Ilmastovuosikertomus 2024
Ympäristöministeriön johdolla valmistellaan vuosittain ilmastovuosikertomus, jossa tarkastellaan yleistä kasvihuonekaasujen päästökehitystä ja suunniteltujen toimien riittävyyttä suhteessa kansallisiin ilmastotavoitteisiin ja Suomen EU-velvoitteisiin. Tällä sivulla kerrotaan tiiviisti Suomen päästökehityksestä ja tavoitteiden saavuttamisesta.
- Valtioneuvoston julkaisuarkisto Valto: Ilmastovuosikertomus 2024
- Ilmastovuosikertomus 2024: Tiivistelmä
Kansallisen ilmastolain mukaan Suomen nettopäästöjen tulisi olla nollassa tai negatiiviset vuoteen 2035 mennessä. Vuoteen 2030 mennessä kokonaispäästöjä tulee vähentää 60 prosenttia verrattuna vuoden 1990 tasoon. EU-tasolla määritetään Suomen velvoite maankäyttösektorin hiilinielulle ja taakanjakosektorin päästövähennyksille.
Suomen päästöt vähenivät reippaasti vuonna 2023
Päästöt laskevat energiantuotannossa tuntuvasti, mutta lisätoimia tarvitaan edelleen kansallisten tavoitteiden sekä EU-tasolla asetettujen velvoitteiden saavuttamiseksi. Erityisesti toimia on tehtävä maankäyttösektorilla ja taakanjakosektorilla.
Tiedote: Puhdas energiasiirtymä etenee vauhdilla – lisätoimia tarvitaan edelleen ilmastotavoitteiden saavuttamiseksi
Tiedot perustuvat Tilastokeskuksen pikaennakkotietoihin ja tiedot täsmentyvät myöhemmin.
- Päästökauppasektorilla päästöt vähenivät 19 prosenttia
- Taakanjakosektorilla päästöt vähenivät 5 prosenttia
- Maankäyttösektorin hiilinielu oli noin -1 Mt CO2-ekv.
Suomen kasvihuonekaasupäästöjen kehitys
Päästökauppasektori: Puhdas energiasiirtymä etenee nopeaa vauhtia
Vuonna 2023 päästökauppasektorin osuus Suomen kokonaispäästöistä oli 38 prosenttia. Päästöt vähenivät edellisvuodesta 19 prosenttia, kun taas 2021–2022 päästöt vähenivät 6 prosenttia.
Päästöjen vähenemisen taustalla oli viime vuonna kivihiilen kulutuksen puolittuminen sekä turpeen kulutuksen merkittävä lasku edellisestä vuodesta. Samalla ydin- ja tuulivoiman osuudet energiantuotannossa kasvoivat. Lisäksi päästökehitykseen vaikuttavat muun muassa teollisuuden sähkön kysyntä ja sähköistymiskehitys.
Energiantuotannon päästövähennystahti on nopeampi kuin aikaisemmin on oletettu. Fossiilisista polttoaineista ollaan siirtymässä pois sähkön ja lämmön tuotannossa lähivuosina.
EU:n päästökauppaan kuuluvat suuret teollisuus- ja energiantuotantolaitokset sekä Euroopan talousalueen sisäinen lentoliikenne. Lisäksi meriliikenne siirtyy vähitellen osaksi päästökauppaa vuodesta 2024 lähtien ja vuonna 2027 käynnistyy uusi polttoaineen jakelijoita koskeva päästökauppa
Taakanjakosektori: EU-velvoitteen saavuttamisessa epävarmuutta
Taakanjakosektorin päästöt laskivat 5,3 prosenttia vuonna 2023. Taakanjakosektoriin kuuluvat liikenne, maatalous, rakennusten erillislämmitys, jätehuolto, työkoneet ja F-kaasut sekä pienet teollisuus- ja lämpölaitokset.
Päästöt laskivat kaikissa päästöluokissa, myös liikenteessä ja maataloudessa, jotka ovat sektorin suurimmat päästölähteet. Maatalouden päästöt vähenivät prosentin verran. Liikenteen päästöt vähenivät noin neljä prosenttia.
Taakanjakosektorilla Suomen EU-tasolla määritetty velvoite on vähentää päästöjä 50 prosenttia vuoteen 2030 mennessä vuoden 2005 tasoon verrattuna. Tällä hetkellä on epävarmuutta siitä, onnistuuko Suomi tässä tavoitteessa.
Kokonaisuudessaan taakanjakosektorin päästöt ovat laskeneet hitaasti verrattuna päästökauppasektoriin ja suhteessa ilmastotavoitteisiin. Tähän mennessä Suomi on pysynyt vuotuisten kiintiöiden puitteissa, mutta päästövähennyksiä tarvitaan lisää kiintiöiden pienetessä mentäessä kohti vuotta 2030.
Maankäyttösektori: Nettonielu on edelleen kaukana tavoitellusta tasosta
Maankäyttösektorilla tarkoitetaan maankäyttöä, maankäytön muutosta ja metsätaloussektoria (LULUCF). Metsät ja maaperä ovat maankäyttösektorin tärkein nielu. Metsän nielun koko vaihtelee paljon vuosittain, mutta nielu on pienentynyt huomattavasti viime vuosina. Maankäyttösektori palasi pikaennakkotietojen mukaan pieneksi nettonieluksi vuonna 2023, mutta tiedot tarkentuvat myöhemmin. Maankäyttösektori on ollut päästölähde vuosina 2018, 2021 ja 2022.
Maankäyttösektorin vuotuiset muutokset ovat tyypillisesti suuria muihin sektoreihin verrattuna. Vaihtelut ovat seurausta erityisesti metsäteollisuustuotteiden maailmanlaajuisesta kysynnästä, mikä heijastuu hakkuiden määrään. Toisaalta toimet metsämaan nielun vahvistamiseksi näkyvät myös pitkällä viiveellä.
Suomen hiilineutraaliustavoitteen sekä EU:n velvoitteiden kannalta lisätoimia tarvitaan erityisesti maankäyttösektorilla. Hiilineutraalius edellyttää, että Suomen hiilinielut olisivat vähintään samalla tasolla päästöjen kanssa. Aikaisemmin maankäyttösektorin nielun on oletettu olevan huomattavasti suurempi vuonna 2035 tämän hetkisiin arvioihin verrattuna. Maankäyttösektorin EU-velvoitteiden osalta tämän hetken arvion mukaan Suomi on jäämässä kauas kauden 2021–2025 velvoitteista.
Ilmastotoimien seuranta aikaisempina vuosina
Ilmastolain mukaan valtioneuvosto toimittaa kerran vuodessa ilmastovuosikertomuksen eduskuntaan. Ilmastovuosikertomus on julkaistu vuodesta 2019.
2023
- Valtioneuvoston julkaisuarkisto Valto: ilmastovuosikertomus 2023
- Ilmastovuosikertomus 2023: Tiivistelmä
2022
- Valtioneuvoston julkaisuarkisto Valto: Ilmastovuosikertomus 2022
- Ilmastovuosikertomus 2022: Tiivistelmä
2021
- Valtioneuvoston julkaisuarkisto Valto: Ilmastovuosikertomus 2021
- Ilmastovuosikertomus 2021: Tiivistelmä