Ilmastovuosi­kertomus 2022

Ympäristöministeriön johdolla valmistellaan vuosittain ilmastovuosikertomus, joka tiivistää tietoa Suomen päästöjen kehityksestä, ilmastopolitiikan toteutumisesta ja päästövähennystavoitteiden saavuttamisesta. Tällä sivulla kerrotaan tiiviisti Suomen päästökehityksestä. 

Suomen kokonaispäästöt 

Suomen kokonaispäästöt pysyivät lähes ennallaan vuonna 2021. Kokonaispäästöillä tarkoitetaan taakanjakosektorin ja päästökauppasektorin yhteenlaskettuja päästöjä.  

  • Hiilineutraaliustavoitteen saavuttaminen edellyttää, että nettopäästöt ovat nollassa eli päästöt ja nielut ovat saman suuruiset vuoteen 2035 mennessä.  
  • Taakanjakosektorin päästöt laskivat vuonna 2021. Suomi alitti selvästi taakanjakosektorille asetetun päästökiintiön. 
  • Maankäyttösektori muuttui ensimmäisen kerran hiilinielusta päästöjen lähteeksi, mikä lisää nettopäästöjen määrää ja voi lisätä tarvetta päästövähennyksiin myös muilla sektoreilla. 

Ilmastonmuutoksen hillinnän kannalta olennaista on nettopäästöjen kehitys. Pikaennakkotietojen mukaan Suomen nettopäästöt kasvoivat selvästi vuonna 2021maankäyttösektorin muututtua kokonaisuudessaan nielusta päästölähteeksi  Syyksi arvioidaan runsaita hakkuita ja metsien kasvun hidastumista.  

Hiilineutraaliustavoitteeseen pääsemiseksi on vuonna 2022 laadittu seuraavat suunnitelmat: keskipitkän aikavälin ilmastopolitiikan suunnitelma (KAISU), ilmasto- ja energiastrategia sekä maankäyttösektorin ilmastosuunnitelma (MISU). Suomen päästökehitykseen ja ilmastopolitiikkaan vaikuttaa myös Euroopan unionin parhaillaan valmistelema 55-valmiuspaketti.

Kasvihuonekaasu­päästöjen kehitys ja tarvittavat päästövähennykset

Nettopäästöillä tarkoitetaan päästöjen ja poistumien erotusta. Hiilineutraalius edellyttää nettopäästöjen nollaamista. Vuoden 2021 tieto on pikaennakkotieto.

* Hiilineutraaliustavoitteen edellyttämä päästötaso riippuu maankäyttösektorin hiilinielusta. Sen kooksi on oletettu tässä 21 Mt vuonna 2035.
** Keskipitkän aikavälin ilmastopolitiikan suunnitelman ja ilmasto- ja energiastrategian toimet.
(Kaavion data xlx-tiedostona)

Liikenteen päästöt 

Liikenteen päästöt vähenivät vuoteen 2020 verrattuna. Liikenteen sähköistyminen on edennyt Suomessa ennakoitua nopeammin. 

  • Liikenteen päästöt vähenivät vuonna 2021 noin 4 prosenttia vuoteen 2020 verrattuna.  
  • Vuonna 2021 liikenteen päästöjen osuus oli hieman yli 20 prosenttia kokonaispäästöistä ja lähes 37 prosenttia taakanjakosektorin päästöistä.  
  • Liikenne on taakanjakosektorin suurin päästölähde.

Liikenteen päästöjen määrään vaikuttaa kolme asiaa: ajetut kilometrit, liikennevälineiden energiatehokkuus ja käytetyt polttoaineet.  

Vuonna 2021 ajetut kilometrit vähenivät 0,5 prosenttia vuoteen 2020 verrattuna. Uusiutuvien polttoaineiden osuus käytetyistä polttoaineista kasvoi noin kuusi prosenttiyksikköä, mikä on merkittävä parannus vuoteen 2020 verrattuna. 

Autokannan ikä vaikuttaa merkittävästi liikenteen päästöihin. Vuonna 2021 myydyistä uusista autoista yhä suurempi osa oli täyssähköautoja tai hybridiautoja. Autokanta ei ole kuitenkaan uusiutunut riittävän nopeasti tavoitteisiin nähden.  

