Ensiasunnon ostajan asuntosäästöpolku, ASP
ASP eli ensiasunnon ostajan asuntosäästöpolku alkaa tilille tehdystä ensimmäisestä talletuksesta ja etenee kohti ensiasunnon hankintaa. Polku pyrkii kannustamaan tavoitteelliseen säästämiseen ja parantaa mahdollisuuksia ostaa ensimmäinen oma asunto.
ASP- ja asuntolainojen valtiontakauslainsäädännön uudistus tuli voimaan kesäkuussa 2026. Uudistuksessa säilyvät järjestelmän peruselementit: säästäjälle maksettava lisäkorko, korkotuki ja valtiontakaus sekä ajatus tavoitteellisesta säästämisestä. ASP-säästämistä ja -lainaa koskevat säännökset uudistettiin kokonaisuudessaan ja on koottu yhteen lakiin ja yhteen asetukseen. Lainsäädännön muutokset vaikuttavat sekä nykyisiin että tuleviin asuntosäästäjiin ja lainansaajiin.
Valtiokonttori tarjoaa tietoa pankeille ja ensiasunnon ostajille asuntosäästämisestä, vastaantulolainasta ja niihin liittyvästä valvonnasta.
- ASP-säästäminen ja ASP-laina | Valtiokonttori.fi
- Neuvonta: p. 0295 50 2248, asp(at)valtiokonttori.fi
Korkotuki ja valtiontakaus turvaavat ASP-lainoja
Vastaantulolainalla (ASP-laina) tarkoitetaan lainaa, joka myönnetään ensiasunnon ostajalle asuntosäästöjen perusteella. Asuntosäästäjä voi saada ensiasuntoa varten vastaantulolainan joko korkotukilainana, valtiontakauslainana tai niin, että lainassa on sekä korkotuki että valtiontakaus. Korkotukilainan korosta ja muista ehdoista sovitaan pankin kanssa. Pankin tulee myöntää korkotukilaina alhaisemmalla korolla kuin muissa myöntämissään ensiasuntolainoissa. Valtio maksaa osan korkotukilainan koroista 10 ensimmäisen vuoden ajan. Vastaantulolainaan voi saada maksutta omistusasuntolainojen valtiontakauksen.
Sopiva lainamäärä tarkentuu jokaisen lainansaajan tilanteen ja maksukyvyn sekä ostettavan asunnon mukaan lainaneuvotteluissa pankin kanssa.
Korkotukilainojen enimmäismäärät ovat seuraavat:
| Kaupunki/kunta | Korkotukilainan enimmäismäärä yhdelle lainansaajalle |
Korkotukilainan enimmäismäärä kahdelle lainansaajalle |
|---|---|---|
| Helsinki, Espoo, Vantaa, Kauniainen, Turku, Tampere ja Oulu |
230 000 euroa | 345 000 euroa |
| Muut kunnat | 160 000 euroa | 240 000 euroa |
Lainsäädäntö
Lisätietoja
Neuvonta
Valtiokonttori
p. 0295 50 2248
asp(at)valtiokonttori.fi
Lainsäädäntö
Anu Karjalainen
lainsäädäntöneuvos
p. 0295 250 067
[email protected]
Kysymyksiä ja vastauksia uudistuvasta ASP-lainsäädännöstä
-
Lainan määrästä sovitaan pankin kanssa ja siihen vaikuttaa monet seikat, esimerkiksi lainansaajan maksukyky ja säästöt, ostettava asunto ja sen vakuusarvo. Useimmat eivät tarvitse lainaa koko enimmäismäärää. Olennaista on se, että asuntolaina sovitetaan jokaisen tarpeeseen ja tilanteeseen.
Korkotukilainan enimmäismäärästä säädetään valtioneuvoston asetuksella.
