Asumisoikeus­asuminen

Asumisoikeus (ASO) on vaihtoehto asunnon vuokraamiselle ja omistamiselle. Asumisoikeusasuntoon pääsee tehtyään asumisoikeussopimuksen ja maksettuaan asumisoikeusmaksuna osan asunnon hankintahinnasta. Sen jälkeen maksetaan asumisen aikana käyttövastiketta. Asuntoa ei voi lunastaa omaksi, mutta asukkaalla on pysyvä asumisturva.

Asumisoikeusasunnot ovat muutamia poikkeuksia lukuun ottamatta rahoitettu valtion tuella, joko arava- tai korkotukilainalla.

Asumisoikeus­asunnon hakeminen on muuttunut

Asumisoikeusasuntojen hakemista on uudistettu, jotta järjestelmä palvelisi paremmin asunnontarpeessa olevia hakijoita. Aran ylläpitämä uusi järjestysnumerorekisteri helpottaa ja nopeuttaa asunnon hakuprosessia. 

• Järjestysnumerot haetaan Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus Aran valtakunnallisesta järjestysnumerorekisteristä | ara.fi

Uusien asukasvalintasäännösten soveltaminen alkaa 1.9.2023 ja uusi asukasvalintajärjestelmä on otettu käyttöön. Vanhojen, pysyvien järjestysnumeroiden voimassaolo on päättynyt 31.12.2023.

Uudet järjestysnumerot ovat voimassa kaksi vuotta numeron antamispäivästä, ja niitä voi olla käytössä vain yksi numero kerrallaan. 

Uutta, määräaikaista järjestysnumeroa ei lähtökohtaisesti voida uudistaa. Uudistaminen on kuitenkin mahdollista poikkeustapauksessa vammaisen asunnonhakijan kohdalla, jos hän ei ole saanut tarvitsemaansa asuntoa järjestysnumeron voimassaolon aikana. Näissä tapauksissa uudistamista haetaan Aralta.

Kun järjestysnumero on haettu, asumisoikeusasuntoa haetaan suoraan asumisoikeusasuntojen omistajayhteisöiltä. Hakijat hyväksytään asumisoikeuden haltijaksi järjestysnumeron mukaisessa järjestyksessä. Hakijatalouden on alitettava asetettu varallisuusraja.

Asumisoikeus­asumisen perus­periaatteita

Asumisoikeusasuntoja on tarjolla suurimmissa kaupungeissa ja kunnissa. Valtion tuella tuotettuja asumisoikeusasuntoja omistavat kunnat, yleishyödylliset yhteisöt ja asumisoikeusyhdistykset.

• Asuntoa ei voi lunastaa omaksi. Asumisoikeuden haltija voi luopua asumisoikeudesta tai vaihtaa asunnon toiseen.
• Talon omistaja ei voi irtisanoa asumisoikeussopimusta.
• Asumisoikeussopimuksen yhteydessä maksetaan asumisoikeusmaksu ja kuukausittain käyttövastiketta.
• Valtion lainoittaman tai korkotukeman asumisoikeusasunnon alle 55-vuotiaan hakijan on alitettava varallisuusrajat. Muulla rahoituksella rakennetun talon omistaja päättää asukasvalinnastaan.
• Asumisoikeusasuntoa tulee käyttää omana tai perheen vakituisena asuntona. Jos oleskelee väliaikaisesti toisella paikkakunnalla esimerkiksi työn tai opiskelun vuoksi, asunnon voi kuitenkin luovuttaa toisen käyttöön enintään kahdeksi vuodeksi.
• Huoneiston kunnossapidosta vastaa talonomistaja. Jos asukas haluaa tehdä asuntoon muutostöitä, on niistä sovittava omistajan kanssa.
• Laki asumisoikeusasunnoista (393/2021)

Usein kysyttyjä kysymyksiä

Kysymyksiä ja vastauksia asumisoikeusjärjestelmästä ja sen uudistuksesta

• Mitä lakiuudistus tarkoittaa asumisoikeusasunnon hakijalle?
• Mitä lakiuudistus tarkoittaa nykyiselle asumisoikeusasukkaalle?
• Mitä uudistus tarkoittaa kunnille?

ARA: Tietoa asumisoikeus­asumisesta

• ARA.fi: Uusi asumisoikeuslaki
• ARA.fi: Asumisoikeusasunnot