Ilmasto­vuosi­kertomus

Ympäristöministeriön johdolla valmistellaan vuosittain ilmastovuosikertomus, jossa tarkastellaan yleistä kasvihuonekaasujen päästökehitystä ja suunniteltujen toimien riittävyyttä suhteessa kansallisiin ilmastotavoitteisiin ja Suomen EU-velvoitteisiin. Tällä sivulla kerrotaan tiiviisti Suomen päästökehityksestä ja tavoitteiden saavuttamisesta.  

Kansallisen ilmastolain mukaan Suomen nettopäästöjen tulisi olla nollassa tai negatiiviset vuoteen 2035 mennessä. Vuoteen 2030 mennessä kokonaispäästöjä tulee vähentää 60 prosenttia verrattuna vuoden 1990 tasoon. EU-tasolla määritetään Suomen velvoite maankäyttösektorin hiilinielulle ja taakanjakosektorin päästövähennyksille.

Suomen nettopäästöt laskivat kuusi prosenttia vuonna 2025

Suomen kasvihuonekaasujen nettopäästöt – joka tarkoittaa päästöjen ja niitä sitovien nielujen summaa – laskivat kuusi prosenttia edellisvuoteen verrattuna. Maankäyttösektorin päästöt vähenivät edellisvuoteen verrattuna, mutta sektori oli edelleen merkittävä päästölähde. Ilman maankäyttösektoria päästöt laskivat seitsemän prosenttia, ja puhdas energiasiirtymä etenee vauhdilla. Päästöt jatkavat laskuaan erityisesti energiantuotannossa. 

Tiedot perustuvat Tilastokeskuksen pikaennakkotietoihin ja tiedot täsmentyvät myöhemmin.

  • Päästökauppasektorilla päästöt vähenivät 11 prosenttia
  • Taakanjakosektorilla päästöt vähenivät 5 prosenttia
  • Maankäyttösektorin päästöt vähenivät 3 prosenttia.

Suomen kasvihuonekaasupäästöjen kehitys

Kansallisen ilmastolain mukaisesti Suomen tavoitteena on olla hiilineutraali vuonna 2035. Tällöin Suomen päästöjen ja nielujen tulee olla tasapainossa, eli kasvihuonekaasupäästöt ovat enintään yhtä suuret kuin poistumat. Hiilineutraaliustavoitteen saavuttaminen vaatii merkittäviä lisätoimia. Hiilineutraaliuden saavuttamiseksi päästöjä on vähennettävä kaikilla sektoreilla ja hiilinieluja vahvistettava maankäyttösektorilla.  Ilmastolaki sisältää myös päästövähennystavoitteet taakanjako- ja päästökauppasektorille vuosille 2030, 2040 ja 2050. Ilmastovuosikertomuksessa tarkastellaan tavoitteiden saavuttamista 15 vuoden aikajänteellä. Vuoteen 2030 mennessä päästökauppa- ja taakanjakosektorin yhteenlaskettuja päästöjä tulee vähentää 60 prosenttia ja vuoteen 2040 mennessä 80 prosenttia vuoden 1990 tasoon verrattuna.

Päästökauppasektori: Puhdas energiasiirtymä etenee nopeaa vauhtia

Vuonna 2024 päästökauppasektorin päästöt vähenivät 11 prosenttia edellisvuodesta ja sektorin osuus Suomen nettopäästöistä oli neljännes. Päästökauppasektoriin kuuluvat suuret teollisuus- ja energiantuotantolaitokset, Euroopan sisäinen lentoliikenne sekä vuodesta 2024 lähtien Euroopan sisäinen meriliikenne ja 50 prosenttia EU:n ja kolmansien maiden välisestä meriliikenteestä. 

Puhdas energiasiirtymä etenee nopeasti: kivihiilen käyttö energiantuotannossa loppui vuonna 2025 ja myös turpeen, öljyn ja maakaasun kulutus väheni. 

Fossiilisista polttoaineista luopuminen on ollut erityisen nopeaa sähköntuotannossa, jossa ne ovat korvautuneet viime vuosina erityisesti tuuli- ja ydinvoimalla.

Taakanjakosektori: Liikenteen päästöjen lasku vauhditti päästövähennyksiä

Taakanjakosektorin päästöt laskivat viisi prosenttia edellisvuoteen verrattuna. Taakanjakosektoriin kuuluvat kotimaan liikenne (pl. lentoliikenne), maatalous, rakennusten erillislämmitys, jätehuolto, työkoneet ja F-kaasut sekä pienet teollisuus- ja lämpölaitokset. 

Liikenteen päästöt kääntyivät takaisin laskuun, ja myös maatalouden päästöt vähenivät hieman. F-kaasujen päästöt ovat jatkaneet vähenemistään. Jätteiden käsittelyn päästöt ovat vähentyneet, mutta jätteenpolton päästöt ovat kasvaneet, koska jätteiden hyödyntäminen energiakäytössä on kasvanut. 

Suomi pystyy suunnitelluilla toimilla ja joustoilla täyttämään EU:n taakanjakosektorin koko kautta 2021–2030 koskevat velvoitteet, vaikka yksittäisinä vuosina päästöt ylittävät asetetun kiintiön. 

Maankäyttösektori: Aiemmin nettonielu, nykyään päästölähde

Maankäyttösektorilla tarkoitetaan maankäyttöä, maankäytön muutosta ja metsätaloussektoria (LULUCF). Tilastokeskuksen pikaennakkotietojen mukaan maankäyttösektori oli 9,4 miljoonan hiilidioksidiekvivalenttitonnin suuruinen nettopäästölähde vuonna 2025.

Maankäyttösektori on aiemmin ollut Suomessa merkittävä nettonielu, mutta vuosina 2018 ja 2021–2025 se oli kokonaisuutena nettopäästölähde. Maankäyttösektorin nettonielu tai -päästö saadaan, kun lasketaan yhteen maankäyttösektorin päästöt ja poistumat. 

Viljelysmailla päästöt vähenivät, ja puutuotteiden hiilinielu vahvistui. Maankäyttöluokista aiemmin nielun muodostanut metsämaa on kääntynyt päästölähteeksi. Uusien tietojen valossa metsämaa on ollut päästölähde vuodesta 2021 lähtien. Metsät ovat kääntyneet nettopäästölähteeksi, koska puuston muodostama nielu ei enää riitä kattamaan metsien maaperän päästöjä. 

Maankäyttösektorin kehitys ei tue ilmastotavoitteiden saavuttamista. Sektorilla tarvitaan vaikuttavia lisätoimia.
Ilmastotoimien seuranta aikaisempina vuosina
Ilmastolain mukaan valtioneuvosto toimittaa kerran vuodessa ilmastovuosikertomuksen eduskuntaan. Ilmastovuosikertomus on julkaistu vuodesta 2019.
 

2025

2024

2023

2022

2021

2020

2019