Kestävillä julkisilla hankinnoilla on merkittävä vaikutus

Julkiset hankinnat ovat kuntien, kuntayhtymien sekä kuntaomisteisten yhtiöiden ja hyvinvointialueiden sekä valtion virastojen, laitosten ja ministeriöiden palvelu-, urakka- ja tavarahankintoja.

Julkiset hankinnat ovat merkittävä osa Suomen kansantaloutta ja muodostavat noin 20 prosenttia bruttokansantuotteesta, laskentatavasta riippuen. Tietyillä sektoreilla julkisen hankinnan osuus toiminnan kokonaisvolyymistä on merkittävä. Monien sektoreiden, esimerkiksi infrastruktuurin rakentamisen ja ateriapalveluiden, ympäristövaikutukset ovat erityisen merkittäviä.

Kestävien julkisten hankintojen toteuttamiseksi tarvitaan tutkimustietoa, erilaisia ohjauskeinoja, sekä vuoropuhelua hankintayksiköiden ja yrityskentän välillä.

Kestävät julkiset hankinnat Suomessa

Julkisten hankintojen valmistelua, kilpailuttamista ja sopimushallintaa ohjaa laki julkisista hankinnoista ja käyttöoikeuksista (1397/2016). Hankintalaki mahdollistaa ympäristö- ja kestävyysvaatimusten ottamisen huomioon. Hankintojen kestävyysnäkökohtien vaatimuksia on sisällytetty EU:n tuote- ja sektorisäädöksiin, joita päivitetään ja laajennetaan osana EU:n säädöstyötä. 

Kansallista valmistelua ja koordinaatiota julkisten hankintojen tuote- ja sektorisäädösten valmistelussa tehdään asiantuntijaryhmissä sekä valtioneuvoston EU-jaostoissa.

Julkisten hankintojen ohjelmatyö

Valtiovarainministeriön Hankinta-Suomi -ohjelman ensimmäisellä kaudella (2019-2023) laadittiin kansallinen hankintastrategia ja sen kahdeksan tahtotilaa, joista ekologinen kestävyys on yksi. Ekologiseen kestävyyteen sisältyvät vaikutukset ilmastoon, luonnon monimuotoisuuteen ja kiertotalouteen. Hankinta-Suomi -ohjelman toinen kausi (2024-2027) painottaa yrityskentän kanssa tehtävää yhteistyötä ja kilpailun lisäämistä ja edistää edelleen ensimmäisen kauden tahtotiloja. 

Julkisten hankintojen ekologiset tavoitteet -hanke

Julkisten hankintojen ekologiset tavoitteet -hanke valmistelee kansalliset tavoitteet vuoteen 2035 vaikuttavuudeltaan merkittävimmille hankintakategorioille hiili- ja luontojalanjäljen pienentämiselle ja/tai vähentämiselle sekä kiertotalouden edistämiselle. Tavoitteiden toteuttamisen tueksi päivitetään pakollisen julkisten palveluiden palvelun HILMA:n tilastoinnin ohjeistusta sekä laaditaan esimerkkejä kategoriakohtaisista vaikuttavimmista vaatimuksista. Työssä toimeenpannaan hallitusohjelman kirjausta kiertotalouden ja kiertotalousmarkkinoiden edistämisestä julkisin hankinnoin. 

Hankkeen ministeriöiden edustajista koostuva ohjausryhmä ja laaja hankintayksiköiden asiantuntijoista koostuva asiantuntijaryhmä on asetettu maaliskuussa 2024, toimikausi kestää tammikuun 2025 loppuun. Työtä tehdään laajassa sidosryhmäyhteistyössä.

Kestävien julkisten hankintojen toteuttaminen

Kestävien julkisten hankintojen toteuttamisen tueksi on julkaistu Motiva Oy:n kriteeripankki.fi –palvelussa markkinoiden kanssa yhteiskehitettyjä kestävyyskriteereitä käytettäväksi 35 tuote- ja palvelukategoriassa.

Ympäristömerkintä Suomi hallinnoi pohjoismaista ympäristömerkkiä sekä EU-ympäristömerkkiä. Tuote- ja palveluryhmiä, joille löytyy ympäristömerkkien kriteerit, on runsaasti, ja julkinen hankintayksikkö voi ohjeiden mukaisesti toimimalla edellyttää hankinnassaan kriteerien mukaisuutta tai tietyissä tapauksissa suoraan vaatia ympäristömerkittyä tuotetta.

EU:n ympäristöpääosasto on julkaissut vapaaehtoiset Green Public Procurement -kriteerit 14 tuoteryhmälle. Kriteerit on kehitetty koko EU-alueelle sovellettavaksi, jolloin niiden soveltamisessa on suositeltavaa käyttää tarkkaa harkintaa ja riittävää markkinavuoropuhelua.

Lisätietoja

Salla Koivusalo, erityisasiantuntija 
ympäristöministeriö, Ilmasto- ja ympäristönsuojeluosasto, Kiertotalous Puhelin:0295250289   Sähköpostiosoite: