Digitaalinen rakennettu ympäristö

Suomessa ja kansainvälisesti on käynnissä laajoja tiedon hallintaa ja käyttöä parantavia uudistuksia, joilla vauhditetaan digitalisaatiota. Digitalisaation avulla tavoitellaan sujuvampaa ja tehokkaampaa julkishallintoa ja parempia palveluita. Tavoitteena on hyödyntää digitalisaation mahdollisuudet tehokkaasti koko yhteiskunnassa niin yrityselämän kuin asukkaiden hyväksi.

Rakennetun ympäristön digivisio vuoteen 2030

Digimuutoksessa on tiivistetysti kyse siitä, että eri lähteissä oleva tieto saadaan virtaamaan yhteentoimivasti ja tietoturvallisesti.

Digitalisaatiota ei edistetä digitalisaation itsensä vuoksi, vaan se on väline tehdä moni muu asia entistä paremmin. Julkisen hallinnon työ rakentaa pohjan kiinteistö- ja rakennusalan valtakunnallisille sähköisille palveluille sekä uusille liiketoimintamahdollisuuksille.

Tarvitsemme esimerkiksi entistä tarkempaa tietoa rakentamisen ja alueidenkäytön ilmastovaikutuksista. Tarkempi tieto voi myös auttaa kierrättämään rakennusosia ja näin vähentämään luonnonvarojen käyttöä. Helposti saatavilla oleva ja luotettava tieto vahvistaa demokratiaa ja ihmisten mahdollisuuksia vaikuttaa oman ympäristönsä kehitykseen.

Mitä tehdään juuri nyt?

Ympäristöministeriö kehittää erityisesti niitä tietoja, joita ohjaa maankäyttö- ja rakennuslaki. Tiedonhallintaa, tiedon liikkumista ja yhteentoimivuutta koskevaa lainsäädäntöä uudistetaan paraikaa. Tavoitteena on vauhdittaa digitalisaatiota ja parantaa rakentamisen laatua. Julkisen hallinnon työ rakentaa pohjan kiinteistö- ja rakennusalan valtakunnallisille sähköisille palveluille sekä uusille liiketoimintamahdollisuuksille.

Ympäristöministeriö kehittää erityisesti alueidenkäyttöön ja rakentamisen luvitukseen liittyviä tietoja.

Digimuutoksen kolme osaa ovat

• lainsäädäntö,
• tiedon yhteentoimivuus ja
• tietojärjestelmäuudistus.

Lainsäädäntö

Lainsäädäntöä uudistettiin osana maankäyttö- ja rakennuslain uudistusta. Sen osana säädettiin uusi rakentamislaki ja laki rakennetun ympäristön tietojärjestelmästä.

• Laki rakennetun ympäristön tietojärjestelmästä (Finlex)
• Maankäyttö- ja rakennuslaki
• Ympäristövaliokunnan mietintö YmV 27/2022, hallituksen esitys eduskunnalle rakentamislaiksi ja siihen liittyviksi laeiksi (eduskunta.fi)
• Ympäristövaliokunnan mietintö YmV 26/2022, hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi rakennetun ympäristön tietojärjestelmästä ja maankäyttö- ja rakennuslain muuttamisesta (eduskunta.fi)

Lainsäädännön kehittämiseen vaikuttavat myös kansalliset linjaukset sekä EU:sta tuleva sääntely.

• Valtioneuvoston selonteko: Suomen digitaalinen kompassi
• Arvokkaita tietoaineistoja koskevan sääntelyn täytäntöönpanoa koordinoiva työryhmä (valtioneuvoston Hankeikkuna)

Yhteen­toimivuus

Rakennetun ympäristön tiedon yhteentoimivuus tarkoittaa yhteisesti sovittuja sanastoja, koodistoja ja tietomalleja. Niitä tarvitaan, jotta lähettäjä ja vastaanottaja ymmärtävät tiedon samalla tavalla. Yhteentoimivuustyön tulokset kuten yhdessä määritellyt tietomallit kootaan yhteentoimivuusalustalle.