Kaupunki/kunta Korkotukilainan enimmäismäärä yhdelle lainansaajalle Korkotukilainan enimmäismäärä kahdelle lainansaajalle Helsinki, Espoo, Vantaa, Kauniainen,
Turku, Tampere ja Oulu230 000 euroa 345 000 euroa Muut kunnat 160 000 euroa 240 000 euroa Lakiuudistus ei suoraan vaikuta korkotukilainan enimmäismääriin. Uudistuksen jälkeen asunnonvaihtotilanteessa ei tarvitse lyhentää korkotukilainaa alle enimmäismäärän, jos muuttaa eri alueelle kuin mistä ensimmäinen asunto on ostettu.
-
Ensiasuntoon otetun vastaantulolainan voi siirtää seuraavaan asuntoon eli asuntoa voi vaihtaa laina- ja korkotukiaikana. Uudistuksen myötä laina-aikana asunnon voi vuokrata enintään kahdeksi vuodeksi ilman erityistä syytä. Kahden vuoden jälkeen asunnossa tulee asua itse, siirtää laina seuraavaan omistusasuntoon tai muuttaa laina sijoitusasuntolainaksi.
Jos asunto siirtyy sijoituskäyttöön kokonaan, eikä lainansaajan ole tarkoitus palata itse asumaan siihen, neuvotellaan pankin kanssa erikseen lainaan tehtävistä muutoksista. Sijoituskäytössä olevan asunnon lainalle ei makseta korkotukea. Uudistuksen jälkeen lainansaaja ilmoittaisi asunnon käytön muutoksesta Valtiokonttorille, ja korkotuen maksaminen päättyisi. Valtiontakaus pysyy voimassa, vaikka korkotuki lakkaisi. Myös valtiontakauksen voi siirtää seuraavaan asuntoon, jolloin vuokralle jäävän ensiasunnon lainan vakuudet neuvotellaan pankin kanssa uusiksi.
-
Asuntosäästäjä sitoutuu tallettamaan omassa pankissa avattavalle asuntosäästötilille talletuksia ensiasunnon hankkimista varten. Uudistuksen myötä ensimmäinen asuntosäästötalletus on pakollinen, jonka jälkeen asuntosäästötilille voi tallettaa kuukausittain 50–1 500 euroa. Talletuksia pitäisi tehdä vähintään 20 kertaa.
Käytännössä kannattaa säästää tavoitteellisesti ja riittävän isoja summia heti ensimmäisinä vuosina. Säästämisestä voi pitää myös taukoa eli joka kuukausi ei ole pakko tehdä talletusta. Kun riittävä määrä talletuksia on tehty ja ostettava asunto tiedossa, pankki voi myöntää vastaantulolainan asuntosäästöjen perusteella.
-
Lakiuudistuksen jälkeen on mahdollista saada aiempaa enemmän lyhennysvapaata, neljä vuotta nykyisen kahden sijaan, kuitenkin enintään kaksi vuotta kerrallaan. Lyhennysvapaista lainansaaja sopii pankin kanssa.
-
Asuntosäästöjärjestelmään sisältyy valtion tuki, joka kohdistetaan niille, joilla on siihen suurin tarve. Asuntosäästöjärjestelmän on tarkoitus tukea ensiasunnon ostossa varsinkin sellaisia, joilla ei ole valmiiksi merkittävää varallisuutta, ja jotka siksi säästävät itse asuntoa varten.
Suurempi 10 %:n omarahoitusosuus tarkoittaa lainansaajalle pienempää lainaa ja matalampia korkokustannuksia ja samalla valtiolle pienempiä korkotukikustannuksia ja riskiä takauskorvauksista. Jos ensiasunnon rahoitus järjestyy jo 5 % omarahoitusosuudella, voi asuntosäästötalletukset käyttää siihen ja ostaa asunnon tavallisella asuntolainalla.
-
Vastaantulolainan omarahoitusosuus on suurempi ja tarvittava lainamäärä vastaavasti pienempi. Suurimmalle osalle ensiasunnon ostajista riittää 25 vuoden laina-aika, ja lainan kokonaiskulut pysyvät maltillisina. Laina-ajan joustoa saadaan lisäämällä lyhennysvapaita enintään neljään vuoteen. Jos lainanottajalle on tärkeää saada yli 25 vuoden laina-aika, voi lainan nostaa tavallisena asuntolainana, vaikka olisi ollut asuntosäästäjä.
