Lähiöohjelma
Lähiöissä eri puolilla Suomea asuu noin 1,5 miljoonaa ihmistä. Näiden asuinalueiden kehittyminen vaikuttaa siten monen suomalaisen hyvinvointiin ja alueiden elinvoimaisuuteen.
Suomen suurimpien kaupunkien lähiöiden kehittämistä jatketaan vuosina 2020–2022 toteutettavassa lähiöohjelmassa. Tavoitteena on saada asuinalueille myönteistä kehitystä. Lähiöohjelmassa haetaan pitkäjänteisiä poikkihallinnollisia toimia, joilla voidaan
- ehkäistä asuinalueiden eriytymistä (segregaatiota)
- lisätä asukkaiden hyvinvointia ja osallisuutta
- edistää asuinalueiden elinvoimaisuutta
- turvata palveluiden ja asumisen hyvä taso
Ohjelma on tarkoitettu Suomen suurimmille kaupungeille, jotka valitsevat ohjelman avulla kehitettävät lähiöt. Suunnitelmissa tulee huomioida kokonaisvaltaisuus, poikkihallinnollisuus sekä ohjelman strategiset linjaukset ja kehittämisteemat.
Ohjelmassa tuetaan myös tutkimushankkeita, jotka tuottavat tietoa lähiöiden tilasta ja kehityksestä ja siten tukevat ohjelman tavoitteiden toteutumista.
Ohjelman strategisten linjausten mukaan
- lähiöiden kehittämisen tulee niveltyä koko kaupungin kehittämiseen ja strategiseen johtamiseen,
- alueellista eriytymistä vähennetään monipuolisella yhteistyöllä ja
- lähiöitä kehitetään tietoon perustuen.
- Lähiöohjelma 2020–2022 (pdf)
Ohjelman kehittämisteemat
- Lähiökoulut edistävät koulutuksen tasa-arvoa sekä lasten ja nuorten hyvinvointia
- Perhe- ja nuorisotyö sekä harrastustoiminta vahvistavat lasten ja nuorten osallisuutta
- Yhteistyö luo yhteisöllisyyttä ja turvallisuutta
- Hiilineutraalisuus tukee lähiökehittämisen kestävyyttä
- Viihtyisä, toimiva ja vihreä elin- ja asuinympäristö vahvistaa elinvoimaa
- Ikäystävällisyys ja esteettömyys tukevat asuinalueen toimivuutta
- Taide ja kulttuuripalvelut elävöittävät lähiöitä
Lähiöohjelma sisältyy hallitusohjelmaan. Ympäristöministeriön koordinoimassa ohjelmassa ovat mukana sosiaali- ja terveysministeriö, opetus- ja kulttuuriministeriö, työ- ja elinkeinoministeriö, sisäministeriö ja oikeusministeriö sekä Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus ARA. Ohjelmaa toteuttamaan on perustettu yhteistyöryhmä.
Lähiöohjelman rahoittamat hankkeet
Lähiöohjelman vuosina 2020–2022 rahoittamat hankkeet valittiin keväällä 2020. Ohjelmaan osallistuvat kunnat laativat kolmivuotiset kehittämissuunnitelmat valitsemiinsa lähiöihin. Lähiökehittämisen tueksi rahoitetaan myös tutkimushankkeita. Kohteet valitsi lähiöohjelman yhteistyöryhmä. Ohjelmakaudella 2020–2022 ympäristöhallinnon rahoitusta on käytettävissä yhteensä 21 miljoonaa euroa.
Matinkylä – lähiöstä metrokeskukseksi
Matinkylää kehitetään ja segregaatiota ehkäistään monilla Lähiöohjelmaan kytketyillä toimenpiteillä kokonaisvaltaisesti, ohjelman ja kaupungin strategisten linjausten mukaisesti. Metron vauhdittamaa kaupunkiuudistusta on tarve laajentaa Matinkylän vanhoille kerrostaloalueille ja nivoa peruskorjausikäinen kaupunkirakenne myös lähiympäristön laadun osalta osaksi metrokeskusta.
Kustannuksiltaan suurimpia hankkeita ovat vanhan asukaspuiston ja Kalapuiston peruskorjaus sekä uuden Tynnyripuiston rakentaminen, Matinraitin ja Matinlahdenrannan kunnostaminen sekä Kala-Maijan sillan uusiminen. Uusista tilahankkeista merkittävimpiä ovat asukaspuistorakennus sekä Tiistilän puukoulu.
Matinkylän hankekokonaisuuden toimenpiteillä pyritään vaikuttamaan laajasti myös muihin Lähiöohjelman teemoihin kuten oppimisen puitteisiin, palvelu- ja kulttuuritarjonnan vahvistamiseen sekä alueen hiilineutraalisuuden edistämiseen. Teoilla ja viestinnällä vaikutetaan turvallisuuden tunteeseen ja vahvistetaan alueidentiteettiä. Kehittämistä tehdään yhdessä asukkaiden ja kumppaneiden kanssa, monipuoliseen ja -arvoiseen tietoon perustuen. Lähiöohjelman tutkimusyhteistyöhankkeet tuovat tärkeän lisän kaupunkikehittämiseen ja segregaation ehkäisyyn liittyvään työhön kohdealueella ja koko Espoossa.
Espoon keskus – tarinasta todeksi
Espoon keskusta on jo pitkään määrätietoisesti kehitetty ja hyödynnetty tässä myös valtion lähiöohjelmien rahoitusta. Nyt käynnistyneen Lähiöohjelmakauden aikana edistetään ja saatetaan loppuun monia alueen viihtyisyyteen ja toimivuuteen liittyviä hankkeita – visiot ovat toteutumassa.
Espoon keskuksessa kehittämisen painopisteenä on suurten tilahankkeiden lisäksi panostukset infrastruktuuriin, erityisesti puistojen sekä kävely- ja pyöräily-yhteyksien laatuun. Näistä merkittävimpiä ovat Kirkkojärven Kylänraitin ja puistoraittien parantaminen, Lakelanpuiston viheryhteyden ja Valapuiston rakentaminen sekä Kirstinsilta-hankkeen edistäminen. Tulevan Vaakunatorin laitaan sijoittuvasta Espoolaistentalosta on tulossa uudistuvan Espoon keskuksen toiminnallinen sydän.
Espoon kaupunki kehittää kohdealuetta kokonaisvaltaisesti kaikilla muillakin Lähiöohjelman teemoilla. Alueelliseen eriytymisen pyritään vaikuttamaan mm. kehittämällä lähipalveluita ja -kouluja, tiivistämällä kumppanuuksia asukkaiden ja muiden toimijoiden kanssa sekä hyödyntämällä Lähiöohjelman tutkimusyhteistyöhankkeita kehittämisen suuntaajina. Kehittämisen keskiössä ovat alueen asukkaat haasteineen, toiveineen ja verkostoineen. Hiilineutraalisuuden edistäminen, mahdollisuuksien tasa-arvo ja yhdessä tekeminen ovat eri toimintamuotoja läpileikkaavia avainteemoja.
Malminkartano-Kannelmäen kehittämishankekokonaisuus
Malminkartanossa ja Kannelmäessä tavoitteena on tukea alueiden kehittymistä toimivina, omaleimaisina ja elinvoimaisina paikkoina, jotka asukkaat kokevat omikseen ja joissa erilaiset toimijat haluavat ylläpitää ja kehittää toimintaansa. Hankkeet parantavat Malminkartanon ja Kannelmäen ympäristön viihtyisyyttä ja asukkaiden arjen toiminnallisuutta.
Asukkaat ja muut toimijat kokevat kyselyjen perusteella alueet nuhjuisiksi ja turvattomiksi. Tarkoitus on korjata epäkohdat ja parantaa ympäristöä toimenpiteillä, joilla tavoitellaan alueiden viihtyisyyden, asemaympäristöissä koetun turvallisuuden ja houkuttelevuuden lisäämistä sekä alueiden kokonaisvaltaista laatutason nostoa.
Kannelmäen ja Malminkartanon asemanseutujen toimenpiteet liittyvät olemassa olevien ulkokalusteiden, rakenteiden ja kasvillisuuden kunnostukseen. Asemien palvelutasoa parannetaan uusilla pyörätelineillä ja penkeillä. Valaistuksella tuodaan esiin ympäristön kiinnostavia elementtejä ja parannetaan turvallisuuden tunnetta.
Malminkartanon kuntoportaiden tilalle rakennetaan uudet, leveämmät portaat. Kuntoportaisiin asennetaan valaistus. Portaiden viereen asennetaan sähköinen valotaulu kävijälaskuriksi.
Kannelmäessä sijaitseva leikkipuisto Trumpetti peruskorjataan. Kaupunkiympäristön viihtyisyyden parannetaan esimerkiksi istutuksia, ulkokalusteita ja ympäristön rakenteita peruskorjaamalla sekä valaistusta parantamalla.
Malmin kehittämishankekokonaisuus
Malmin hankekokonaisuuden tavoitteena on peruskorjata ja uudistaa kunnostustarpeessa olevia puistoja ja leikkipuistoja rakennuksineen. Lisäksi kaupunkiympäristön viihtyisyyttä parannetaan istutuksia, ulkokalusteita ja ympäristön rakenteita peruskorjaamalla. Toimenpiteet kohdistuvat alueen asukkaiden viihtyvyyden ja arjen toiminnan parantamiseen sekä yhteisöllisyyden lisäämiseen.
Leikkipuisto Traktorin piha-alueen peruskorjauksessa leikkipuiston leikkivälineet, kasvillisuus, pintamateriaalit ja kahluuallas uusitaan. Lisäksi hiekkakentän tilalle rakennetaan hiekkatekonurmella päällystetty areena.
Leikkipuisto Filpuksen nykyinen elinkaarensa päässä oleva rakennus korvataan uudisrakennuksella, joka on yhdistetty päiväkoti Longinojan uudisrakennushankkeeseen. Leikkipuistotoiminnalle toteutetaan oma ulkoalue. Lisäksi julkisten tilojen tilapäistä käyttöä kuntalais- ja kulttuuritoimintaan edistetään mahdollistamalla rakennuksen yhteistilojen varaaminen silloin, kun julkinen palvelutoiminta ei niitä tarvitse. Uudisrakennushanke edistää Helsingin kaupungin hiilineutraalisuustavoitetta keinoinaan puurakentaminen, korkea energiatehokkuus, rakennusmateriaalien kierrätettävyys sekä uusiutuvan energian hyödyntäminen.