Jakeluvelvoite on keskeinen päästövähennystoimi liikennesektorilla. Jakeluvelvoitteen tarkoituksena on edistää kestävien uusiutuvien polttoaineiden käyttöä moottoribensiinin, dieselöljyn ja maakaasun korvaamiseksi liikenteessä. Eduskunta on hyväksynyt lakimuutoksen vuoden 2022 jakeluvelvoitteen keventämisestä polttoaineiden hinnannousun hidastamiseksi. Tarkoitus on myöhemmillä jakeluvelvoitteen nostoilla kompensoida vuoden 2022 jakeluvelvoitteen kevennys.  

Liikenteen päästöjen kehitys

0 2 4 6 8 10 12 14 P ää s t ö t Nyky k ehit y s Suunni t ellut t oi m e t Miljoonaa t onnia hiilidio k sidiekvi v alenttia 2035 2030 2025 2020 2 0 15 2 0 10 2005

Maatalouden päästöt 

Maatalouden päästöt pysyivät entisellään.  

  • Maatalouden päästöt taakanjakosektorilla ovat pysyneet jo vuosia lähes muuttumattomina. Myös vuonna 2021 ne säilyivät entisellä tasollaan.  
  • Maatalous ei ole ainoastaan päästöjen lähde, vaan myös hiilinielu. Kestävien viljelykäytäntöjen avulla viljelysmaat voivat myös sitoa hiiltä. 

Hallitus on asettanut tavoitteen vähentää maatalouden taakanjako- ja maankäyttösektorin yhteenlaskettuja päästöjä 29 prosenttia vuoden 2019 tasosta vuoteen 2035 mennessä. Maatalouden päästöjen vähentämiseksi on käynnistetty useita hankkeita esimerkiksi turvemaiden ja kosteikkojen metsityksen lisäämiseksi. Maatalouden prosessit ovat hitaita, joten hankkeiden vaikutukset näkyvät viiveellä.  

Suomen maatalouden huoltovarmuutta vahvistetaan tukemalla siirtymää fossiilisista polttoaineista uusiutuviin energiamuotoihin. Myös ravinneomavaraisuutta tuetaan panostamalla ravinteiden talteenottoon. Merkkejä hyvästä kehityksestä on, sillä vuonna 2021 maatilojen biokaasuntuotanto on lisääntynyt 50 prosentilla verrattuna edelliseen vuoteen.  

Maatalouden päästökehitykseen pyritään vaikuttamaan ravintotottumusten kautta. Kansallista ilmastoruokaohjelmaa valmistellaan vuoden 2022 aikana. Uudet pohjoismaiset ravitsemussuositukset julkaistaan vuonna 2023 ja myös niissä otetaan huomioon ruoan ympäristövaikutukset.

Maatalouden päästökehitys

Kuvassa näkyvien lisäksi pieniä määriä päästöjä syntyy urealannoituksesta ja kasvintähteiden peltopoltosta.

0 1 2 3 4 5 6 7 2005 2 0 10 2 0 15 2020 2025 2030 2035 Ka l kitus Ma a talousma a t K o tieläin t en ruoansul a tus Lanna n k äsit t ely Nyky k ehit y s Miljoonaa t onnia hiilidio k sidiekvi v alenttia

Maankäyttösektorin päästöt 

Maankäyttösektori tuotti vuonna 2021 enemmän päästöjä kuin sitoi niitä. Syyksi arvioidaan  runsaita metsien hakkuita ja metsien kasvun hidastumista. 

  • Maankäyttösektori muuttui vuonna 2021 ensimmäisen kerran hiilinielusta nettopäästöjen lähteeksi. Kyse on pikaennakkotiedosta, mutta muutos on huomattava. 
  • Maankäyttösektorin nettopäästöt olivat 2,1 miljoonaa hiilidioksidin ekvivalenttitonnia vuonna 2021.  

Metsä on maankäyttösektorin merkittävin hiilinielu. Metsää hakattiin vuonna 2021 enemmän kuin edeltävänä vuonna ja hakkuumäärä oli toiseksi suurin koko mittaushistorian aikana. Samaan aikaan metsän kasvu on hidastunut, mikä voi vaikuttaa hiilinielun kokoon tulevinakin vuosina. 

Metsäpolitiikkaa ohjaa kansallinen metsästrategia, jota päivitetään parhaillaan. Uudessa, vuoteen 2035 saakka ulottuvassa metsästrategiassa on mahdollista huomioida paremmin myös ilmasto- ja energiapolitiikan tavoitteet.  

