EU:n biodiversiteettistrategia
EU:n biodiversiteettistrategian tavoitteena on pysäyttää luontokato ja kääntää luonnon monimuotoisuuden kehitys myönteiseksi vuoteen 2030 mennessä. Jäsenmaat ovat sitoutuneet 17 avaintavoitteeseen, jotta tavoite saavutetaan.
Kolme tavoitteista liittyy luonnonsuojelualueverkostoon. Tavoitteita ovat mm.
- suojelupinta-alan kasvattaminen niin, että 30 prosenttia EU:n maa-alueista ja 30 prosenttia merialueista on oikeudellisen suojelun piirissä
- tiukan suojelun piirissä on vähintään 1/3 EU:n suojelualueista, mukaan lukien kaikki jäljellä olevat vanhat ja luonnontilaiset metsät
- kaikkien suojelualueiden hoidon tehostaminen
Neljätoista muuta tavoitetta liittyvät elinympäristöjen tilan parantamiseen suojelualueilla ja niiden ulkopuolella. Jäsenmaat sitoutuvat mm. pysäyttämään luonto- ja lintudirektiivien liitteiden lajien ja luontotyyppien heikkenemisen vuoteen 2030 mennessä sekä parantamaan suojelutasoa 30 prosentilla niistä.
Jäsenmaat suunnittelevat, miten tavoitteet saavutetaan
Komissio edellyttää, että jäsenmaat antavat kaksi sitoumusta avaintavoitteisiin liittyen. Ensimmäinen sitoumus koskee sitä, kuinka jäsenmaat aikovat edistää EU:n yhteisen 30 % suojelupinta-alatavoitteen ja 10 % tiukan suojelun tavoitteen saavuttamista. Jäljellä olevien vanhojen ja luonnontilaisten metsien tiukan suojelun tavoite sisältyy tähän kokonaisuuteen. Toinen sitoumus koskee jäsenmaiden toimia, joilla turvataan luonto- ja lintudirektiivin liitteiden lajien ja luontotyyppien suojelutaso sekä toimia, joilla suojelutasoa parannetaan 30:llä prosentilla lajeista ja luontotyypeistä.
Suomessa tärkeä periaate tavoitteiden saavuttamisessa on vapaaehtoisuus. Helmi- ja METSO-ohjelma tukevat osaltaan tavoitteiden saavuttamista. Suomen sitoumukset toimitetaan komissiolle vuoden 2024 aikana.
- EU:n biodiversiteettistrategia vuoteen 2030 | Euroopan komissio
- EU:n biodiversiteettistrategian mukaiset kansalliset sitoumukset, valtioneuvoston periaatepäätöksen valmistelu | Valtioneuvosto
- EU:n biodiversiteettistrategian toimeenpanoon liittyvien Suomen kansallisten sitoumusten laatiminen | Valtioneuvosto
- Kohti kattavaa suojelualueverkostoa -hanke | Suomen ympäristökeskus
- EU:n ennallistamisasetus
Usein kysyttyjä kysymyksiä EU:n biodiversiteettistrategiasta
-
Suomessa tärkeä periaate tavoitteiden saavuttamisessa on vapaaehtoisuus. Helmi- ja METSO-ohjelma tukevat osaltaan tavoitteiden saavuttamista yksityismailla.
Vuoden 2022 aikana toimivat työryhmä ja laajapohjainen ohjausryhmä, jotka valmistelivat ehdotuksia sitoumuksiksi. Tällä hetkellä Suomen ympäristökeskus ja ympäristöministeriö jatkojalostavat työryhmän työtä komission edellyttämään muotoon.
Keskeisiä sidosryhmiä kutsuttiin sidosryhmätilaisuuteen kesäkuun alussa. Tässä tapaamisessa käsiteltiin direktiivilajien ja -luontotyyppien ehdotettuja sitoumuksia. Sidosryhmiltä saatiin kommentteja ja ehdotuksia lajien ja luontotyyppien tilan parantamisen tai heikkenemisen pysäyttämisen mahdollistaviin toimenpide-ehdotuksiin. Syksyllä sidosryhmät kutsuttiin osallistumaan suojelupinta-alasitoumuksen valmisteluun. Sitoumuksista pyydetään lausuntoja alkuvuonna 2024. Ennen Suomen sitoumusten toimittamista EU:lle, niistä tehdään valtioneuvoston periaatepäätös. Suomen sitoumukset toimitetaan komissiolle vuoden 2024 aikana
ympäristöministeriö
-
Kolmenkymmenen prosentin suojelupinta-alatavoite on EU:n yhteinen, samoin 10 % tiukan suojelun pinta-alatavoite. Lajien ja luontotyyppien tilan parantamisen tavoitteet ovat jäsenmaakohtaisia.
ympäristöministeriö
-
Suomi raportoi tiukan suojelun alueina seuraavat suojelualueluokat, jotka myös raportoidaan EU:n suojelualuetietokantaan (CDDA-tietokanta): luonnonpuistot, kansallispuistot, erämaa-alueet, valtion luonnonsuojelualueet, hylkeiden suojelualueet, vanhojen metsien suojelualueet, soidensuojelualueet, lehtojensuojelualueet, Metsähallituksen päätöksellä perustetut luonnonsuojelualueet, Metsähallituksen hallinnassa olevat yksityiset luonnonsuojelualueet, suojellut luontotyypit sekä suurimman osan yksityisistä suojelualueista (tästä luokasta poistettu rantojensuojeluohjelman kohteet, joissa metsätalous on sallittua).
Se, että Suomi ilmoittaa nämä olemassa olevat suojelualueet tiukan suojelun alueina, ei vaikuta alueiden käyttöön. Alueiden, kuten kansallispuistojen ja muiden suojelualueiden sekä erämaa-alueiden käyttö jatkuu samanlaisena kuin ennenkin, vaikka tietyillä käyttömuodoilla voikin olla alueiden luonnon tilaa heikentäviä vaikutuksia.
ympäristöministeriö
-
Suomen maa- ja sisävesialueista on suojeltu 13,4 % ja merialueista 11,0 % (tilanne loppuvuonna 2023). Nämä alueet lasketaan EU:n 30 % suojelupinta-alatavoitteeseen. Maa- ja sisävesialueista 10,7 % on tiukasti suojeltua. Tiukan suojelun alueet painottuvat Pohjois-Suomeen. Merialueilla tiukan suojelun osuus on 4,5 %.
ympäristöministeriö
Lisätietoja
Olli Ojala, ympäristöneuvos
ympäristöministeriö, Luontoympäristöosasto, Luonnon monimuotoisuus Puhelin:0295250039 Sähköpostiosoite: [email protected]
Outi Ala-Honkola, erityisasiantuntija
ympäristöministeriö, Luontoympäristöosasto, Luonnon monimuotoisuus Puhelin:0295250431 Sähköpostiosoite: [email protected]