Longinojanpuiston vaiheittainen rakentaminen käynnistyy lähiöohjelmakaudella. Ala-Malmin puiston suihkuallas kunnostetaan.
Mellunkylän kehittämishankekokonaisuus
Mellunkylän hankekokonaisuuden tavoitteena on parantaa alueen vetovoimaa, lisätä alueen asukkaiden hyvinvointia ja tuoda kansalaisia muualtakin kaupungista harrastamaan ja viihtymään Mellunkylässä.
Mellunmäentien pohjoispuolen virkistysalueelle rakennetaan uusi kuntoilupaikka, jonne lisätään erityisesti seniorikuntoiluun soveltuvia laitteita. Penkkejä lisätään ja uusi pitkospuureitti suunnitellaan.
Kivikon frisbeegolfradan heittopaikkoja kunnostetaan ja rakennetaan uusia, jotka soveltuvat myös kilpailuihin. Heittopaikoille rakennetaan polkuja ja osa heittopaikoista, korialueista ja väylistä valaistaan.
Asukaspuisto Luostoon tuodaan uusia leikkivälineitä, rakennetaan pelikenttä ja kahluuallas kunnostetaan. Valaistusta parannetaan ja pintamateriaaleja, istutuksia ja kalusteita uusitaan. Asukaspuiston yhteydessä sijaitsevan leikkipuisto Mellunmäen huonokuntoinen leikkipuistorakennus korvataan uudisrakennuksella ja leikkipuistotoimintaa kehitetään houkuttelevammaksi.
Metroasemien ympäristöjen viihtyisyyttä ja asukkaiden turvallisuuden tunnetta lisätään erikoisvalaistuksella, joka suunnitellaan yhdessä asukkaiden kanssa valitulle paikalle asemien läheisyyteen.
Mellunkylän visiotyössä selvitetään täydennysrakentamisen mahdollisuuksia, etsitään ratkaisuja toimivan kävely-ympäristön luomiseksi ja tutkitaan kustannustehokkaan hiilineutraalisuuden toteuttamista ja puurakentamista.
Hyvinvointia ja elinvoimaa Huhtasuolle
Hyvinvointia ja elinvoimaa Huhtasuolle -hankkeen tavoitteena on lisätä asukkaiden hyvinvointia ja osallisuutta sekä edistää alueen elinvoimaisuutta ja toimijoiden välistä vuoropuhelua.
Hankkeen aikana käynnistyvä Huhtakeskuksen kaavoitus sekä Pupuhuhdan entisen koulun alueella käynnissä oleva kaavamuutos ovat keskeisessä roolissa alueen rakennetun ympäristön ja elinvoimaisuuden kehittämisessä. Täydennysrakentamisen kautta halutaan monipuolistaa Huhtasuon asuntokantaa ja luoda alueelle uusia asumisen mahdollisuuksia.
Ympäristön viihtyisyyttä ja turvallisuutta on tarkoitus parantaa valaistuksen saneerauksilla, puistoalueiden kunnostuksilla ja muilla alueen viihtyisyyttä parantavilla toimenpiteillä tuoden esiin Huhtasuon alueen vahvuuksia kuten luontoa, vehreyttä ja monipuolisia liikunta- ja ulkoilumahdollisuuksia.
Asukkaiden sosiaalisen hyvinvoinnin edistämiseksi hankkeessa tutkitaan mahdollisuuksia erilaisten hybridipalvelujen luomiseen kaupungin ja kansalaisjärjestön yhteistyötä vahvistamalla ja palveluja sekoittamalla. Hankkeessa kehitetään myös alueella saatavilla olevia ennaltaehkäiseviä ja jalkautuvia neuvonta- ja ohjauspalveluja.
Hankkeen aikana halutaan tuottaa alueen kaiken ikäisille asukkaille positiivisia kokemuksia omista vaikutusmahdollisuuksista ja toteuttaa osallisuutta monipuolisin keinoin. Hankkeen kautta halutaan tukea asukkaiden yhdenvertaisia mahdollisuuksia elää ja toimia juuri siellä, missä he asuvat.
Meidän Puijonlaakso
Puijonlaakson lähiön kehittämishankkeiden tavoitteena on lisätä asuinalueiden viihtyisyyttä asuinympäristön laatua, toimivuutta, turvallisuutta ja esteettömyyttä parantamalla. Lisäksi tavoitteena on edistää asukkaiden yhteisöllisyyttä ja osallisuutta osallistamalla asukkaita asuinalueiden kehittämiseen. Tätä kautta pystytään edistämään alueen elinvoimaa ja vetovoimaa.
Lähiöhankkeessa keskiössä on Sammakkolammenpuisto, joka toimii alueen keskeisenä virkistysalueena. Puisto uusitaan kokonaisuudessaan. Suunnitelmaa laadittaessa on kuunneltu laajasti alueen asukkaiden, toimijoiden ja koululaisten mielipiteitä.
Puiston toiminnallinen kokonaisuus keskittyy alueen pohjoisosaan ja se liittyy tiiviisti Rajalan koulun pelikenttiin. Tälle alueelle on suunniteltu muodostettavaksi monia ikäryhmiä palveleva aktiviteettien kokonaisuus, jossa yhdistyvät oleskelu-, leikki-, kuntoilu- ja uimapaikka sekä pienpelialueet. Muualla puistossa parannetaan latureittiä ja koirien ulkoilutusmahdollisuutta. Kasvillisuutta ja valaistusta uusitaan hankkeen yhteydessä.
Puiston rakentamista tehdään vuorovaikutteisesti ja osallistaminen otetaan mukaan uusien välineiden ja ratkaisujen markkinoimiseksi. Puiston uusimisen lisäksi muualla Puijonlaaksossa parannetaan kevyen liikenteen mahdollisuuksia rakentamalla uusia väyliä ja saneeraamalla jo olemassa olevia väyliä.
Meidän Neulamäki
Neulamäen lähiön kehittämishankkeiden tavoitteena on lisätä asuinalueiden viihtyisyyttä asuinympäristön laatua, toimivuutta, turvallisuutta ja esteettömyyttä parantamalla. Lisäksi tavoitteena on edistää asukkaiden yhteisöllisyyttä ja osallisuutta osallistamalla asukkaita asuinalueiden kehittämiseen. Tätä kautta pystytään edistämään alueen elinvoimaa ja vetovoimaa.
Alueen keskiössä on Neulamäessä sijaitsevan Taimistopuiston keskusleikkipaikan kunnostaminen. Puiston peruskorjauksessa tullaan parantamaan ja mahdollisuuksien mukaan laajentamaan leikkipaikan toiminnallisuutta monipuolistamalla varustetasoa eri ikä- ja käyttäjäryhmät huomioiden. Alueen ja siellä olevien reitistöjen valaistusta parannetaan turvallisuusnäkökohdat huomioiden. Kulkuyhteyksien ja alueen esteettömyyttä parannetaan mahdollisuuksien mukaan.
Ennen alueen suunnittelua osallistetaan asukkaita ja sidosryhmiä mm. Neulamäen koulua ja asukasyhdistystä. Osallistaminen tapahtuu internetissä tehtävänä kyselynä, joka on kaikille avoin. Kyselystä tiedotetaan yleisesti, mutta kohderyhmille lähetetään erikseen tieto kyselystä. Avoimen tiedotustilaisuuden järjestämistä harkitaan turvallisuusnäkökohtien salliessa. Vastasaneeratulle urheilukentälle on lähiöhankkeen yhteydessä rakennettu kevyen liikenteen väylä.
Hyvinvointia ja elinvoimaa – Lahden kaupungin lähiöohjelma Rakokivi-Nastonharju
Lahden kaupungin kokoavana ja ylemmän tason tavoitteena on asuinalueiden järjestelmällisen kehittämisen ja kehityksen seurannan juurruttaminen osaksi keskeisiä kaupunkisuunnittelun toimenpiteitä. Näitä teemoja viedään esimerkiksi osaksi asunto- ja maapoliittisten linjausten päivittämistä sekä kaupungin poikkihallinnollista hyvinvointisuunnittelua.
Ohjelmakaudella jatketaan myös Lahden osallisuusmallin juurruttamista ja kehittämistä, millä on tarkoitus lisätä asukkaiden osallisuusmahdollisuuksia laajemmin oman lähiympäristönsä kehittämiseen.
Ohjelma-alueella jatketaan jo aloitettua kehittämistyötä lisäten alueen vetovoimaa Lahden itäisen alueen kaupallisena ja julkisten palvelujen keskuksena. Vuonna 2021 valmistuvan monitoimitalon alueen liikenneturvallisuuteen panostetaan esimerkiksi alikulku- ja valaistussaneerauksin. Saneerausten yhteydessä aluetta elävöitetään viherkorjauksin ja taiteen keinoin. Lisäksi toteutetaan Kulttuuripuisto, joka nojaa aikaisemmin vahvassa vuorovaikutuksessa alueen asukkaiden kanssa tehtyihin suunnitelmiin.
- https://www.lahti.fi/asuminen-ja-ymparisto/uudistuva-lahti/lahioohjelma-2020-2022/
- www.facebook.com/lahtikymp
- www.twitter.com/lahtikymp
Hyvinvointia ja elinvoimaa – Lahden kaupungin lähiöohjelma Mukkulassa
Lahden kaupungin kokoavana ja ylemmän tason tavoitteena on asuinalueiden järjestelmällisen kehittämisen ja kehityksen seurannan juurruttaminen osaksi keskeisiä kaupunkisuunnittelun toimenpiteitä. Näitä teemoja viedään esimerkiksi osaksi asunto- ja maapoliittisten linjausten päivittämistä sekä kaupungin poikkihallinnollista hyvinvointisuunnittelua.
Ohjelmakaudella jatketaan myös Lahden osallisuusmallin juurruttamista ja kehittämistä, millä on tarkoitus lisätä asukkaiden osallisuusmahdollisuuksia laajemmin oman lähiympäristönsä kehittämiseen.
