Ilmastovuosikertomus – Suomen päästöjen seuranta 2021

Ympäristöministeriön johdolla valmistellaan vuosittain ilmastovuosikertomus, joka tiivistää tietoa Suomen päästöjen kehityksestä, ilmastopolitiikan toteutumisesta ja päästövähennystavoitteiden saavuttamisesta. Tällä sivulla kerrotaan tiiviisti Suomen päästökehityksestä.

Suomen kokonaispäästöt

Suomen ilmastopäästöt painuivat ennätyksellisen alas vuonna 2020.

  • Päästökaupan piirissä päästöt vähenivät edellisvuodesta lähes 16 prosenttia, koska kivihiiltä ja turvetta poltettiin aiempaa vähemmän. Merkittävä syy tähän oli koronapandemia ja sen vaikutukset.
  • Taakanjakosektorilla päästöt eivät vähentyneet yhtä roimasti, mutta myös siellä ne olivat kolme prosenttia pienemmät kuin edellisvuonna.
  • Suomen tavoitetta olla hiilineutraali vuonna 2035 ei kuitenkaan saavuteta, ellei uusia toimia päästöjen vähentämiseksi oteta ripeästi käyttöön kaikilla sektoreilla.

Päästöt vähenivät, koska koronapandemian vuoksi mm. liikennettä oli vähemmän. Ilmaston kannalta merkittävää oli myös se, että hakkuiden vähentymisen vuoksi maankäyttösektorin hiilinielu kasvoi.

Suomen päästöt ovat vuodesta 2005 lähtien vähentyneet kaikilla sektoreilla maataloutta lukuun ottamatta. Vaikka suunta on oikea, hallituksen asettama tavoite Suomen hiilineutraaliudesta vuonna 2035 edellyttää, että päästöjä leikataan nopeammin erityisesti päästökaupan ulkopuolisilla sektoreilla.

Ilmastopolitiikassa tapahtuu paljon vuonna 2021. Vauhtia tulevien vuosien päästövähennyksiin saadaan uudesta, vuoteen 2035 ulottuvasta keskipitkän aikavälin ilmastosuunnitelmasta, päivitettävästä ilmasto- ja energiastrategiasta ja maankäyttösektorin ilmastosuunnitelmasta. Euroopan unionin ilmastolainsäädännön uudistaminen käynnistyy vuoden 2021 aikana, mikä vaikuttaa myös Suomen velvoitteisiin ilmastopolitiikassa.

Kasvihuonekaasupäästöjen kehitys ja tarvittavat päästövähennykset

Nettopäästöillä tarkoitetaan päästökaupan ja sen ulkopuolisten alojen yhteenlaskettuja päästöjä vähennettynä maankäyttösektorin nettonielulla. Hiilineutraalius edellyttää nettopäästöjen nollaamista. Vuoden 2020 tieto on pikaennakkotieto. Lisätoimia tarvitaan vielä 11 miljoonan tonnin edestä. (Kaavion data .xlsx-tiedostona)

Kulutuksen päästöt

Kulutusvalinnoilla on suuri merkitys päästöjen kannalta. Suomalaisten kulutusmenot kasvavat koko ajan, mutta toisaalta kulutettavat tuotteet ja palvelut ovat vähäpäästöisempiä. Kulutus jaetaan päästöjä tarkasteltaessa neljään osaan: asuminen, liikkuminen, ruoka, ja kaikki muut tavarat ja palvelut.

  • Vuoden 2020 kulutuksen päästöjä ei ole vielä saatavilla, mutta vuonna 2019 kulutuksen päästöt olivat 10,3 hiilidioksidin ekvivalenttitonnia vuodessa. Se on kaukana kestäväksi arvioidusta kulutuksesta, joka on vain 2,5 tonnia vuodessa.
  • Kotitalouksien kulutuksesta aiheutuvat päästöt laskivat vuosina 2010–2015. Viimeisen neljän vuoden ajan päästöt ovat pysyneet jokseenkin samalla tasolla.
  • Suomalaisen keskimääräinen hiilijalanjälki on vaihdellut vuosituhannen alusta 9,9 tonnista 13,5 tonniin vuodessa.
  • Suomen ilmastopaneelin arvion mukaan kotitalouksien hiilijäljen pitäisi pienentyä jopa 70 prosenttia, jotta Suomi saavuttaa tavoitteensa hiilineutraaliudesta vuonna 2035.

