Ilmasto­vuosikertomus 2023

Ympäristöministeriön johdolla valmistellaan vuosittain ilmastovuosikertomus, jossa tarkastellaan yleistä kasvihuonekaasujen päästökehitystä ja suunniteltujen toimien riittävyyttä suhteessa kansallisiin ilmastotavoitteisiin ja Suomen EU-velvoitteisiin. Ilmastovuosikertomuksessa käsitellään laajasti myös muita ilmastoteemoja. Tällä sivulla kerrotaan tiiviisti Suomen päästökehityksestä ja tavoitteiden saavuttamisesta.

Kansallisen ilmastolain mukaan Suomen nettopäästöjen tulisi olla nollassa tai negatiiviset vuoteen 2035 mennessä. Vuoteen 2030 mennessä kokonaispäästöjä tulee vähentää 60 prosenttia verrattuna vuoden 1990 tasoon. EU-tasolla on sovittu, että Suomen maankäyttösektorin hiilinielun tulee olla -17,8 miljoonaa tonnia CO2-ekv vuonna 2030.

Suomen päästöt vähenivät vuonna 2022

Suomen kasvihuonekaasupäästöt vähenivät noin neljä prosenttia vuonna 2022 verrattuna vuoteen 2021. Maankäyttösektori oli pieni hiilinielu. Tiedot perustuvat Tilastokeskuksen pikaennakkotietoihin ja tiedot täsmentyvät myöhemmin.  

  • Päästökauppasektorilla päästöt vähenivät 6 prosenttia
  • Taakanjakosektorilla päästöt vähenivät 3 prosenttia
  • Maankäyttösektorin hiilinielu oli -1 Mt CO2-ekv.

Lisätoimia tarvitaan erityisesti metsien hiilinielun vahvistamiseksi, jotta EU-tasolla asetettu Suomen maankäyttösektorin velvoite on mahdollista saavuttaa. EU-tasolla asetetun Suomen taakanjakosektorin velvoitteen saavuttaminen on myös epävarmaa. 

Päästökauppa­sektori: Irtaantuminen fossiilisista polttoaineista sähkön- ja lämmöntuotannossa on toteutumassa lähivuosina 

Hieman alle puolet Suomen kaikista päästöistä syntyy päästökauppasektorilla, pääasiassa energiatuotannossa ja suurissa teollisuuslaitoksissa. Vuonna 2022 päästökauppasektorin osuus kokonaispäästöistä oli 42 prosenttia. Vuonna 2022 päästöt vähenivät yli kuusi prosenttia. Tämä johtui muun muassa siitä, että kulutus puolittui maakaasun hinnan nousun ja Venäjän tuonnin loppumisen seurauksena.

Nopea irtaantuminen fossiilisista polttoaineista sähkön ja lämmön tuotannossa on toteutumassa lähivuosina. Päästöt voivat vähentyä päästökauppasektorilla oletettua nopeammin. Investoinnit vihreään siirtymään ovat kiihtymässä.

Päästökauppasektorin päästöjen vähentävien toimien toteuttamiseen ohjaa kiristyvä EU:n päästökatto ja päästöoikeuden hinta.  Päästökaupan piiriin kuuluvat toimijat joutuvat pääsääntöisesti maksamaan aiheuttamistaan päästöistä, eli ostamaan päästöjään vastaavan määrän päästöoikeuksia. EU:n päästökaupan asettama päästökatto määrittää markkinoilla olevien päästöoikeuksien määrän, joka laskee vuosittain.

Päästökauppajärjestelmän lisäksi sektorin päästöjen vähentämiseen ohjaavat energiaverotus, uusiutuvan energian tuet ja energiatehokkuutta parantavat toimet sekä laki, joka kieltää hiilen energiankäytön vuodesta 2029 alkaen.

Taakanjakosektorin ja päästökauppasektorin päästökehitys

Taakankakosektorin ja päästökauppasektorin kehitys vuosittain viivadiagrammina vuodesta 2005 lähtien. Päästökauppasektorin päästöt ovat laskeneet tehokkaammin.

 

Taakanjakosektori: Liikenteen ja maatalouden päästöt pysyivät lähes ennallaan 

Taakanjakosektorin suurimmat päästölähteet Suomessa ovat liikenne ja maatalous. Muita merkittäviä päästölähteitä taakanjakosektorilla ovat mm. rakennusten lämmitys, työkoneet ja jätehuolto.