Toinen käytännön taso liittyy alueilla toteutettaviin kunnallisteknisiin toimenpiteisiin, joihin lähiöohjelman rahoitusta alueella kohdennetaan. Mukkulan alueella vahvistetaan alueen vahvuuksia eli vehreää elinympäristöä saneeraamalla viheralueita. Hankeaikana toteutetaan muun muassa Tanssimäen leikkialueen saneeraus, jonka suunnitteluun alueen käyttäjät pääsevät osallistumaan. Lisäksi luonnon monimuotoisuutta edistetään niitytyksin. Myös Mukkulaan suositut palstaviljelyalueet tullaan saneeraamaan.
Lähiöohjelman tutkimushankkeiden panostus on vahva juuri Mukkulan alueella. Kaupunki tukee osaltaan tutkimushankkeiden toteuttamista ja teemojen edistämiseksi on perustettu poikkihallinnollinen työryhmä.
Suur-Sammonlahden lähiökehityshanke 2020-2022: Sammontalo – meijän yhteinen
Hankkeen tavoitteena on kehittää Sammonlahden suuraluetta vetovoimaisena, hyvinvoivana ja viihtyisänä asuin- ja työpaikka-alueena sekä palvelukeskuksena sekä monipuolisena viheralueena, jossa on houkuttelevia ja myös esteettömiä, helposti kaikkien saavutettavissa olevia viher-, virkistys- ja liikuntapaikkoja ja -alueita.
Hankkeessa tarkastellaan Suur-Sammonlahden aluetta kokonaisuutena ja tunnistetaan erilaisia kehitysmahdollisuuksia. Tärkeitä kehittämisen kohteita ovat esim. alueelle sopivien lisärakentamispaikkojen löytäminen, alueella vallitsevan monimuotoisen luonnon vahvistaminen ja toimivien kevyen liikenteen yhteyksien kehittäminen. Hyvällä yhteistyöllä parannetaan alueen viihtyvyyttä, laatua ja turvallisuutta ja mahdollistetaan mm. alueella sijaitsevien taloyhtiöiden peruskorjaushankkeiden tukeminen ja toteutuminen. Hankkeen rinnalla alueelle rakentuu myös koko aluetta palveleva kylätalo Sammontalo, joka muodostaa koko yhteisön sykkivän sydämen.
Osallisuus ja vuorovaikutus ovat tärkeä osa hanketta ja aluetta kehitetään yhteistyössä alueen asukkaiden, toimijoiden, yrittäjien, alueella toimivien oppilaitosten ja kaupungin eri toimialojen kanssa. Yhdessä tekeminen mahdollistaa eri ikäisille soveltuvan esteettömän ja saavutettavan elinympäristön toteutumisen, jossa kaikkien on hyvä, viihtyisä ja turvallinen olla.
- https://www.lappeenranta.fi/fi/Osallistu-ja-vaikuta/Sammontalo---meijan-yhteinen/Suur-Sammonlahden-lahiokehityshanke
- instagram: @kaupunkisuunnittelu_lpr #Sammontalo
- twitter: @kaupunkisuunnittelu_lpr #Sammontalo
Kestävä Kaijonharju
Kaijonharju on 1970-luvulta alkaen rakentunut lähiö 6 kilometriä keskustan pohjoispuolella. Alueella sijaitsee myös yliopiston ja ammattikorkeakoulun yhteinen Oulu Campus Linnanmaa. Yliopiston aikomus siirtää toimintojaan pois kampukselta tuo alueen elinvoimaisuuden turvaamisen entistä ajankohtaisemmaksi.
Kestävä Kaijonharju -hankkeen avulla pyritään tukemaan alueen kaavarungon toteuttamista: täydennys- ja lisärakentamista, ympäristön ja palvelukeskuksen parantamista sekä liikenneverkon kehittämistä. Kaijonharjussa vahvistetaan kaupungin, asukkaiden ja muiden toimijoiden yhteistyötä sekä suunnitellaan ympäristöä, tiloja ja toimintoja yhdessä eri toimijoiden kesken. Tavoitteena on elävöittää kaupunginosaa ja ehkäistä sen toiminnallista köyhtymistä ja segregaatiota, edistää yhteisöllisyyttä sekä houkutella uusia asukkaita. Asukkaiden osallistumista ja tasa-arvoa edistäviä toimintatapoja tuetaan ja kehitetään osana sosiaalisesti kestävästä kaupungin tavoitetta.
Hankkeessa hyödynnetään alueen sijaintia kahden järven välisellä kannaksella. Rantojen virkistysreitit ovat olleet pitkään alueen asukkaiden toivelistan kärjessä. Keskuksen uudistamisen suunnittelua jatketaan. Tavoitteena on yhdistää kampus ja keskuksen kaupalliset palvelut paremmin toisiinsa. Täydennysrakentamisella pyritään asukasjakauman ja asuntokannan monipuolistamiseen. Asumisen kärkihankkeena on keskukseen sijoittuva sekoittuneen asumisen lähimmäiskortteli.
Kulttuuriviritin – Itä-Porin lähiöhanke
Kulttuuriviritin kohdistuu Itä-Porissa Väinölä – Koiviston ulkoilupuisto – Sampola -akselille ja sen palveluverkon kehittämiseen. Hankkeen ytimessä on ajatus erilaisissa niin sisä- kuin ulkotiloissa tarjottavien palveluiden ja julkisten tilojen ymmärtämisestä monipuolisina kulttuuri-, oppimis- ja liikuntaympäristöinä, joita pitkäjänteisesti ja koordinoidusti kehittämällä voidaan saavuttaa kokonaisvaltaisesti hyvää elämää ja kestävää kehitystä tukevia sekä syrjäytymistä ja segregaatiota ehkäiseviä palveluita ja elinympäristöä.
Sampolan ja Väinölän kerrostaloalueiden keskinäisten yhteyksien ja ulospäin avaamisen kannalta keskeisenä kohteena on Koiviston ulkoilupuistossa sijaitsevan vuonna 1939 valmistuneen entisen lyhytaaltoaseman rakennuksen ja sen ympäristön kehittäminen. Yhtäältä kaupunginosien kouluja ja palvelukeskus Himmeliä kehitetään paremmin yhteisöllisyyttä, liikkumista ja oppimista tukevina paikkoina. Lisäksi alueelle kohdistetaan investointeja puistorakenteisiin ja liikenneväyliin, minkä lisäksi viestinnällisin ja taiteen keinoin parannetaan kohdealueen mainetta.
Infran parantamisen, aluetta elävöittävien kehitystoimien sekä energiaviisaan korjaus- ja täydennysrakentamisen mahdollisuuksien kartoittamisen ohella hanke on myös oppimisprosessi kaupunkiorganisaation poikkihallinnollisesta suunnittelusta ja yhteistyöstä eri sektorien ja sidosryhmien kanssa. Tavoitteena on parantaa toimialojen tulosten laatua, suunnitteluprosessien sujuvuutta, tietojohtamista ja systeemiälyä, mikä on erityisen tärkeää koronaepidemian jälkeisessä taloudellisesti niukassa, mutta tasokasta suunnittelua edellyttävässä ajassa.
Viherpolku – Pihlavan lähiöhanke
Pihlavan Viherpolku luo viihtyisyyttä, parantaa kohdealueen mainetta ja tuo taidetta ja kulttuuria lähiömiljööseen. Avainasemassa ovat yhteisöllisten tilojen löytäminen ja niiden merkityksen vahvistaminen.
Tapahtumakokemus tilassa tuottaa positiivisia jaettuja kokemuksia, mikä vahvistaa yhteisöllisyyttä. Taidelähtöisin menetelmin on mahdollista saavuttaa hyviä tuloksia teemoina mm. ylisukupolvisuus taidekokemuksessa, eri ikäisten asukasryhmien kohtaaminen, lähiötilan koetut kerrokset ja kulttuurisen osallisuuden jakaminen.
Viherpolku luo jaetun kaikille avoimen tilan ja kytkee Pihlavan eri asutuskerrostumat kuten kerrostalo- ja rivitaloalueet, lähialueen teollisuuslaitosten työväestön tarpeisiin syntyneet pientaloalueet, sekä viereiseen Rieskalan kaupunginosaan sijoittuvan palvelukompleksin konkreettisesti yhteen. Tämä tapahtuu tilallisesti, mutta myös tuomalla alueen luontotiedon sekä historian ja kertomukset osaksi Viherpolun tematiikkaa.
Lisätiedot:
Hankekoordinaattori Niilo Rinne
0447011252 [email protected]
Itä-Seinäjoen lähiöohjelma – elinvoimaa, vehreyttä ja osallisuutta yli ratapihan
Seinäjoki osallistuu valtakunnallisen lähiöohjelman toteuttamiseen Itä-Seinäjoen lähiöohjelmalla. Kohdealueena on kaupunkikeskustan itäpuolinen asuinalue, joka ulottuu Seinäjoen ratapiha-alueelta entiseen Nurmon kuntakeskukseen. Kohdealue edustaa 1960-, 70- ja 80- luvuilla rakentunutta asuintaajamaa, joka vuoteen 2009 saakka oli jakautunut kahden puolen silloista Seinäjoen ja Nurmon kuntarajaa. Kerros- ja pientalolähiörakenteen lisäksi aluetta leimaavat kaupan suuryksiköt, vilkkaat väylät sekä mm. Pajuluoman varren viherkäytävät.
Seinäjoen kaupungin väestö- ja työpaikkakehitys on ollut viime vuosina vahvaa. Itä-Seinäjoen alue ei ole kuitenkaan päässyt täysin osalliseksi kaupungin myönteisestä kehityksestä. Alueen väestö- ja työllisyyskehitys, asuntomarkkinat sekä osallistumisaste poikkeavat negatiivisesti muun kaupunkialueen trendistä. Tämä on huomionarvoista, sillä mitään ilmeistä syytä - kuten sijainti tai yhteyksien puute – kehityssuunnalle ei voida helposti osoittaa. Tässä vaiheessa voitaneen puhua alueen ”unohtumisesta” sekä tarpeesta lähiöohjelmankin kautta tehtäville kehitystoimenpiteille.
Lähiöohjelman myötä Itä-Seinäjoen alueella kehitetään puistoja ja viheralueita, parannetaan kuntoilupaikkoja ja –reittejä, luodaan uudenlaista kaupunkitaidetta asukkaiden kanssa ideoiden sekä edistetään kaupunkiaktivismia ja asukasosallisuutta. Lähiöohjelma on eräs keskeinen väline Itä-Seinäjoen elinvoiman ja vetovoiman päivittämisessä.