• Yhteentoimivuustyötä edistää laaja yhteistyöryhmä.
• Yhteentoimivuusalusta (Digi- ja väestötietovirasto)

Rakennetun ympäristön tieto­järjestelmä

Rakennetun ympäristön tietojärjestelmä on tiedon uusi yhteinen koti, jossa alueidenkäyttöön ja rakentamiseen liittyvät tiedot ovat jatkossa saatavilla.

• Lue lisää rakennetun ympäristön tietojärjestelmän valmistumisesta ja sisällöstä.
• Tustustu Ryhti-hankkeeseen.

Digitalisaatiota ohjaavia periaatteita

Kiinteistö- ja rakennusala on laatinut itselleen rakennetun ympäristön periaatteet, jotka on johdettu yleisistä valtioneuvoston digitalisoinnin periaatteista.

1. Kehitämme ratkaisut ja palvelut asiakaslähtöisesti​
   Ratkaisut ja palvelut ovat olemassa ennen kaikkea käyttäjää eli asiakasta varten. Kokeilemme, mitä käyttäjät haluavat saada ratkaisulla tai palvelulla aikaiseksi.​
2. Poistamme turhat vaiheet​
   Yritysten ja yhteisöjen välistä asiointia suoraviivaistetaan ja helpotetaan. Loppuasiakkaalla on ensisijaisesti mahdollisuus käyttää sähköistä palvelua.​
3. Rakennamme helppokäyttöisiä ja turvallisia palveluita​
   Palveluita voidaan käyttää näppärästi ja tietoturvallisesti eri laitteilla. Huomioimme yksilöiden, yritysten ja yhteisöjen tarpeet.​
4. Tuotamme asiakkaalle hyötyä nopeasti​
   Selvitämme, mitkä ovat asiakkaalle arvokkaimmat ominaisuudet ja aloitamme kehityksen niistä. Palvelusta saadaan nopeasti palautetta. Aikaa ja rahaa säästyy. Tekemällä ja kokeilemalla opimme.​
5. Varaudumme häiriö- ja poikkeustilanteisiin
   Viestimme tällaisesta tilanteesta selkeästi​
6. Käytämme jo olemassa olevaa tietoa ja sähköisiä palveluita​
   Pyydämme uutta tietoa vain kerran. Teemme kustannustehokasta palvelukehitystä. Käytämme muun muassa Kansallista Palveluarkkitehtuuria (KaPA). Varmistamme, että palvelumme on muiden hyödynnettävissä.
7. Avaamme tiedon ja rajapinnat yrityksille, yhteisöille ja yksilöille​
   Lähtökohtaisesti avaamme tiedon ja rajapinnat julkisesti saataville, ellei saatavuutta ole syytä erikseen rajata. Annamme tiedon hyödynnettäväksi uudenlaisten palveluiden kehittämiseen. Avoimuus koituu kaikkien eduksi!​
8. Nimeämme tiedolle omistajan​
   Rakennetun ympäristön tiedolla on koko sen elinkaaren ajan nimetty omistaja, joka vastaa tiedon ajantasaisuudesta ja mahdollistaa vuoropuhelun eri tahojen välillä.​
9. Noudatamme kansainvälisiä standardeja​
   Kansainväliset standardit ovat kehittämisen perustana.​
10. Sidomme päätöksen lainvoimaisuuden digiin​
    Esimerkiksi kaava tai päätös saa lainvoiman vasta kun se on julkaistu standardissa muodossa avoimessa rajapinnassa.
11. Kunnioitamme yksilöiden tietosuojaa ja dataoikeuksia
    Omadata-mallin mukaisesti yksilöt hallitsevat itseään koskevia tietoja sekä päättävät niiden jakamisesta, hyödyntämisestä ja siirtämisestä.