Maatalouden päästöt ovat pysyneet lähes samalla tasolla vuodesta 2005. Liikenteen päästöt ovat vähentyneet 22 prosenttia vuodesta 2005 ja tavoitteena on puolittaa ne vuoteen 2030 mennessä. Vuonna 2022 liikenteen päästöt pysyivät lähes edellisen vuoden tasolla. Toimia liikenteen päästöjen vähentämiseksi ovat muun muassa polttoaineiden jakeluvelvoite ja liikenteen sähköistymisen vauhdittaminen.

Maatalouden päästöjä raportoidaan taakanjako- ja maankäyttösektorilla, joista molemmilla päästöt ovat pysyneet lähes ennallaan vuodesta 2005. Maatalouden päästöjä pyritään vähentämään esimerkiksi kestävillä viljelykäytännöillä ja kestävällä ruoan kulutuksella.

Työkoneiden päästöt ovat pysyneet viime vuosina melko samalla tasolla, mutta päästöjen odotetaan jatkossa vähentyvän jakeluvelvoitteen ja sähköistymisen seurauksena. Rakennusten erillislämmityksen päästöt ovat vähentynet viime vuosina, koska moni kotitalous on vaihtanut pois öljylämmityksestä ja rakennusten energiatehokkuus on parantunut. Kansalaisia on kannustettu energiaremontteihin erilaisilla avustuksilla.

Jätteiden käsittelyn päästöt vähentyivät edelleen vuonna 2022, koska jätettä on sijoitettu kaatopaikoille hyvin vähän jo vuosien ajan. Toisaalta jätteenpolton päästöt ovat kasvaneet viime vuosina, kun jätteen energiakäyttö on lisääntynyt. Kylmäaineena käytettävien F-kaasujen päästöt vähentyivät vuonna 2022 aikaisempien vuosien tapaan, koska hiilidioksidia käytetään kylmäaineena useammin.

Taakanjakosektorin päästölähteet

Taakanjakosektorin päästölähteet kuvattuna piirakkadiagrammissa. Suurimmat päästölähteet ovat liikenne (36 %) ja maatalous (23 %)

Maankäyttösektori: Hiilinielu on kaukana tavoitellusta tasosta

Maankäyttösektorilla tarkoitetaan maa- ja metsätaloutta sekä muuta maankäyttöä ja maankäytön muutoksia. Maankäyttösektori oli pieni nettonielu vuonna 2022, kun vuonna 2021 se oli ensimmäisen kerran nettopäästölähde. Muutos johtuu pääasiassa edellisvuotta pienemmistä hakkuista. Arvio nielun tai päästölähteen suuruudesta tarkentuu myöhemmin, kun tiedot puutuotevarastosta, pinta-aloista ja puustosta päivittyvät. 

EU-velvoitteiden ja kansallisen hiilineutraaliustavoitteen saavuttaminen edellyttävät, että maankäyttösektorin nettonielu olisi merkittävästi suurempi.

Metsän nielun koko vaihtelee paljon vuosittain, mutta nielu on pienentynyt huomattavasti viime vuosina. Syynä tähän ovat lisääntyneet hakkuut ja metsien kasvun hidastuminen. Metsien hakkuutasoihin vaikuttaa metsäteollisuustuotteiden ja energiapuun kysyntä.

Metsätalouden käytäntöjä ohjataan metsälailla ja metsänhoidon suosituksilla. Metsäpolitiikkaa ohjaa pääasiassa vuonna 2022 uudistettu kansallinen metsästrategia, jonka tavoitteena on, että aktiivinen ja monipuolistuva metsänhoito lisää metsän kasvua, metsien ilmastokestävyyttä vahvistetaan ja tuhoriskejä hallitaan.

Kesästä 2022 lähtien on käynnistetty erilaisia hankkeita, joilla maankäyttösektorin nielua pyritään vahvistamaan.

Maankäyttösektorin päästökehitys

Maankäyttösektorin päästöluokkien päästökehitys kuvattuna pylväsdiagrammina viiden vuoden välein vuodesta 2005 lähtien. Metsien nielu on pienentynyt trendinomaisesti.

 

Ilmastotoimien seuranta aikaisempina vuosina

Ilmastolain mukaan valtioneuvosto toimittaa kerran vuodessa ilmastovuosikertomuksen eduskuntaan. Ilmastovuosikertomus on julkaistu kolmena edellisenä vuonna. 

2022

2021 

2020 

2019