Arktisen ja Barentsin alueen yhteistyö

Arktinen neuvosto

Arktinen neuvosto on kahdeksan arktisen maan muodostama hallitustenvälinen foorumi, jonka tavoitteena on edistää kestävää kehitystä ja ympäristönsuojelua. Arktisen neuvoston jäsenmaita ovat Suomi, Ruotsi, Norja, Islanti, Tanska, Yhdysvallat, Venäjä ja Kanada. Lisäksi kuudella arktisia alkuperäiskansoja edustavalla organisaatiolla on neuvostossa asema pysyvinä edustajina. Arktisen neuvoston päätökset tehdään konsensusperiaatteella alkuperäiskansojen edustajia konsultoiden. Arktisella neuvostolla on myös 39 tarkkailijajäsentä, joihin lukeutuu valtiota sekä joukko kansainvälisiä organisaatioita. Arktisella neuvostolla on neuvoston työtä koordinoiva pysyvä sihteeristö Tromssassa.

Arktista neuvostoa johtaa vuorollaan kukin kahdeksasta jäsenmaasta kiertävän kahden vuoden puheenjohtajuuskauden ajan. Suomi oli Arktisen neuvoston puheenjohtajamaa 2017–2019. Suomen jälkeen puheenjohtajuus siirtyi Islannille vuosiksi 2019–2021.

Keskeinen osa Arktisen neuvoston työstä tapahtuu neuvoston kuudessa pysyvässä työryhmässä. Lisäksi neuvosto voi perustaa tiettyyn aiheeseen keskittyviä määräaikaisia asiantuntijaryhmiä.

Arktisen neuvoston työryhmät

Arctic Contaminants Action Program (ACAP)
Toimintaohjelma saasteiden vähentämiseksi ACAP:n tehtävä on edistää hankkeita, joiden tavoite on vähentää haitallisten aineiden pitoisuuksia arktisella alueella.

Arctic Monitoring and Assessment Programme (AMAP)
Arktisen ympäristön seuranta- ja arviointiohjelma seuraa ja arvioi arktisen alueen ympäristön tilaa, ml. ilmastonmuutosta ja tutkii ihmisten terveyteen vaikuttavia ympäristötekijöitä.

Conservation of Arctic Flora and Fauna Working Group (CAFF)
Arktisen kasvillisuuden ja eläimistön suojeluohjelma (CAFF) vastaa arktisen alueen biodiversiteetin seurannasta ja tilanteen arvioinnista sekä edistää laji- ja aluesuojelua.

Emergency Prevention, Preparedness and Response Working Group (EPPR)
Ympäristöonnettomuuksien torjunta arktisella alueella-työryhmä keskittyy ympäristöä vahingoittavien onnettomuuksien ehkäisyyn ja niiden seurausten rajoittamiseen.

Protection of the Arctic Marine Environment (PAME) Working Group
Arktisen meriympäristön suojeluohjelman tavoitteena on suojella arktisia merialueita ja niiden ekosysteemejä.

Sustainable Development Working Group (SDWG)
Kestävän kehityksen työryhmän hankkeet liittyvät ihmisen terveyteen ja hyvinvointiin, arktisen alueen sosio-ekonomisiin kysymyksiin, ilmastonmuutokseen sopeutumiseen, alueen energiakysymyksiin  ja alueen kulttuurien ja kielten tukemiseen.

Ympäristöministeriö on mukana arktisessa yhteistyössä Arktisen neuvoston työryhmien kautta. Suomi toimii PAME-työryhmän puheenjohtajana 2019-2021. Ympäristöministeriö edustaa Suomea neljässä kuudesta Arktisen neuvoston työryhmistä (ACAP, AMAP, CAFF, PAME). Lisäksi Arktisella neuvostolla on mustaa hiiltä ja metaania käsittelevä asiantuntijaryhmä (EGBCM).