Valtioneuvosto hyväksyi ensimmäisen maankäyttösektorin ilmastosuunnitelman (MISU) heinäkuussa 2022. Sen tarkoituksena on vähentää maankäyttösektorin ilmastopäästöjä sekä vahvistaa hiilinieluja ja -varastoja. Sen toimenpiteiden tavoiteltu nettovaikutus on vähintään 3  miljoonaa hiilidioksidin ekvivalenttitonnia. 

Maankäyttösektori

2020 2 0 15 2 0 10 2005 -50 -40 -30 -20 -10 0 10 20 Miljoonaa t onnia hiilidio k sidiekvi v alenttia M e tsämaa Ra k en ne ttu alue K o s t ei k o t Ruohik k oalue e t Viljel y smaa Puutu o t t e e t N e t t onielu / -pää s t ö

Kuntien ilmastotyö 

Kunnat ovat ratkaisevassa asemassa, kun Suomi pyrkii hiilineutraaliksi vuoteen 2035 mennessä. Jatkossa uusi ilmastolaki velvoittaa jokaista kuntaa tekemään suunnitelman päästöjen vähentämiseksi. 

  • Yli kolmasosa Suomen kunnista on asettanut itselleen ilmastotavoitteen. Näissä kunnissa asuu 4,5 miljoonaa henkilöä eli noin 80 prosenttia Suomen asukkaista.   
  • Suomen päästöt ovat laskeneet taakanjakosektorilla 19 prosenttia vuosina 2005–2020, mutta erot kuntatasolla ovat merkittäviä.  
  • Kuntien ilmastotyötä on syytä kirittää entisestään. 

Kunnilla on keskenään hyvin erilaiset lähtökohdat. Etenkin pienillä kunnilla on suuria pienemmät resurssit tehdä kustannustehokkaita ja vaikuttavia ilmastotekoja.  

Kunnat voivat vaikuttaa päästöihinsä esimerkiksi kaavoituksen, liikennesuunnittelun, julkisten hankintojen ja omistamiensa energiayhtiöiden kautta. Lisäksi ne voivat kannustaa ja ohjata asukkaita, yrityksiä ja yhteisöjä ilmastotoimiin. Kunnat voivat vähentää päästöjä julkisten hankintojen kuten kouluruoan kautta. 

Vuonna 2022 täydennetty ilmastolaki velvoittaa kaikkia kuntia laatimaan ilmastosuunnitelman yksin tai yhdessä muiden kuntien kanssa kerran valtuustokaudessa. Tällä kehyskaudella valtio tukee työtä 2,8 miljoonalla eurolla vuosittain. Lisäksi valtio myöntää kunnille ja alueille tukia esimerkiksi öljylämmityksestä luopumiseen, energiaratkaisuihin sekä kävelyn ja pyöräilyn edistämiseen.  

Kuntien päästöjen indeksimuutos 2005–2020

Joensuun ja Multian kokonaispäästöjen muutos on samansuuntainen, mutta ero asukaskohtaisten päästöjen vähentymisessä on huomattava.

Joensuu Multia Kaikki kunn a t yh t eensä 2020 2005 2 0 10 2 0 15 60 % 80 % 100 % 120 % 140 %

Muutos päästöissä 2005–2020

  Kokonais­päästöt Päästöt/­asukas
Joensuu -28 % -33 %
Multia -26 % -4 %
Kaikki yht. -31,7 % -35 %

Asukasmäärä on Multialla pienentynyt ja Joensuussa lisääntynyt 2005-2020. Asukaskohtaiset päästöt eivät vähene pienissä kunnissa samaa tahtia kuin kaupungeissa, koska yhteiskuntarakenne (esim. peltoala ja läpikulkuliikenne) muuttuu hitaammin kuin väkiluku. Monet pienet kunnat ovat ilmastotyön alkutaipaleella. Kaikkia kustannus-tehokkaita ja vaikuttavia toimia ei ole välttämättä tehty.

Ilmastotoimien seuranta aikaisempina vuosina

Ilmastolain mukaan valtioneuvosto toimittaa kerran vuodessa ilmastovuosikertomuksen eduskuntaan. Ilmastovuosikertomus on julkaistu kolmena edellisenä vuonna. 

2021 

2020 

2019