Peltolammin-Multisillan lähiöohjelma
Tampereella kehitetään Peltolammin-Multisillan -aluetta osana valtakunnallista lähiöohjelmaa. Alueelle rakennetaan eteläisen alueen hyvinvointikeskus ja Multisillan päiväkoti lähivuosina. Myös täydennys- ja asuinrakentamista on suunnitteilla. Tavoitteena on lisätä asumisen houkuttelevuutta, asuinympäristön laatua ja asukkaiden hyvinvointia. Multisillan-Peltolammin -alue on tunnettu luonnonläheisyydestään, asukkaat arvostavatkin erityisesti läheisiä metsiä ja puistojaan. Lähiöohjelman aikana kohennetaan pyöräilyn ja kävelyn olosuhteita ja lisätään alueen esteettömyyttä, parannetaan valaistusta sekä kunnostetaan virkistys- ja viheralueita. Lisäksi alueelle on ideoitu mm. kestävään elämäntapaan, harrastamiseen ja taiteeseen liittyviä toimenpiteitä.
Lähiöohjelman myötä alueen kokonaisvaltaista kehittämistä voidaan koordinoida hallitusti sekä korostaa yhteiskehittämistä. Eri toimialojen asiantuntijoiden, alueen asukkaiden ja toimijoiden kanssa tehtävä tiivis yhteistyö ovat olennainen toimintatapa. Lähiöohjelman tavoitteiden tarkentamista ja toimenpiteiden ideoimista jatketaan palvelumuotoilun keinoin. Myös monikanavaisella viestinnällä on tärkeä rooli kehitystyön onnistumisessa. Tiivistä yhteistyötä tehdään Tampereen Me-talon kanssa, joka on toiminut alueella erityisesti harrastustoiminnan ja yhteisöllisyyden lisääjänä. Lisäksi tutkimusyhteistyö tukee aluekehittämistä.
Elinvoimainen Pansio-Perno
Pansio-Perno on noin 5 000 asukkaan lähiö Länsi-Turussa, kuuden kilometrin etäisyydellä keskustasta. Alueella sijaitsee asumisen lisäksi raskasta teollisuutta, kuten suuri telakka sekä vastaanottokeskus, jotka tuovat omat erityispiirteensä alueelle. Etenkin työperäisen vierastyövoiman asuminen alueella on tärkeää alueen elinkeinoelämän kannalta ja se huomioidaan tulevassa kehittämisessä.
Hankkeessa Pansio-Pernon vanha koulurakennus puretaan ja alueelle rakennetaan uusi, palvelut kokoava monitoimitalo. Elinkeinoelämän tukemiseksi tarvitaan lisää nykyistä asuntokantaa monipuolistavaa asuntotuotantoa – lyhytaikaisen asumisen tarjonnasta omistusasumistarjontaan, omakotitaloista kerrostaloihin. Hankkeen aikana tarkastellaan myös alueen kiinteistöjen täydennysrakentamismahdollisuuksia.
Kehittämishankkeen myötä alueelle syntyy uutta yhteisöllistä kaupunkitilaa, jonka käyttöä kehitetään yhdessä alueen asukkaiden ja toimijoiden kanssa. Ympäristöä kohennetaan erilaisilla toimenpiteillä, kuten lisäistutuksilla sekä valaistusta parantamalla. Alueella on suunniteltu toteutettavan myös taidevalaistusprojekti.
Hankkeen aikana Pansio-Pernossa pilotoidaan Turun kaupungin uutta lähiövisiomallia. Tämä tarkoittaa erilaiseen alueita koskevaan dataan ja tietoon pohjautuvien alueanalyysien tekemistä sekä analyyseihin perustuvan lähiövision tuottamista.
Uudistuva kumppanuuksien Runosmäki
Runosmäki on noin 7 000 asukkaan lähiö Turun keskustan pohjoispuolella. Runosmäessä asuminen on hyvin voimakkaasti keskittynyt kerrostaloihin ja suuri osa asuntokunnista on yhden hengen talouksia. Alueella sijaitsee vanhuskeskus ja alueen asukkaista noin kolmannes on ikäihmisiä.
Runosmäessä toteutetaan aluekehityshanke, jossa alueelle rakennetaan vanhan Runosmäen koulun tontille uusi monitoimitalo. Uuteen taloon tulee tiloja koko alueen käyttöön. Myös monitoimitalon ympäristön alueita kehitetään yhteiskäyttöisiksi.
Hankkeessa toteutetaan alueelle selkeä, saavutettava kokonaisopastus tauluineen ja viitoituksineen. Yleisvalaistusta sekä pintoja ja merkintöjä parannetaan mm. ajo- ja jalankulkuväylillä, esteettömyyden ja turvallisuuden lisäämiseksi. Ympäristön viihtyisyyttä lisätään uusilla istutuksilla, senioripenkeillä sekä kahdella uudella esteettömällä ja lämmitettävällä bussipysäkillä. Lisäksi kohennetaan vanhuskeskuksen ympäristöä ja lisätään erityisesti ikäihmisille suunnattuja lähiliikuntapaikkoja. Tämän lisäksi suunnitellaan ja toteutetaan taideprojekti, Veteraanipuiston taidevalaistus, yhteistyössä asukkaiden kanssa. Alueella tehdään myös Runkolinjan pysäkkiparannukset sekä pyöräilyinfran parantamistoimenpiteitä.
Hankkeen aikana Runosmäen alueella pilotoidaan kaupungissa kehitettävää uutta toimintamallia, jossa keskiössä ovat digitalisaatio ja data. Lisäksi pilotoidaan Turun kaupungin uutta lähiövisiomallia.
Yhteisöllisesti kehittyvä Lauste
Lauste on noin 3 000 asukkaan kerrostalolähiö itäisessä Turussa. Alueella asuu paljon vieraskielisiä ja noin kolmannes asukkaista on ikäihmisiä. Lausteen nykyinen koulu on tullut elinkaaressaan siihen vaiheeseen, että on aloitettu eri vaihtoehtojen vertailu koulun tulevaisuudesta.
Lausteen alueen palvelut ovat vähentyneet viime vuosien aikana ja tämän vuoksi kiinteistöjä on tyhjillään mm. uimahalli. Sijainti Skanssin ja Varissuon välissä on hyvä, mikä vaikuttaa positiivisesti asuntojen kysyntään. Myös Itäkaaren pohjoispuolen työpaikka-alue kehittyy tulevina vuosina. Lausteen haasteena on, että palvelut siirtyvät naapurikaupunginosiin ja näissä onkin jo saatavissa lähes keskustamaiset palvelut.
Alueen liikennekulttuuri on kaoottista etenkin Kirjurinaukiolla. Tämä on asukaspalautteissa asukkaita erityisesti huolestuttanut asia. Hankkeessa tehdään toimenpiteitä, mm. korokesuunnitelma, asian korjaamiseksi.
Alueelta puuttuu myös saavutettava yhteisötila ja fyysisen tilan saaminen alueelle on epävarmaa. Hankkeen aikana kehitettään ja toteutetaan ns. virtuaalinen yhteisötila. Lisäksi lähiöhankkeessa tutkitaan yleisemmin Lausteen alueen kehittämisen mahdollisuuksia yhteistyössä eri tahojen kanssa.
Hankkeen aikana Lausteella pilotoidaan Turun kaupungin uutta lähiövisiomallia. Tämä tarkoittaa erilaiseen alueita koskevaan dataan ja tietoon pohjautuvien alueanalyysien tekemistä sekä analyyseihin perustuvan lähiövision tuottamista.
Ristinummen lähiökehittäminen
Ristinummen lähiökehittämisen suunnitelmaa on valmisteltu Vaasan kaupungin eri yksiköiden välisenä tiiviinä yhteistyönä. Alueen kehittämiselle nähdään olevan selvä tarve, sillä alue on sosioekonomisesti tarkastellen heikommassa asemassa. Ristinummen suunnitelmassa on toimenpiteitä lähiöohjelman kaikkien pääteemojen osalta, eli lähiökoulut, perhe- ja nuorisotyö, yhteistyö ja osallisuus, hiilineutraalius, viihtyisä, toimiva ja vihreä elin- ja asuinympäristö, ikäystävällisyys, esteettömyys sekä taide- ja kulttuuripalvelut.
Ristinummen lähiökehittämisen toimenpiteiden laadinnassa hyödynnettiin Ristinummen keskustan kaavoitustyön laajojen asukaskyselyiden tuloksia. Lähiöohjelmassa asukasosallistumista jatketaan ja syvennetään. Korona asettaa rajoitteita fyysisten osallistumistilaisuuksien järjestämiselle, joten kehitteillä on karttapohjainen kysely Maptionnaire-sovelluksessa, jossa alueen asukkaat voivat antaa palautetta alueen suunnitelluista kehittämistoimista ja yleisesti koko alueesta. Lisäksi asukkaille tullaan järjestämään teemakohtaisia työpajoja, joissa fokusoidaan tiettyihin teemoihin tietyn kohderyhmän kanssa, kuten esim. alueen ikääntyneet. Osallistuminen on tärkeä osa usean toimenpiteen suunnittelua ja toteutusta.
Ristinummen lähiökehittämisen toimenpideohjelman kustannusarvio on noin 2,5 miljoonaa euroa. Hankkeen koordinaattorina toimii asuntopäällikkö Jonas Nylén.
Radanvarren keskukset
Radanvarren keskusten hankekokonaisuuteen kuuluu kolme Vantaan keskusta: Myyrmäki,
Martinlaakso ja Koivukylä, jotka yhdistyvät seudulliseen keskusten verkostoon kehäradan ja
pääradan kautta. Investoimalla Radanvarren keskuksiin parannetaan alueen vetovoimaa sekä edistetään asukkaiden hyvinvointia. Hankkeeseen liittyy useita kaavahankkeita ja suunnittelu- ja tontinluovutuskilpailuja, katu- ja viherympäristön kehittämishankkeita sekä erilaisia tapahtumia ja osallisuushankkeita. Lähiöohjelmassa asukkaat pääsevät aktiivisesti osallistumaan kohdealueiden kaavoitukseen, katu- ja viheralueiden suunnitteluun sekä keskustojen kehittämiseen ja kaavarunkotyöhön. Hankekokonaisuuden tavoitteena on keskustojen uudistaminen ja täydennysrakentaminen sekä palvelurakenteen täydentäminen. Keskusta-alueiden palveluita sekä työpaikkoja pyritään lisäämään ja vahvistamaan siten alueen elinvoimaa.