Työryhmien suomalaiset yhdyshenkilöt

ACAP

Henna Haapala
Ympäristöministeriö
+358 295 250 070

AMAP

Outi Mähönen
Lapin ELY-keskus
+358 295 037 443

Martin Forsius
SYKE
+358 295 251 118 

CAFF

Aulikki Alanen
Ympäristöministeriö
+358 295 250 333

PAME

Paula Kankaanpää (PAME:n puheenjohtaja 2019-2021)
SYKE
+358 295 251 099

Jan Ekebom
Ympäristöministeriö
+358 295 250 363

Työryhmien tuottamien tutkimusten ja selvitysten lisäksi Arktisen neuvoston alla on neuvoteltu kolme Arktisten jäsenvaltioiden allekirjoittamaa oikeudellisesti sitovaa sopimusta. Ensimmäinen Arktisen neuvoston sopimus lento- ja meripelastuspalvelusta allekirjoitettiin Nuukin ulkoministerikokouksessa 2011, toinen öljyntorjuntasopimus Kiirunan ulkoministerikokouksessa 2013 ja kolmas kansainvälistä tiedeyhteistyötä koskeva sopimus Fairbanksin ulkoministerikokouksessa 2017.

Barentsin euroarktinen neuvosto

Barentsin euroarktinen neuvosto (Barents Euro-Arctic Council) edistää vakautta ja kestävää kehitystä Barentsin alueella.  Neuvoston jäseniä ovat Pohjoismaat, Venäjä ja EU:n komissio. Suomi toimii neuvoston puheenjohtajana seuraavan kerran 2021-2023.

Barents-yhteistyötä tehdään myös maakuntien ja läänien välillä. Barentsin alueneuvoston (Barents Regional Council) jäseniä ovat Barentsin aluehallinnot – Suomesta Lappi, Pohjois-Pohjanmaa, Kainuu ja Pohjois-Karjala.

Barentsin ympäristötyöryhmä (WGE) on yksi aktiivisimmista Barents-työryhmistä. Puheenjohtajuus kiertää Suomen, Venäjän, Ruotsin ja Norjan ympäristöministeriöiden välillä. Ympäristötyöryhmä pitää tiivistä yhteyttä Arktisen neuvoston työryhmiin. Suomi toimii ympäristötyöryhmän puheenjohtajana 2020-2023. 

Ympäristötyöryhmän tärkeimmät yhteistyöalat ovat: 

  • Ympäristötoimien käynnistäminen ns. hot spoteissa Venäjän Barentsin alueella 
    Venäjän Barentsin alueen ympäristöä voimakkaasti pilaavista kohteista on laadittu ns. hot spot -lista. Listan laativat vuonna 2003 Pohjoismaiden ympäristörahoitusyhtiö NEFCO (Nordic Environment Finance Corporation) ja Arktisen neuvoston AMAP (Arctic Monitoring and Assessment Programme) -ohjelma. Barentsin ympäristötyöryhmä tekee aktiivista työtä Venäjän alueiden ja yksityisen sektorin kanssa hot spot –kohteiden kunnostamiseksi ja parhaiden käytettävissä olevien teknologioiden käyttöönoton edistämiseksi. 
     
  • Luonnonsuojelu ja vesiasiat 
    Luonnonsuojelu- ja vesiasioissa tehdään paljon hankemuotoista yhteistyötä. Keskeisiä teemoja ovat olleet ympäristön tilan seuranta, valtioiden rajat ylittävän luonnonsuojelualueiden verkoston kehittäminen (Barents Protected Areas Network, BPAN-hanke 2011-2017), vesistökunnostukset, sekä matkailun vaikutukset Barents-alueen ekosysteemeihin. 
  • Ilmastonmuutos 
    Barents yhteistyössä on laadittu ilmastonmuutos toimintaohjelma, joka kattaa ilmastonmuutoksen hillinnän, sopeutumisen sekä tutkimuksen ja viestinnän. Toimintaohjelma on viimeksi päivitetty 2017. Alueelliset ilmastostrategiat ja ohjelmat ovat keskeisiä ilmastonmuutoksen hillinnässä ja siihen sopeutumisessa. Barents-yhteistyö muodostaa hyvän alustan alueiden väliselle ilmastoyhteistyölle ja hyvien käytäntöjen vaihdolle. 

    Lisää aiheesta: Barents Euro-Arctic Council

Henna Haapala, neuvotteleva virkamies 
ympäristöministeriö, Hallinto- ja kansainväliset asiat, Kansainväliset ja EU-asiat 0295250070  


Aino Lipsanen, erityisasiantuntia 
ympäristöministeriö, Hallinto- ja kansainväliset asiat, Kansainväliset ja EU-asiat 0295250171