehdotuksen mukaan asteittain vapaaehtoisen pilotoinnin, julkisten hankintojen, ilmoitusvelvollisuuden ja tärkeimpien rakennustyyppien kautta.

Tiekartan toteutus edellyttää muun muassa kiinteistö- ja rakennusalan osaamisen kehittämistä ja rakennustuotteita koskevan ympäristötiedon lisäämistä. Hyväksytyt standardit ja muut välineet tiekartan toteuttamiseksi ja lainsäädännön käyttöönottoon ovat kuitenkin pääosin jo olemassa. Tietomallinnuksen kaltaisten apuvälineiden kehittyessä myös rakennuksen hiilijalanjäljen laskennan arvioidaan helpottuvan merkittävästi.

Rakennusten elinkaaren aikaisia päästöjä tai rakennusmateriaalien päästöjä säännellään jo muutamissa Euroopan maissa. Hollannissa ohjaus astui voimaan 2018 alussa. Ranskassa sitova päästöohjaus astuu voimaan vuoteen 2020 mennessä. Ruotsissa rakennuksilta tullaan vaatimaan ns. ilmastotodistusta vuoden 2021 jälkeen. Norjassa rakennusten hiilijalanjäljen laskenta on pakollista valtiollisissa rakennushankkeissa.

Rakennuksen vähähiilisyyden arviointimenetelmä

Ympäristöministeriön valmisteleman rakennusten hiilijalanjäljen arviointimenetelmän avulla pyritään helpottamaan rakentamisen ilmastovaikutusten laskemista, ja se kattaa rakennuksen koko elinkaaren rakennustuotteiden valmistuksesta kuljetuksiin ja työmaatoimintoihin, käyttöön ja korjauksiin sekä elinkaaren lopulla tapahtuvaan purkamiseen ja kierrätykseen.

Arviointimenetelmän ensimmäinen versio siirtyy rakennushankkeiden testattavaksi syksyllä 2019. Testausjakson aikana menetelmä on tarkoitettu käytettäväksi uudisrakennusten ja laajamittaisten korjausten hiilijalanjäljen ja hiilikädenjäljen arviointiin. Testauksen jälkeen menetelmä päivitetään.

Arviointimenetelmän pohjana ovat Euroopan komission Level(s)-menetelmä sekä EN-standardit.

Harri Hakaste, yliarkkitehti 
ympäristöministeriö, Rakennetun ympäristön osasto, Rakennukset ja rakentaminen 0295250074  


Matti Kuittinen, erityisasiantuntija 
ympäristöministeriö, Rakennetun ympäristön osasto, Rakennukset ja rakentaminen 0295250268