Kehittämistoimien tavoitteena on lisätä asukkaiden hyvinvointia ja alueiden elinvoimaa täydennysrakentamisella ja kehittämällä keskusta-alueita monipuolisesti. Taide, kulttuuri ja yhteisöllisyys näkyvät vahvasti katukuvassa hankealueen perusparannushankkeissa. Asumisen segregaatiota pyritään vähentämään purkavalla lisärakentamisella sekä monipuolistamalla nykyistä asuntokantaa. Alueellisten investointien avulla lisätään hankealueiden turvallisuutta ja viihtyisyyttä sekä asukkaiden ulkoilu-, liikunta ja harrastusmahdollisuuksia. Hankealueen liikkumisympäristön turvallisuuteen ja sujuvien yhteyksien rakentamiseen panostetaan niin ikään lähiöohjelmakaudella. Vantaan lähiöohjelman toteutuksessa ovat mukana kaikki kaupungin toimialat, lisäksi toteutuksessa hyödynnetään vahvasti asukkaiden ja kumppanuusverkostojen osaamista ja osallistumista.
Ratikanvarren keskukset
Ratikanvarren keskusten hankekokonaisuuteen kuuluvat keskuksista Hakunilan,
Vaaralan, Länsimäen ja Rajakylän kaupunginosat sekä niitä yhdistävän Vantaan ratikan
vyöhyke. Alueen kaupunkirakenteen kehittäminen ja uudistaminen kulkee rinnan Vantaan ratikan rakentamisen kanssa, jonka liikennöinnin aloituksen tavoitevuosi on 2028. Hankekokonaisuuden keskeisinä tavoitteina on lisätä alueen elinvoimaa uudella asumisen täydennysrakentamisella ja Hakunilan keskusta-alueen kehittämisellä sekä lisätä alueen asukkaiden hyvinvointia sekä kaventaa hyvinvointieroja. Tavoitteena on sitoa asuinalueet tehokkaalla joukkoliikenteellä vahvemmin osaksi keskusten verkostoa ja mahdollistaa monipuolinen kiinteistökehittäminen ja täydennysrakentaminen sen vaikutusalueella. Hankkeeseen liittyy useita kaavahankkeita, suunnittelu- ja tontinluovutuskilpailuja, erilaisia tapahtumia ja osallisuushankkeita joihin osallistuvat myös alueen asukkaat ja toimijat.
Hankealueen liikkumisympäristön turvallisuuteen ja sujuvien yhteyksien rakentamiseen
panostetaan lähiöohjelmakaudella. Merkittävimpiä kehityskohteita ovat kevyen
liikenteen yhteydet, erityisesti pyöräilyn laatureittien kehittäminen.
Paremmat kevyen liikenteen yhteydet ja pyöräilyn laatureitit mahdollistavat paremmin lihasvoimalla liikkumisen edistäen myös ilmastotavoitteiden toteutumista ja asukkaiden hyvinvointia.
Asumisen hankkeissa painottuvat kohtuuhintainen asuminen ja sujuva arki nykyisille ja tuleville asukkaille. Hankealueella tarvitaan työpaikka- ja asuntorakentamisen lisäksi investointeja kaupunkikulttuuriin, liikuntapalveluihin ja viherympäristöön, joista erityisen tärkeä on Hakunilan urheilupuiston ja Hakunilan kartanoalueen muodostama kokonaisuus. Hankekokonaisuuden alueelle sijoittuu myös Länsimäen energiatehokas kaupunkiuudistus -hanke. Vantaan tavoitteena on tulevina vuosina kasvaa kestävästi. Ratikka vahvistaa nykyisiä keskustoja ja synnyttää pysäkkien ympärille uusia keskittymiä. Se parantaa merkittävästi asuinalueiden saavutettavuutta ja lisää niiden elinvoimaa ja houkuttelevuutta. Korkeatasoinen joukkoliikenneyhteys houkuttelee myös uutta asuntorakentamista ja palvelujen tuottajia. Vuonna 2030 ratikan varrella on arviolta 87 000 asukasta ja 83 000 työpaikkaa. Ratikanvarren keskusten-hankekokonaisuuden toteutuksessa ovat mukana kaikki kaupungin toimialat, lisäksi toteutuksessa hyödynnetään vahvasti asukkaiden ja kumppanuusverkostojen osaamista ja osallistumista.
Länsimäen energiatehokas kaupunkiuudistus
Hankekokonaisuuden keskeinen tavoite on lisätä alueen elinvoimaa uudella asumisen täydennysrakentamisella, jossa pääpaino on energiatehokkaassa purkavassa uudistamisessa ja energian varastoinnissa korttelialueilla. Samanaikaisesti uudella asuntotuotannolla pyritään monipuolistamaan alueen nykyistä asuntokantaa ja vähentämään segregaatiouhkaa. Hankkeessa tutkitaan Länsimäen alueen kestävät energiaratkaisuvaihtoehdot ja asuinrakentamisen kaavalliset kehittämisedellytykset. Hankkeen aikana selvitetään edellytykset perusparantaa osa Länsimäkeen sijoittuvista kiinteistöistä ja purkaa osa nykyisistä rakennuksista, jotta alueen rakennusoikeutta ja -tehokkuutta voitaisiin kasvattaa ja monipuolistaa samalla alueen asuntokantaa. Purettavat rakennukset korvattaisiin uusilla ympäristöystävällisillä, energiatehokkailla, esteettömillä ja terveellisillä rakennuksilla ja pihapiireillä, jotka ratkaisuiltaan tukisivat alueellista energia- ja sen varastointitavoitetta.
Hanke liittyy läheisesti ratikanvarren keskusten -hankekokonaisuuteen. Vantaan ratikkaa suunnitellaan kulkevaksi hankealueen vierestä ja siihen liittyvän laajan maankäytön kehittämistyön osana tehdään mm. Länsimäen kaavarunko, jossa hankealue on mukana. Tavoitteena on tulevaisuudessa kehittää Länsimäkeä osana monipuolista joukkoliikennekaupunkia. Länsimäen alueella sekä kaupungin, että sen konserniyhtiöiden, Vantaan Energia Oy:n ja VAV Yhtymä Oy:n kehittämistavoitteet on mahdollista yhdistää siten, että ne tukisivat toisiaan luoden samalla mahdollisuuden tutkia ja rakentaa optimoitu resurssiviisas ja vähähiilinen alueellinen energiaratkaisu, jossa myös lämmön varastointiin etsitään mielekäs toteutusmalli.
Tikkurilan hyvinvointikeskus
Tikkurilan hyvinvointikeskuksen kehittäminen toteutuu tulevina vuosina osana Tulevaisuuden sosiaali- ja terveyskeskusohjelmaa. Tulevaisuuden sosiaali- ja terveyskeskus -ohjelmassa kehitetään perustason sosiaali- ja terveyspalveluja, parantaa niiden saatavuutta ja yhteensovittaa palvelut ihmisten tarpeita vastaaviksi. Ohjelmaa toteutetaan alueellisilla kehittämishankkeilla, jotka rahoitetaan valtionavustuksilla vuosina 2020–2022.
Lähiöiden kivijalka – Maahanmuuttajayrittäjät osana Kaupunkiuudistusta (MAKU-hanke)
Yhä useampi lähiön asukas on ulkomaalaistaustainen. Maahanmuuttajien yleistymisen myötä uudet tavat käyttää kaupunkia ja moninaisemmat palvelutarpeet tulevat näkyvämmäksi osaksi kaupunkikuvaa. Samaan aikaan juuri maahanmuuttajavaltaisiin lähiöihin kohdistuu useita kaupunkiuudistusohjelmia. Tutkimusta läpäisee pohdinta siitä, miten erityisesti Lähi-Idästä ja Afrikasta tulleiden maahanmuuttajien kasvava määrä näkyy ja tulisi näkyä lähiöiden kehittämisessä. Miten näiden maahanmuuttajien ääni kuuluu, voi kuulua ja pitäisi kuulua kaupunkiuudistuksessa, sekä erityisesti lähiöiden palveluiden kehittämisessä? Millä tavoin maahanmuuttajien tuottama tila kehittyy ja elää ja toisaalta, mitä se tuottaa kaupungin kehittämisen näkökulmasta?
Tutkimus toteutetaan neljän osatehtävän kautta. Ensin tehdään laaja kirjallisuuskatsaus, jonka tavoitteena on ymmärtää maahanmuuttajien roolia kaupunkikehittämisessä. Sen jälkeen tutkitaan, miten työpajojen kautta voidaan edistää maahanmuuttajien osallistumista, miten virkamiesten ja maahanmuuttajien kohtaaminen järjestetään ketteräksi ja kuinka maahanmuuttajayrittäjyys voidaan integroida osaksi lähiöiden skenaarioiden rakentamista. Kolmanneksi tutkitaan jo olemassa olevia maahanmuuttajayrittäjien keskittymiä ja niihin liittyviä narratiiveja. Neljänneksi luodaan lähiökehittämisen parissa työskenteleville laajasti palveleva havainnollinen kivijalkamaahanmuuttajayrittäjyyteen liittyvä opas, joka on vapaasti ladattavissa PDF-muotoisena hankkeen verkkosivuilla.
Lisätietoja:
Tutkijatohtori Johanna Lilius, Aalto yliopisto ([email protected])
- www.aalto.fi/makuhanke
Lähiöpride - Lähiöympäristöt ja arkkitehtuuri identiteettien rakennusaineena
Lähiöpriden tavoitteena on edistää lähiöympäristöjen kestävää korjaamista tunnistamalla niiden arvotekijöitä asukkaille ja osallisille. Tutkimme hankkeessa lähiöihin liitettyjä mielikuvia sekä lähiöiden arkkitehtuuria ja maisema-arkkitehtuuria lähiöidentiteettien rakennusaineena. Hankkeessa halutaan vaikuttaa keskusteluun lähiöiden ekologisen, taloudellisen, kulttuurisen ja sosiaalisen kestävyyden tulevaisuudesta nostamalla esiin erilaisia lähiöympäristöihin liittyviä käyttämättömiä potentiaaleja, näkökulmia tai ilmiöitä.
