Otsonikerroksen suojelu

Otsonikerroksen heikentäminen on estettävä

Otsonikerros suojaa maapallon elämää suodattamalla tehokkaasti auringosta tulevaa UV-säteilyä. Liiallinen altistuminen UV-säteilylle aiheuttaa ihosyöpää ja silmäsairauksia sekä vahingoittaa ekosysteemiä.

Elintärkeää otsonikerrosta ohentavat ihmisen toiminnasta ilmaan pääsevät yhdisteet, erityisesti CFC-yhdisteet eli kloorifluorihiilivedyt (freonit) ja metyylibromidi. Näitä on käytetty muun muassa ponnekaasuina, kylmäaineina, vaahtomuoveissa, sammutusaineena, liuottimina ja tuholaisten torjunnassa.

Suomessa on asetettu EU-sääntelyllä rajoitteita otsonikerrosta heikentävien aineiden käyttöön, tuontiin ja vientiin. Suomi on myös sitoutunut kansainvälisiin sopimuksiin, joilla näiden aineiden haitallisia vaikutuksia pyritään vähentämään tai estämään. Otsonikerrosta heikentävien aineiden käyttö on EU:ssa nykyään kielletty muutamaa suppeaa poikkeusta lukuun ottamatta.

Otsonikerroksen ohentuminen on näin saatu pysäytettyä, mutta sen palautuminen entiselleen kestää vielä vuosikymmeniä.

Otsonikerroksen suojelun tulevaisuuden haasteet

Onnistuneet toimenpiteet otsonikerroksen suojelemiseksi eivät ole tehneet suojelutyötä tarpeettomaksi. Haasteita asettavat sekä ilmaston lämpeneminen että otsonia heikentävien yhdisteiden tilalle kehitettyjen aineiden ympäristövaikutukset.

Suurimpia uhkia otsonikerrokselle maailmanlaajuisesti ovat:

  • Kasvihuoneilmiön voimistuminen, minkä seurauksena yläilmakehän lämpötila saattaa laskea ja nopeuttaa otsonin hajoamista.
  • Otsonikerrosta heikentäviä aineita korvaamaan kehitettyjen HFC-yhdisteiden käytön ja niiden päästöjen lisääntyminen. HFC-yhdisteet ovat voimakkaita kasvihuonekaasuja, jotka tulisi tulevaisuudessa korvata ympäristöystävällisillä vaihtoehdoilla.
  • Otsonikerrosta heikentävien aineiden laittoman kaupan, tuotannon ja käytön estäminen.
  • Laitteisiin ja tuotteisiin varastoituneiden otsonikerrosta heikentävien aineiden päästöt.

Otsonikerroksen suojelun ohjaus

Otsonikerroksen suojelemiseksi on rajoitettu otsonille haitallisten aineiden tuotantoa ja kulutusta, jolloin myös päästöt ilman vähenevät. Toimet otsonikerroksen suojelemiseksi perustuvat Suomenkin ratifioimaan kansainväliseen Montrealin pöytäkirjaan. Ympäristöministeriö vastaa otsonikerroksen suojeluun liittyvästä kansainvälisestä yhteistyöstä sekä EU- ja kansallisesta lainsäädännöstä.

Montrealin pöytäkirja antaa tavoitteet ja aikataulun otsonikerrosta heikentävien aineiden vähentämisestä. Tavoitteiden toteuttamiseksi on koko EU-alueella voimassaolevia säädöksiä, joita Suomessakin noudatetaan. Näiden pohjalta otsonikerrosta heikentävien aineiden markkinoille luovutus ja käyttö on kielletty, lukuun ottamatta tiettyjä välttämättömiä tai kriittisiä käyttökohteita.

Säädösten nojalla Suomessa toteutettuja toimenpiteitä otsonikadon torjumiseksi ovat muun muassa:

  • CFC-yhdisteitä ja HCFC-yhdisteitä sisältävien tuotteiden ja laitteiden (pääasiassa kylmälaitteet) valmistamisen, tuonnin ja viennin kielto
  • tarkastukset jäähdytys-, ilmastointi- ja lämpöpumppulaitteille ja sammutuslaitteistoille sekä pätevyysvaatimukset näitä käsittelevälle henkilöstölle
  • raportointi- ja ilmoitusvelvoitteet sekä tuonti- ja vientirajoitteet muiden otsonikerrosta heikentävien aineiden käytölle sekä
  • otsonikerrosta heikentävien aineiden luokittelu vaarallisiksi jätteiksi, joiden käsittely on luvanvaraista

Lisätietoja

Eeva Nurmi, neuvotteleva virkamies 
ympäristöministeriö, Ympäristönsuojeluosasto, Materiaalitalous 0295250209