Suomen ympäristökeskuksen mukaan kulutuksen päästöjä ovat vähentäneet teknologinen kehitys, jonka myötä tuotteet ja palvelut ovat aiempaa vähäpäästöisempiä. Myös se, mitä ihmiset kuluttavat, muuttuu. Pitkällä aikavälillä elämäntapaan ja kulutukseen vaikuttavat teknologisen kehityksen lisäksi myös muut megatrendit, kuten kaupungistuminen, ilmastokriisi, digitalisaatio, niukkenevat luonnonvarat, väestön ikääntyminen ja maahanmuutto.

Tällä hetkellä  suomalaisten kulutuksen päästöt eivät kuitenkaan laske päästöjä vähentävistä tekijöistä huolimatta. Merkittävin syy tähän on kulutusmenojen kasvu. Mitä enemmän ihmisillä on rahaa, sitä enemmän he yleensä kuluttavat. Tämä näkyy varsinkin liikkumiseen liittyvissä valinnoissa.

Kotitalouksien kulutusmenot ja kulutuksesta aiheutuvat kasvihuonekaasupäästöt

Kulutusmenot ja kulutuksen päästöt kasvavat. Vuonna 2019 päästöistä 30 % syntyi liikkumisesta, 28 % asumisesta ja energiasta, 18 % elintarvikkeista ja 25 % muista tavaroista ja palveluista.  (Kaavion data .xlsx-tiedostona)

Rakennusten päästöt

Öljylämmityksestä luopumisesta on puhuttu pitkään. Lukuisat toimet asian edistämiseksi näkyvät päästöjen vähentymisenä.

  • Rakennuksista aiheutuvat päästöt ovat vähentyneet tasaisesti, vaikka vuosittaista sään aiheuttamaa vaihtelua onkin jonkin verran.
  • Vuoden 2020 päästöt olivat ennätyksellisen pienet lämpimästä talvesta johtuen.
  • Siirtymä vähähiiliseen lämmitykseen halutaan tehdä Suomessa hallitusti ja reilusti ja investointiavustukset vauhdittavat öljylämmityksestä luopumista.

Suurimpia syitä onnistuneeseen päästöjen vähentämiseen rakennusten lämmityksessä ovat luopuminen öljyllä lämmittämisestä sekä energiatehokkuuden paraneminen uudistuvan rakennuskannan ja korjausrakentamisen ansiosta.

Kansalaisia on kannustettu lämmitystavan vaihdokseen pientalojen avustuksilla, energia-avustuksilla ja kotitalousvähennyksillä. Tukitoimet sekä toisaalta lämmitysöljyn verotus ja sen korotukset ovat kirittäneet suomalaisia muuttamaan lämmitystapaa kodeissaan.

Vuonna 2021 valmistuu toimenpideohjelma, joka sisältää lukuisia yksityisille ja julkisille tahoille kohdistettuja uusia toimia öljylämmityksestä luopumiseksi.

Rakennusten erillislämmityksen päästöt

Kevyen polttoöljyn osuus kaikista erillislämmityksen päästöistä, miljoonaa tonnia hiilidioksidiekvivalenttia. Kevyen polttoöljyn käyttö on vähentynyt yli puolet vuosien 2005–2020 välillä, tavoite on luopua siitä kokonaan vuoteen 2030 mennessä. Vuoden 2020 tieto on pikaennakkotieto.  (Kaavion data .xlsx-tiedostona)

Liikenteen päästöt

Viidesosa Suomen ilmastopäästöistä syntyy liikenteessä. Päästöt vähenevät tällä hetkellä liian hitaasti tavoitteiden saavuttamiseksi.

  • Vuonna 2020 liikenteen päästöjen osuus oli 37 prosenttia Suomen päästöistä taakanjakosektorilla.
  • Koronapandemian aikana päästöt vähentyivät maltillisesti.
  • Tavoitteisiin nähden liikenteen päästöt vähenevät liian hitaasti.

Liikenteen päästöjen määrään vaikuttaa kolme asiaa: ajetut kilometrit, liikennevälineiden energiatehokkuus ja käytetyt polttoaineet. Ajetut kilometrit ovat kääntyneet kaupunkiseuduilla hienoiseen laskuun.

Maanteillä ajetut kilometrit laskivat pandemian aikana, mutta ne ovat muuten tasaisesti lisääntyneet. Myönteistä on, että sähköautojen määrä kasvaa ja biopolttoaineen osuus polttoaineissa lisääntyy.