Mielikuvia lähiöistä tuotetaan pääosin muualla kuin itse lähiöissä. Sen vuoksi on tärkeää ymmärtää asukkaiden ja osallisten ohella myös lähiöiden arkitodellisuuden ulkopuolella tuotettavia näkökulmia ja pohtia, miten niihin voitaisiin vaikuttaa. Kysymme, minkälaisia mielikuvat lähiöistä ovat, ketkä niitä tuottavat, minkälaisen sidos tällä on rakennettuun ympäristöön ja miten niillä perustellaan lähiöiden säilyttämistä, täydennysrakentamista tai purkamista. Hankkeen tapaustutkimus vie konkretiaan lähiöiden kulttuuristen resursseihin hyödyntämismahdollisuuden kaupunkisuunnittelussa. Hankkeen tulokset ja vaikuttavuus toteutuvat tutkimusartikkeleina, yleistajuisena keskustelualoitteena sekä suunnitteluun ja paikallisyhteisöille suunnattuina työpajoina.
Lähiöiden yhteisöllinen resilienssi ja sen segregatio
Miten kansalaisyhteiskunta kannattelee paikallisyhteisöjä koronakriisissä ja mitä opimme siitä seuraavia kriisejä varten?
Tutkimme Helsingin asuinalueiden yhteisöllistä resilienssiä koronaepidemian aiheuttamassa kriisissä. Yhteisöllinen resilienssi tarkoittaa paikallisten yhteisöjen kykyä kohdata kriisejä, toimia niissä ja huolehtia ihmisten hyvinvoinnista.
Tutkimus kohdistuu solidaarisuutta ja yhteistoimintaa epävirallisesti rakentaviin toimijoihin, jotka ovat ihmisille tärkeitä. Näitä ovat yhdistykset, järjestöt ja uskonnolliset yhteisöt eli kolmas sektori sekä vapaiden toimijoiden äkkiä ilmaantuva neljäs sektori. Paikallisia palvelualan pienyrityksiä ja kaupunginhallintoa tarkastellaan näiden kumppaneina.
Kysymme, miten asuinalueet eroavat toisistaan yhteisöllisten kriisitoimien suhteen, ja miten nämä toimet vaikuttavat niiden asukkaiden hyvinvointiin. Kuinka eriytynyt kaupunki yhteisöllisen resilienssin suhteen on, ja miten toimijat, etenkin kaupunginhallinto ohjaavana toimijana, voisivat ehkäistä eriytymistä sekä tässä että tulevissa kriiseissä? Erityistä huomiota kohdistamme heikoimpiin väestöryhmiin.
Re:Urbia – lähiöiden kehityssuunnat ja uudelleenkonseptointi 2020-luvun segregoituvien kaupunkien haasteisiin
Re:Urbia -hankkeessa kysymme, millaisia kehityspolkuja lähiöiden sosiaalisessa muutoksessa on 2000-luvulla nähtävissä, ja pyrimme tunnistamaan tapoja, joilla lähiöt voivat vastata 2020-luvun haasteisiin yli hallinonalojen ulottuvilla ratkaisuilla. Helsingin yliopiston ja Aalto-yliopiston monitieteisen hankkeen lähtökohtana on lähiöiden suunnitteluhistoria ja tarve tunnistaa niiden nykytila ja potentiaali.
Tarkastelemme kansallisilla paikkatietoaineistoilla, partnerikuntiin fokusoidulla kyselyaineistolla sekä tarkentavilla paikallisilla tapaustutkimuksilla kysymystä siitä, mikä lähiö nykypäivänä on sosiaalisena ympäristönä ja toiminnan näyttämönä; muuttoliikkeen ja väestöllisen valikoitumisen kohteena; nuorten ja koululaisten elämänympäristönä sekä toiminnallisen kaupungin fyysisenä rakenteena. Minkälaisen vision ymmärrys ja havainnot sosiaalisista yhteisöistä ja niiden nykymuodoista, sosiaaliset rakenteet, koulupalvelut ja fyysiset ympäristöt mahdollistavat tulevan lähiön kehittämiselle?
2,5-vuotinen hankkeemme kiinnittyy Lähiöohjelman 2020 ydintavoitteisiin segregaation torjumisesta sekä asukkaiden hyvinvoinnin parantamisesta. Partnerikuntia ovat Helsinki, Espoo, Vantaa, Tampere ja Jyväskylä, jotka tuovat tarkasteluun mahdollisuuden löytää eri kaupunkiseuduilla operoivia sosiaalisia kehityskulkuja ja tarkastella esimerkiksi koulujen paikallista potentiaalia lähiöiden veto- ja pitovoiman kehittämisessä.
Yhteystiedot ja lisätietoja hankkeesta:
Konsortion johtaja, apulaisprofessori Venla Bernelius, Helsingin yliopisto [email protected], p. 050 415 4865
Yhdenvertainen liikunnallinen lähiö (YLLI)
Tutkimushanke ”Yhdenvertainen liikunnallinen lähiö (YLLI)” on Helsingin yliopiston maantieteilijöiden ja Jyväskylän yliopiston liikunnan yhteiskuntatieteilijöiden yhteinen hanke, jossa kartoitetaan esimerkkilähiöiden Jyväskylän Huhtasuon ja Helsingin Kontulan avulla suomalaisten lähiöiden asukkaiden liikkumista ja erityisesti yhdenvertaista mahdollisuutta erilaisiin liikuntaharrastuksiin, aktiivisiin kulkumuotoihin ja liikunnalliseen elämäntapaan sekä kehitetään työkaluja liikuntapaikkojen suunnittelun tueksi. Liikkumisen harrastamisen ja sitä myötä terveiden elintapojen on todettu ehkäisevän syrjäytymistä.
Hankkeessa tutkitaan paikkatiedon sovellettavuutta asuinalueiden liikkumisympäristöjen kehittämisen ja suunnittelun tukena. Tuotamme tietoa ja uusia indikaattoreita ja paikkatietoaineistoja sekä menetelmiä kuvaamaan lähiöiden asukkaiden liikkumisen spatiaalista ja temporaalista rakennetta sekä sen myötä liikkumismahdollisuuksien spatiaalista ja sosiaalista saavutettavuutta lähiöissä.
Tutkimuksen toteutuksessa ovat mukana
- Helsingin yliopiston tutkimusyhmät Geography of Well-being and Education ja
- Digital Geography Lab,
- Jyväskylän yliopiston liikunnan yhteiskuntatieteiden tutkijat,
- Jyväskylän yliopiston koordinoima LIPAS-palvelu
- Helsingin kaupunki sekä Jyväskylän kaupunki.
Yhdistävät palstat - viljelypalstat segregaation ehkäisemisessä Vantaan lähiöissä
Tämä tiederajat ylittävä tutkimusprojekti tarkastelee kaupunkiviljelypalstojen mahdollisuuksia asukasyhteisön sosiaalisen elämän ja koheesion edistämisessä Vantaan lähiöalueilla. Tarkoituksemme on tutkia, voidaanko palstoja käyttää tehokkaammin asukkaiden sosiaalisen vuorovaikutuksen kehittämisessä mutta myös pitkäaikaisena strategiana ehkäisemään alueellista eriytymistä ja aktivoimaan vähän käytettyjä kaupunkitiloja.
Tämä hanke keskittyy Vantaan lähiöihin. Vantaa on Suomen kaupungeista etnisesti monimuotoisin ja myös nopeasti kasvava ja alitutkittu. Sillä on myös merkittävää potentiaalia laajentaa vihreää infrastruktuuria lähiöalueille. Tutkimuksemme pohjautuu yhteistyöhön ympäristösuunnittelijoiden, maahanmuutto- ja monikulttuurisuusasiantuntijoiden sekä paikallisten asukkaiden kanssa. Sovellamme määrällisen ja laadullisen aineiston analyysiä palstoihin liittyvien interventioiden yhteissuunnittelussa, testaamisessa ja arvioinnissa. Kyse on palstojen optimaalisen sijainnin paikantamisesta, viljelijöiden valinnasta sekä puutarha-alueen suunnittelusta ja hallinnasta. Tuloksia voidaan soveltaa sekä Vantaan uudessa yleiskaavassa että asukasyhteisön aktivoinnissa palstaviljelyyn. Metodien lisäksi nämä tulokset ovat relevantteja myös muille vastaavia haasteita jakaville suomalaisille kaupungeille.
Kulttuuritoiminnan muodot ja merkitykset 2020-luvun lähiössä: kaksi tapaustutkimusta Jyväskylässä
Tutkimme hankkeessamme kulttuuritoiminnan roolia 2020-luvun lähiöiden arjessa ja niiden kehittämisessä. Lisäksi olemme kiinnostuneita siitä, miten kaupungin kulttuuripoliittiset toimenpiteet tavoittavat lähiöissä asuvat ihmiset. Tutkimuksemme kohdistuu Jyväskylän kahteen lähiöön, Huhtasuolle ja Keltinmäkeen.
Tutkimuksessa tarkastellaan kahden Jyväskylän lähiöiden kulttuuritoimintaa kolmesta eri näkökulmasta. Lähiöiden kulttuuritoiminnan kartoituksella tuotetaan kokonaiskuva lähiöiden kulttuuritoiminnasta ja -palveluista. Omaehtoisen kulttuuritoiminnan merkitystä lähiöiden asukkaiden arjessa tarkastellaan yhteisöllisyyden, paikkaan kiinnittymisen ja viihtyvyyden kautta. Pyrimme löytämään erityisesti ns. neljännen sektorin kautta tuotettua kulttuuritoimintaa, joka ei näy kulttuuritilastoissa tai julkisissa palvelurakenteissa. Kolmanneksi tarkastelemme Jyväskylän kaupungin kulttuuripoliittisia toimenpiteitä ja niiden vaikutuksia lähiöissä.
Tutkimus toteutetaan Jyväskylän yliopiston Yhteiskuntatieteiden ja filosofian laitoksen Kulttuuripolitiikan yksikön sekä Kulttuuripolitiikan tutkimuskeskus Cuporen yhteistyönä.
Kaakkois-suomen ammattikorkeakoulu, nuorisoalan tutkimus- ja kehittämisyksikkö juvenia
Nuorten lähiöosallisuus ja -aktiivisuus
Tutkimuksessa tuotetaan tietoa Lahden ja Lappeenrannan tiettyjen lähiöiden tilasta ja alueellisesta eriytymisestä sekä siitä, miten eriytymistä voitaisiin lieventää erityisesti liittyen nuorten elämään asuinalueillaan. Yhteiskehittämistä tehdään moniäänisesti nuorten sekä heidän kanssaan suoraan tai välillisesti tekemisessä olevien tahojen kanssa.
Käsiteellisesti tutkimuksessa keskitytään lähiössä asuvien nuorten subjektiiviseen hyvinvointiin, omaehtoiseen yhteisöllisyyteen, institutionaaliseen luottamukseen sekä hyvinvointioppimiseen, jota tapahtuu monenlaisissa paikoissa ja tiloissa. Tutkimukseen liittyvässä kehittämistoiminnassa hyödynnetään palvelumuotoilua yhdistettynä pelillisiin keinoihin, soveltavan teatteritaiteen menetelmiin sekä yhteisömanagerointiin.
Tutkimuksessa nojataan monimenetelmälliseen otteeseen: hankitaan ja analysoidaan monenlaisia tutkimusta hyödyttäviä aineistoja (esim. kaupunkietnografia, kyselyt). Tutkimuksessa vastataan seuraaviin kysymyksiin:
1. Miten erilaisia lähiöitä tulisi kehittää, jotta ne lisäisivät nuorten koettua hyvinvointia ja vähentäisivät segregaatiota?
2. Millaisia toimija-asemia nuoret ottavat alueellaan ja millainen merkitys institutionaalisella luottamuksella on toimija-asemien rakentumiseen?
3. Millainen toimintamalli tukee nuorten lähiöosallisuutta ja aktiivisuutta?
Jaana Poikolainen, tutkimuspäällikkö, KT, p. 044 702 8832
Asukaslähtöiset kehittävät kokeilut ja monikerroksellinen tiedon keruu Mukkulassa
Hankkeen keskeinen teema on asukaslähtöisen suunnittelutiedon tuottaminen Mukkulan
lähiön kehittämiseen niin, että tietoa voidaan hyödyntää asuinalueen eriytymisen ehkäisyyn,
asukkaiden hyvinvoinnin ja osallisuuden lisäämiseen, asuinalueen elinvoimaisuuden
edistämiseen sekä palveluiden ja asumisen hyvän tason turvaamiseen. Tutkimuksesta vastaa
LUT-yliopiston ja LAB-ammattikorkeakoulun monitieteellinen tutkijaryhmä, jota johtaa
professori Vesa Harmaakorpi.
Teemme tutkimusta käyttäjälähtöisen suunnittelun ja yhteissuunnittelun keinoin Mukkulan
lähiössä, jossa toteutamme yhdessä alueen toimijoiden kanssa kokeiluja erilaisten pilottien
avulla. Mukkulassa toteutettavissa piloteissa tuotetaan asukaslähtöistä ja käytäntölähtöistä
kokemuksellista tietoa Mukkulan lähiön nykytilasta sekä reflektointi- ja arviointitietoa alueen
jatkokehittämiseen liittyen seuraaviin Lähiöohjelman teemoihin:
a) ikääntyvän väestön aseman ja esteettömyyden tukemiseen,
b) viihtyisän asuinympäristön kehittämiseen,
c) yhteistyöhön koulujen ja nuorisotyön toimijoiden kanssa ja
d) taiteen- ja kulttuurin linkittämiseen osaksi lähiön kehittämistä.
Tutkimuksessa hahmotamme monien eri kerrostumien muodostamaa Mukkulan alueella ja
eri-ikäisten kokemuksia alueesta esim. alueen historialliset ja sosiaaliset kerrostumat,
kulttuurihistoria, alueen identiteetti ja alueeseen liittyvät kertomukset ja näiden kerrostumien
linkittyminen toisiinsa.
Lisätietoja:
Anne Pässilä, [email protected] ja Eeva Aarrevaara, [email protected]
Tulevaisuuden hiilineutraali ja omavarainen lähiö
Hankkeen päätavoitteena on tuottaa tietoa kohdelähiön asukkaiden kulutusperäisestä hiilijalanjäljestä ja mahdollisuuksista sen pienentämiseksi kohti hiilineutraalia lähiötä. Tämän lisäksi hankkeessa paneudutaan siihen, kuinka hiilineutraaliuteen tähtäävät toimet voivat samalla tukea lähiön omavaraisuuden kehittymistä. Omavaraisuuden parantumisella voidaan katsoa olevan yhteys sopeutumisvalmiuteen erilaisissa muutostilanteissa, kuten ilmastonmuutoksen aiheuttamiin ongelmiin tai COVID19 tyyppisiin globaaleihin häiriöihin.
Näiden tavoitteiden lisäksi selvitetään, mitkä tekijät edistäisivät kulutusperäisen hiilijalanjäljen pienentämistä ja omavaraisuuden parantamista, mm. yksilön, taloyhtiöiden, kaupungin ja palveluiden näkökulmasta. Kohdelähiönä hankkeessa toimii Lahden Mukkula, mutta hanke tuottaa laajemmin erilaisiin lähiöihin sovellettavissa olevaa tietoa. Hanke perustuu kyselyillä kerättävään aineistoon, jonka pohjalta lasketaan kulutusperusteisen hiilijalanjäljen ja omavaraisuusasteen nykytilannetta ja muutosmahdollisuuksia käyttäen hyväksi elinkaariarviointia ja taselaskentaa. Hankkeessa on varattu oma osio myös erityisesti ikäihmisten huomioon ottamiseen.
Asumisen uudet muodot - Eheytyvät elävät lähiöt (AsuMut)
Oulun yliopiston johtamaan tutkimukseen osallistuvat Tampereen yliopisto sekä Helsingin, Turun, Tampereen ja Oulun kaupungit. Tutkimuskohteina ovat kaupunkien osoittamat pilottilähiöt monitasoisesti lähiön, kortteleiden ja rakennusten tasolla. Tavoitteena on tukea lähiöiden eheyttä ja elinvoimaa, tehostaa maankäyttöä sekä parantaa joukkoliikenteen ja lähiöiden palveluiden toimintaedellytyksiä. Työssä testataan asukastyöpajatoimintaa yhteistyössä alueen asukkaiden kanssa ja kehitetään osallistavan suunnittelun käytänteitä.
Kaupunkien kestävää kehitystä hanke tukee myös tuottamalla tietoa keinoista pienentää maankäytön, rakentamisen ja liikenteen hiilijalanjälkeä tarkastellen sekä lähiöiden nykytilaa että uutta, täydentävää rakentamista niissä. Hankkeessa tutkitaan kortteleiden lisä- ja täydennysrakentamista eheyttävän arkkitehtuurin keinoin ja hyödyntäen suunnittelussa nopean rakentamisen mahdollistavia esivalmisteisia puurakenteisia tilaelementtejä.
Hankkeessa testataan suunnittelututkimuksen malleja sekä lähiöiden eheyttämisen että niiden rakennusten korjaamisen tarkastelussa. Hankkeessa tavoitellaan asumisratkaisujen ja asuntojakauman monipuolistamista lähiöissä korostaen elinkaariasumisen näkökulmaa. Korjaussuunnittelussa tarkastellaan myös yhteisöllisen asumisen mahdollisuuksia ja asuntojen yhteisiä tiloja keinona rakennusten tilatehokkuuden parantamiseen.
Hyvä lähiö: paikkatieto ja asukaskokemukset viihtyvyyden ja elinvoiman arvioinnissa ja kehittämisessä (HYVIÖ)
HYVIÖ -tutkimusprojektin monimenetelmällinen lähestymistapa tuottaa tietoa lähiöiden nykytilasta ja kehitystarpeista yhdessä kansalaisten, suunnittelijoiden ja asiantuntijoiden kanssa. Tutkimuksemme keskittyy viher- ja vesialueiden saavutettavuuteen ja niiden vaihteluun alueen sosioekonomisen tason suhteen sekä rooliin viihtyisyyden ja terveyden edistäjinä. Hankkeemme tutkii lähiöiden viihtyvyyttä ja asukkaiden hyvinvointia toisaalta suunnittelun lähtökohtana olevana, mutta myös kokemuksellisena ilmiönä. Hankkeessa hyödynnetään SYKEn kehittämää moniarvottamisen työkalua (StrateGIS) ja THL:n aiemmin keräämää ympäristöterveyteen liittyvää kyselyaineistoa. Keräämme kokemustietoa asiantuntijatyöpajojen, asukaskyselyiden ja haastatteluiden avulla. Projekti tuottaa tietoa viher- ja vesialueisiin liittyvistä terveysvaikutuksista ja niiden sosioekonomisesta jakautumisesta. Lisäksi vertailemme suunnittelijoiden näkemyksiä hyvästä elinympäristöstä asukkaiden kokemuksiin. Tietoa asukkaiden kokemuksista viihtyisästä ympäristöstä ja mahdollisista ristiriidoista suunnittelijoiden tunnistamien viihtyisyystekijöiden kanssa voidaan hyödyntää suoraan tutkimuskohteena olevien lähiöiden kehittämissuunnitelmissa. Pidemmällä aikavälillä hyvä suunnittelu ja viihtyisä asuinympäristö voivat näkyä taloudellisina säästöinä esim. kaupungin terveydenhuoltokuluissa.
Toteuttavat tahot: Suomen ympäristökeskus (SYKE) ja Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL)
Lisätietoja:
Hankkeen vastuullinen johtaja: Kati Vierikko, FT, ryhmäpäällikkö, Suomen ympäristökeskus, [email protected], 050-476 6293
Ekososiaalinen hyvinvointi ja osallisuus. Asuinalueiden erilaistumisen uusi dynamiikka
Tutkimme ympäristön kestävyyden ja sosiaalista kestävyyden yhteen kietoutumista asukkaiden arjessa Tampereen Peltolammilla ja Multisillassa. Analysoimme hyvinvointia ja osallisuutta ekososiaalisena kokonaisuutena: ekologisena, yhteiskunnallisena ja subjektiivisena ilmiönä. Kysymme, millaisin arkisin ja kaupunkipoliittisin ratkaisuin asukkaiden ekososiaalista hyvinvointia ja osallisuutta voidaan vahvistaa sekä alueellista eriytymistä vähentää.
