Ilmasto­vuosi­kertomus

Ympäristöministeriön johdolla valmistellaan vuosittain ilmastovuosikertomus, jossa tarkastellaan yleistä kasvihuonekaasujen päästökehitystä ja suunniteltujen toimien riittävyyttä suhteessa kansallisiin ilmastotavoitteisiin ja Suomen EU-velvoitteisiin. Tällä sivulla kerrotaan tiiviisti Suomen päästökehityksestä ja tavoitteiden saavuttamisesta.  

Kansallisen ilmastolain mukaan Suomen nettopäästöjen tulisi olla nollassa tai negatiiviset vuoteen 2035 mennessä. Vuoteen 2030 mennessä kokonaispäästöjä tulee vähentää 60 prosenttia verrattuna vuoden 1990 tasoon. EU-tasolla määritetään Suomen velvoite maankäyttösektorin hiilinielulle ja taakanjakosektorin päästövähennyksille.

Suomen nettopäästöt laskivat hieman vuonna 2024

Suomen kasvihuonekaasujen nettopäästöt – joka tarkoittaa päästöjen ja niitä sitovien nielujen erotusta – laskivat vain yhden prosentin edellisvuoteen verrattuna. Maankäyttösektorin päästöt nousivat edellisvuoteen verrattuna, ja sektori oli merkittävä päästölähde. Ilman maankäyttösektoria päästöt laskivat kuusi prosenttia, ja puhdas energiasiirtymä etenee vauhdilla. Päästöt jatkavat laskuaan erityisesti energiantuotannossa. 

Tiedot perustuvat Tilastokeskuksen pikaennakkotietoihin ja tiedot täsmentyvät myöhemmin.

  • Päästökauppasektorilla päästöt vähenivät 14 prosenttia
  • Taakanjakosektorilla päästöt vähenivät 1 prosentin
  • Maankäyttösektorin päästöt kasvoivat noin 13 prosenttia.

Suomen kasvihuonekaasupäästöjen kehitys

Kansallisen ilmastolain mukaisesti Suomen tavoitteena on olla hiilineutraali vuonna 2035. Tällöin Suomen päästöjen ja nielujen tulee olla tasapainossa, eli kasvihuonekaasupäästöt ovat enintään yhtä suuret kuin poistumat. Hiilineutraaliustavoitteen saavuttaminen vaatii merkittäviä lisätoimia. Nieluja tulee vahvistaa ja päästöjä vähentää erityisesti maankäyttösektorilla, jossa päästökehitys on tällä hetkellä kasvava. Ilmastolaki sisältää myös päästövähennystavoitteet taakanjako- ja päästökauppasektorille vuosille 2030, 2040 ja 2050. Ilmastovuosikertomuksessa tarkastellaan tavoitteiden saavuttamista 15 vuoden aikajänteellä. Vuoteen 2030 mennessä päästökauppa- ja taakanjakosektorin yhteenlaskettuja päästöjä tulee vähentää 60 prosenttia ja vuoteen 2040 mennessä 80 prosenttia vuoden 1990 tasoon verrattuna.

Päästökauppasektori: Puhdas energiasiirtymä etenee nopeaa vauhtia

Vuonna 2024 päästökauppasektorin päästöt vähenivät 14 prosenttia edellisvuodesta ja sektorin osuus Suomen nettopäästöistä oli neljännes. Päästökauppasektoriin kuuluvat suuret teollisuus- ja energiantuotantolaitokset, Euroopan sisäinen lentoliikenne sekä vuodesta 2024 lähtien Euroopan sisäinen meriliikenne ja 50 prosenttia EU:n ja kolmansien maiden välisestä meriliikenteestä. 

Puhdas energiasiirtymä etenee nopeasti: kivihiilen kulutus lähes puolittui ja turpeen kulutus laski yli kolmasosan edellisvuodesta. Hiilen energiankäytön kieltävän lain myötä kivihiilen käyttö energiantuotannossa loppui Suomessa kevään 2025 aikana.

Sähköntuotannossa polttoon perustuva tuotanto on vähentynyt samalla kun tuulivoiman ja ydinenergian määrä on kasvanut merkittävästi.

Taakanjakosektori: EU-velvoitteen saavuttamisessa epävarmuutta

Taakanjakosektorin päästöt laskivat vajaan prosentin edellisvuoteen verrattuna. Taakanjakosektoriin kuuluvat liikenne, maatalous, rakennusten erillislämmitys, jätehuolto, työkoneet ja F-kaasut sekä pienet teollisuus- ja lämpölaitokset. Liikenteen päästöt kasvoivat, mutta esimerkiksi F-kaasujen päästöt laskivat.

Pikaennakkotietojen perusteella sektorin päästöt ylittivät EU-tasolla asetetun Suomen vuoden 2024 päästökiintiön. Päästövähennystahtia on vauhditettava, jotta varmistetaan taakanjakosektorin tavoitteiden saavuttaminen.

Vuonna 2024 taakanjakosektorin päästöjen osuus Suomen nettopäästöistä oli noin puolet. Liikenteen päästöt kasvoivat neljä prosenttia edellisvuodesta, koska uusiutuvaa polttoainetta jaeltiin vähemmän edellisvuoteen verrattuna. Liikenteen päästöihin vaikuttaa erityisesti uusiutuvien polttoaineiden jakeluvelvoite.

Maatalouden päästöt pysyivät lähes samalla tasolla. Maatalous on taakanjakosektorin toiseksi suurin päästölähde liikenteen jälkeen.

Maankäyttösektori: Nettonielu on edelleen kaukana tavoitellusta tasosta

Maankäyttösektorilla tarkoitetaan maankäyttöä, maankäytön muutosta ja metsätaloussektoria (LULUCF). Tilastokeskuksen pikaennakkotietojen mukaan maankäyttösektori oli 13,5 miljoonan hiilidioksidiekvivalenttitonnin suuruinen nettopäästölähde vuonna 2024.

Päästöt jatkoivat kasvua edellisvuoteen verrattuna. Metsät ovat kääntyneet nettopäästölähteeksi, koska puuston muodostama nielu ei enää riitä kattamaan metsien maaperän päästöjä.

Maankäyttösektori on aiemmin ollut Suomessa merkittävä nettonielu, mutta vuosina 2018–2024 se oli kokonaisuutena nettopäästölähde. Maankäyttösektorin nettonielu tai -päästö saadaan, kun lasketaan yhteen maankäyttösektorin päästöt ja poistumat. 

Maankäyttöluokista aiemmin nielun muodostanut metsämaa on kääntynyt päästölähteeksi. Uusien tietojen valossa metsämaa on ollut päästölähde vuodesta 2021 lähtien. Maankäyttösektorin tilanne-kuva on muuttunut merkittävästi viimeisen vuosikymmenen aikana. Maankäyttösektorin kehitys ei tue ilmastotavoitteiden saavuttamista. Sektorilla tarvitaan vaikuttavia lisätoimia.

Ilmasto­toimien seuranta aikaisempina vuosina

Ilmastolain mukaan valtioneuvosto toimittaa kerran vuodessa ilmastovuosikertomuksen eduskuntaan. Ilmastovuosikertomus on julkaistu vuodesta 2019.

2024

2023

2022

2021

2020

2019