Suurin ongelma päästöjen vähentämisen kannalta Suomessa on se, että autokanta uudistuu hitaasti. Uudistumista on vauhditettu muun muassa romutuspalkkioiden ja sähköautojen hankintatukien avulla.

Liikenteen päästöjen vähentämiseksi on otettu käyttöön useita toimenpiteitä, joiden halutaan olevan reiluja kaikille suomalaisille. Hallitus on vauhdittanut liikenteen ilmastotoimia keväällä 2021 valmistuneen fossiilittoman liikenteen tiekartan avulla. Siihen on listattu keinoja, joilla Suomi saavuttaa hallitusohjelmaan kirjatun tavoitteen puolittaa kotimaan liikenteen päästöt vuoteen 2030 mennessä vuoden 2005 päästöjen tasosta.

Liikenteen päästöjen kehitys

Liikenteen päästöt vähenevät, mutta liian hitaasti. Suunnitellut lisätoimet tarvitaan, jotta päästään tavoitteeseen vuoteen 2030 mennessä. Vuoden 2020 tieto on pikaennakkotieto.  (Kaavion data .xlsx-tiedostona)

Maatalouden päästöt

Maatalouden päästöt ovat pysyneet vuosia suurin piirtein samalla tasolla. Maatalouden päästöt koostuvat lannankäsittelystä, tuotantoeläinten ruoansulatuksesta, maatalousmaan maaperästä sekä kalkituksesta. Lisäksi pieniä määriä päästöjä syntyy urealannoituksesta ja kasvintähteiden peltopoltosta.

  • Vuonna 2020 maatalouden päästöt olivat yhteensä 14 prosenttia Suomen päästöistä.
  • Maatalouden päästöt eivät ole laskeneet vuosiin.
  • EU:n maatalouspolitiikan uudistuksen ja maankäyttösektorin ilmasto-ohjelman toivotaan vauhdittavan maatalouden päästöjen vähentämistä.

Maatalouden päästöjä pyritään vähentämään vaarantamatta kotimaista ruoantuotantoa ja maailmanlaajuista ruokaturvaa. Useat toimenpiteet ovat jo käytössä tai otetaan pian käyttöön.

Päästöjä vähennetään muun muassa monivuotisella viljelyllä, metsittämällä, lisäämällä biokaasutuotantoa sekä nostamalla pohjaveden pintaa säätösalaojituksen avulla. Hallitus on korostanut myös lannan käsittelyn, ravinteiden kierrätyksen ja hiilen sidonnan roolia maatalouden ilmastotalkoissa.

EU:n maatalouspolitiikan uudistuksen tavoitteena on, että 40 prosenttia EU:n maataloussektorille tulevasta rahoituksesta suunnataan ilmastotoimiin. Lisäksi jäsenmaiden pitää ohjata 30 prosenttia unionilta saatavista maaseudun kehittämisrahoista kansallisiin ympäristö- ja ilmastotoimiin. Uudistuksen sisällöstä neuvotellaan kesäkuun 2021 loppuun saakka, ja uusi maatalouspolitiikka astuu voimaan vuonna 2023.

Suomessa suuret odotukset maatalouden päästöjen vähentämisessä kohdistuvat vuoden 2021 aikana valmistuvaan maankäyttösektorin ilmasto-ohjelmaan.

Keskipitkän aikavälin ilmastopolitiikan suunnitelmassa tavoitellaan myös ruokahävikin vähentämistä ja ravitsemussuositusten mukaista syömistä. Ruokahävikki on Suomessa suurta.

Maatalouden päästökehitys ja päästölähteet taakanjakosektorilla

Maatalouden päästöt ovat pysyneet suunnilleen samoina välillä 2005–2020. Päästöjä tuli vuonna 2020 maatalousmaista 3,6 Mt, kotieläinten ruoansulatuksesta 2,1 Mt, lannankäsittelystä 0,7 Mt ja kalkituksesta 0,2 Mt. Vuoden 2020 tieto on pikaennakkotieto. Kuvassa näkyvien lisäksi pieniä määriä päästöjä syntyy urealannoituksesta ja kasvintähteiden peltopoltosta.  (Kaavion data .xlsx-tiedostona)

Puheenvuoroja

Ilmastotoimien seuranta aikaisempina vuosina

Ilmastolain mukaan valtioneuvosto toimittaa kerran vuodessa ilmastovuosikertomuksen eduskuntaan. Ilmastovuosikertomus on julkaistu kahtena edellisenä vuonna.

2020

2019