Lähtökohtana ovat ihmisten omat käsitykset ja kokemukset osallisuudesta, hyvinvoinnista ja niiden osatekijöistä. Tutkimusmenetelmänä käytämme osallistuvan tutkimuksen ja yhteiskehittämisen menetelmiä. Kehitämme yhdessä asukkaiden ja alueellisten toimijoiden kanssa tapoja myötävaikuttaa kestävyysmurroksen toteutumiseen ja tunnistamme keinoja tukea ekososiaalista hyvinvointia ja osallisuutta.
Tulokset tarjoavat keinoja lähiöiden elinvoiman edistämiseen ympäristöllistä ja sosiaalista kestävyyttä vahvistamalla. Ne uudistavat segregaatiotutkimusta tarkastelemalla kaupunkien ekososiaalista muutosta asuinalueiden välisiä eroja tuottavana tekijänä sekä ympäristöllisen ja sosiaalisen kestävyyden yhteen kietoutumisen merkitystä asukkaiden osallisuuden sekä hyvinvoinnin muotoutumisessa.
Muuttuva käsitys lähiöstä tiivistyvässä kaupungissa
Merkittävä osa kasvukeskusten laajenemisreservistä sijaitsee 1950–1980-lukujen lähiöiden muodostamilla esikaupunkialueilla. Lähiöt ovat rakenteeltaan eli morfologialtaan hankalia tiivistämisen kohteita. Tiivistäminen tuottaa usein ratkaisuja, jotka muokkaavat lähiökokonaisuuksia voimakkaasti. Tutkimuksessa etsitään keinoja säilyttää lähiörakenteen keskeiset arvot kaupunkialueita tiivistettäessä. Tätä varten tutkitaan lähiötypologian näkökulmasta erilaisia lähtötilanteita ja tavoitteita. Erityisinä tarkastelu¬kohteina ovat viherympäristöjen, asuntokannan ja kohtaamispaikkojen kehittäminen. Lisäksi sovelletaan metamorfologista toiminnan, liikkumisen ja merkitysten tarkastelua. Tutkimuksen yleisempänä tavoitteena on lisätä ymmärrystä siitä, miten lähiörakentamisen alkuperäiset ihanteet ja ratkaisumallit suhteutuvat nykyisen kaupunki¬suunnittelun käsityksiin ja tavoitteisiin. Tutkimus tekee yhteistyötä Espoon kaupungin kanssa. Espoosta valitaan tutkittavaksi neljä typologisesti erilaista ja edustavaa esimerkkitapausta, joita tarkastellaan eri näkökulmista. Lisäksi tutkitaan tiivistämisen tavoitteita haastattelumenetelmillä. Tutkimus tuottaa monipuolista yleistettävää tietoa eri tilanteisiin sopivista tiivistämisen ratkaisumalleista. Tulokset liittyvät erityisesti lähiöohjelman teemoihin viihtyisä, toimiva ja vihreä elin- ja asuinympäristö, ikäystävällisyys ja esteettömyys sekä lisäksi hiilineutraalisuus.
Muuttoliike ja sosiaalipolitiikka lähiöiden väestörakenteen ja sosiaalisten ongelmien muokkaajina
Hankkeen tavoitteena on edistää ymmärrystä segregaatiomekanismeista ja vahvistaa hyvinvoinnin edistämistä lähiöissä. Tämä tapahtuu tuottamalla aiempaa tarkempaa tietoa
- siitä, kuinka suurten kaupunkien lähiöiden väestörakenne kehittyy,
- kuinka erilaiset sosiaaliset ongelmat ovat yhteydessä väestörakenteeseen,
- kuinka valikoiva muuttoliike vaikuttaa väestörakenteeseen ja sosiaalisten ongelmien kasautumiseen,
- millä tavoin sosiaaliturvaetuuksien saaminen on yhteydessä liikkuvuuteen, ja
- kuinka sosiaalityö voi tukea erityisesti haavoittuvassa asemassa olevien ihmisten asumista.
Aineistoina käytetään erityisesti yksilötason pitkittäisrekisteriaineistoja, ja lisäksi käytetään määrällistä ja laadullista haastatteluaineistoa. Vastaukset tutkimuskysymyksiin auttavat ymmärtämään erityyppisten lähiöiden kehityskulkua ja kehittämään asuntotuotantoon, sosiaaliturvaan ja sosiaalityöhön liittyviä asumisen tukemisen muotoja segregaatiokehityksen hallitsemiseksi ja asumisen turvan edistämiseksi. Hanke toteutetaan THL:n ja Kelan konsortiona.
Kulttuurisuunnistelu
Tutkimus taidelähtöisistä menetelmistä Porin Pihlavan ja Väinölän lähiöiden kulttuurikartoituksessa ja yhteiskehittämisessä
Kulttuurisuunnistelu-hanke tutkii taidelähtöisiä menetelmiä kahdessa porilaisessa lähiössä Väinölässä ja Pihlavassa. Tutkimuksen tavoitteena on ehkäistä alueiden eriarvoistumista, tunnistaa ja vahvistaa yhteisöllisiä identiteettejä ja resursseja sekä edistää kulttuurisia oikeuksia, hyvinvointia ja tasa-arvoa.
Laajan, yhdessä asukkaiden kanssa toteutettavan kulttuurikartoituksen avulla, selvitämme alueen arjessa merkittäviä paikkoja ja reittejä, jotka voidaan yhdistää kaupungin eri toimialojen kehittämislinjauksiin. Näiden pohjalta hahmotamme kulttuurireittejä, joissa taideohjelmat yhdistyvät kulttuuri- ja luontoarvoihin. Näin vakiinnutetaan positiivisia kokemuksia ja esityksiä alueesta ja sen yhteyksistä kaupungin muihin alueisiin.
Hyödynnämme taidelähtöisiä metodeja niin aineiston keruussa, sen analysoinnissa kuin tutkimustulosten julkaisemisessakin. Taidelähtöisyys on osa laajasti toteuttamaamme kulttuurikartoitusta ja alueiden yhteiskehittämistä. Moniaistisuuteen ja taidelähtöisiin menetelmiin perustuviin kenttätöihin kuuluvat havainnointi, kävelyhaastattelut, aistietnografiset kävelyt, yhteisöllinen runous ja äänimaisemat sekä visuaaliset lähestymistavat. Näillä menetelmillä pystymme nostamaan lähialueista esille sellaisia piirteitä, kokemuksellisuutta, tunnekarttoja, identiteettejä ja toivetiloja, jotka eivät perinteisimmissä aineistonkeruun tavoissa kielellistyy ja tule esille.
Oikeus lähiötilaan: julkinen tila, marginaali ja merkitykset lähiön arjessa
Tutkimushanke käsittelee asuinalueiden eriytymistä tarkastelemalla oikeutta lähiötilaan. Oikeuden lähiötilaan näemme syntyvän monitahoisesti: Ensinnäkin fyysinen kaupunkitila luo puitteita lähiötilan käyttämiselle sekä mahdollistaa tai estää tilojen käyttöä. Toiseksi sosiaaliseen tilaan liittyvät normit, tavat ja moraalinen järjestys rajaavat lähiötilan sallittuja toimintoja ja toimijoita. Kolmanneksi käsityksiä oikeudesta lähiötilaan tuotetaan esimerkiksi kaupunkipolitiikassa ja -suunnittelussa sekä kouluopetuksessa. Hankkeessa kysytään:
- miten oikeus lähiötilaan jäsentyy marginaalisessa asemassa olevien jokapäiväisessä lähiöelämässä ja julkisten tilojen käytöissä;
- miten käsityksiä lähiön merkityksistä ja oikeudesta lähiötilaan tuotetaan; sekä
- millaisilla kaupunkipoliittisilla ja kaupunkisuunnitteluun liittyvillä toimilla voidaan edistää lähiöön kuulumisen tunnetta?
Hankkeen aineisto kerätään Turun Varissuolta sekä Helsingin Kontulasta ja Vuosaaresta.
Paikkaperustaiset innovaatiot asuinalueiden kehittämisessä
Kaksoistapaustutkimus Vaasan Olympiakorttelista ja Ristinummesta (Lähiö-Inno)
Lähiö-Inno-tutkimushankkeen tavoitteena on torjua asuinalueiden segregaatiota ja vahvistaa niiden sosiaalista kestävyyttä. Vaasan kaupungissa kohteiksi valittiin Olympiakortteliin asuinalue sekä Ristinummen lähiö. Tapaustutkimusstrategian lähtökohtana on ymmärtää paremmin Pohjanmaan maakuntakeskuksen asuinalueiden urbaania muutosta.
Hankkeessa tutkitaan käyttäjäinnovaatioita paikkaperustaisesta näkökulmasta käsin. Sovellamme niin kutsuttuja CUPL-sessioita (Community Urban Planning Lab) tiedonhankintastrategiana sekä osallistumisen välineenä. Sessiokeskusteluissa pyritään synnyttämään rentoa ilmapiiriä, jonka avulla edistetään käyttäjäinnovaatioiden kehittelyä, kuten tulevaisuuden asumismuotojen hahmottelua.
Selvitämme myös, miten eri toimijoiden näkökulmat kohtaavat asuinalueiden hallinnassa ja miten toimijoiden välistä vuorovaikutusta kehitetään koko kaupungin elinvoiman ja asukkaiden hyvinvoinnin vahvistamiseksi.
Lähiö-Inno-tutkimushanke vastaa yleisemminkin sosiaalisesti, ekologisesti, kulttuurisesti ja taloudellisesti kestävien kaupunkien tietotarpeisiin. Hankkeessa luotavaa tietoa ja kehitettäviä menetelmiä sovelletaan kaupunkisuunnittelun ja päätöksenteon perustana.
Lisätietoja
Jaana Nevalainen
ympäristöneuvos
ympäristöministeriö
p. 0295 250 195
[email protected]
Merja Niemi
neuvotteleva virkamies
opetus- ja kulttuuriministeriö
[email protected]