-
Asunnon ostoon voi varautua sekä asuntosäästöjärjestelmän avulla että muilla tavoilla, esimerkiksi sijoittamalla osakkeisiin tai rahastoihin. Kun asunnon osto tulee ajankohtaiseksi, voidaan omarahoitusosuuteen laskea asuntosäästötalletusten lisäksi myös muita varoja. Eri säästömuotojen riskit ja tuotto-odotukset poikkeavat toisistaan merkittävästi, joten osake- tai rahastosäästäminen asuntosäästötilin kautta olisi tarpeettoman monimutkaista. Asuntosäästötiliä ei siis voi suoraan yhdistää osake- tai rahastosäästämiseen.
-
Yhteiseen asuntoon voi säästää niin, että kummallakin on oma asuntosäästötili. Uudistuksen myötä asuntosäästösopimukseen voisi liittyä viimeistään ennen viimeistä talletusta toinen ensiasunnon ostaja riippumatta iästä tai suhteesta asuntosäästäjään.
-
Asuntosäästösopimuksessa sovitaan 2–4 prosentin lisäkorosta. Asuntosäästötili suljetaan ja talletuksille maksettava lisäkorko maksetaan niin, että se on asunnonostajan käytössä, kun asunto ostetaan.
-
Lait tulivat voimaan 1.6.2026.
Useimmat muutokset koskevat sekä uusia että vanhoja asuntosäästäjiä ja lainansaajia. Tämä tarkoittaa sitä, että kun säästö- ja laina-aikana tulee tarve tehdä muutoksia säästämiseen, lainaan tai asunnon käyttöön, sovelletaan uutta lakia.
-
Asuntosäästötilin avaamisen alaikäraja (15 vuotta) säilyy jatkossakin, mutta yläikäraja (44 vuotta) ei ole enää. Asuntosäästöjärjestelmän ajatus on tukea niitä ensiasunnon ostajia, jotka säästävät asunnon omarahoitusosuuden itse. Asuntosäästäminen kannattaa korkotuotonkin vuoksi aloittaa vasta sitten, kun ensiasunnon ostaminen on näköpiirissä muutaman vuoden sisällä. Alaikäisiä voi kannustaa ja opettaa säästämään muilla sopivammilla tavoilla ja ensiasunnon ostajaa tukea taloudellisesti siinä vaiheessa, kun asunnon ostoon ajankohtaista.
Säästää voi kuka tahansa, joka ei vielä ole ostanut ensiasuntoa. Asuntosäästäminen kannattaa aloittaa, kun asunnon osto on suunnitelmissa lähivuosina, esimerkiksi opintojen loppuvaiheessa ja kun on mahdollisuus säästää riittävän suuria summia. Säästöille maksetaan lisäkorkoa aloitusvuodelta ja sen jälkeen enintään viiden vuoden ajan. Pieniä summia ja pitkäaikaisesti on lisäkoron vuoksi kannattavampaa säästää ensin muualle kuin asuntosäästötilille.
-
Kun tarvittavat säästöt ovat koossa ja sopiva asunto löytynyt, asuntosäästäjä voi pankin kanssa neuvotella sopivasta asuntolainasta. Vastaantulolainalla (ASP-laina) tarkoitetaan lainaa, joka myönnetään ensiasunnon ostajalle asuntosäästöjen perusteella. Uudistuksen myötä asuntosäästäjä voi saada ensimmäistä asuntoaan varten vastaantulolainan joko korkotukilainana, valtiontakauslainana tai molempina.
Lainansaaja voi siis nostaa tavallisen asuntolainan ja saada siihen maksuttoman valtiontakauksen, jos esimerkiksi haluaa valtion maksamaa korkotukea paremman korkosuojauksen. Useimpien ensiasunnon ostajien tarpeeseen korkotukilaina ja valtiontakaus yhdessä vastaavat jatkossakin parhaiten, mutta esimerkiksi suuri asuntolaina voi olla käytännöllisempi nostaa tavallisena lainana. Vaihtoehtoihin kannattaa lainaneuvotteluissa perehtyä hyvin oman pankin kanssa.