Kiertotalouden green deal

Näin teet kiertotalouden green deal -sitoumuksen

Tutustu Kiertotalouden green dealin pelisääntöihin ja ohjeistukseen. 

• Kiertotalouden green deal: pelisäännöt ja muutosalueet (11.6.2024)
• Ohjeistus: Näin teet Kiertotalouden green deal -sitoumuksen (päivitetty 18.6.2025) 

Pelisäännöissä on tarkemmin kuvattu green dealin viisi muutosaluetta, jotka ovat

1. Resurssiviisas rakennettu ympäristö
2. Kiertotalouteen perustuva teollisuus
3. Kestävä kulutus ja liiketoiminta
4. Materiaalitehokas energiajärjestelmä
5. Uudistava ruokajärjestelmä

Muutosalueet jakautuvat kukin 2-4 toimenpidealueeseen, joiden alta löytyvät esimerkkitoimenpiteet ja -mittarit.

Hae vinkkejä ja tukea matalalla kynnyksellä Kiertotalouden green dealin kotipesiltä. Kiertotalous-Suomi toimii teollisuuden, energian, kulutuksen ja liiketoiminnan sekä ruokajärjestelmän muutosalueiden kotipesänä. Green Building Council Finland tukee rakennetun ympäristön muutosaluetta.

• Yhteydenottolomake Kiertalouden green dealin kotipesiin | Kiertotalous-Suomi
• Kiertotalous-Suomi
• Green Building Council Finland

Ota mukaan valmisteluun olennaiset henkilöt organisaatiostasi. Laajempi osallistuminen auttaa tunnistamaan vaikuttavimmat toimenpiteet ja tavoitteet sekä tukee jalkautumista koko organisaatiossa. Tunnista ja määrittele, millaista muutosta organisaatiosi tavoittelee liittyen luonnonvarojen käytön taittamiseen, resurssitehokkuuden parantamiseen tai kiertotalousasteen nostamiseen.

Valitse merkittävimmät ja vaikuttavimmat toimenpidealueet organisaatiosi tavoitteleman muutoksen kannalta. Toimia tulee valita vähintään kahdelta toimenpidealueelta, jotka voivat olla myös saman muutosalueen alla. Kannattaa keskittyä muutamaan, oman organisaation kannalta keskeisimpään toimenpiteeseen.

Aseta valituille toimenpiteille mittarit ja tavoitetasot.

Vie sitoumusehdotus Sitoumus2050 -alustalle. Tutkijoista koostuva arviointiryhmä käsittelee alustalle lähetetyt sitoumukset, jos ne läpäisevät sihteeristön teknisen tarkistuksen. Arviointiryhmä kokoontuu noin neljä kertaa vuodessa. Arviointiryhmä ehdottaa sitoumuksen kehittämistä tai sitoumusten hyväksymistä. Sitoumuksen kehittämisen jälkeen sekä sitoutuvan organisaation ylin päättävä elin että ympäristöministeriön ja työ- ja elinkeinoministeriön muodostama sihteeristö hyväksyvät sitoumukset. Valmiit sitoumuksen julkaistaan Sitoumus 2050 –alustalla ja ministeriöt tiedottavat niistä.

• Sitoumus2050-alusta sitoumusten luonnosteluun ja lähettämiseen
• Sitoumusta varten kysyttävät tiedot erillisenä tiedostona (Word)

Raportoi organisaatiosi toimien edistymisestä Sitoumus 2050 -alustalla joka kolmas vuosi.

Sitoutumalla kiertotalouden green dealiin organisaatio vie toimet osaksi organisaation omaa strategiaa ja ilmasto- ja/tai luontotyötä. Sitoutuja varmistaa, että kaikki sitoumuksen toteutumisen kannalta olennaiset arvoketjun tahot ovat mukana. Organisaatio sitoutuu kehittämään organisaationsa johtamista, työntekijöiden osaamista ja tiedonhallintaa kiertotaloutta tukevaksi.

Lisää tietoa kiertotalouden green dealista:

• Esittelyaineisto: Kiertotalouden green deal
• Kiertotalouden green deal – kysymyksiä ja vastauksia (11.6.2024)

Sitoumusten arviointi

Kiertotalouden green dealiin ehdotetut sitoumukset arvioidaan Suomen ympäristökeskuksen, VTT:n ja Luonnonvarakeskuksen tutkijoista muodostuvassa arviointiryhmässä. Ryhmä arvioi sitoumusten vaikuttavuutta suhteessa Kiertotalousohjelman tavoitteisiin ja Kiertotalouden green dealin suuntaviittoihin (ks. toimenpiteiden arvioinnin painotukset pelisääntöjen kohdassa 1.2.3 ja suuntaviitat liitteessä 1). Arviointiryhmä esittää sitoumusten hyväksymistä, täydentämistä tai hylkäämistä ministeriölle. 
Arviointiryhmä kokoontuu noin neljä kertaa vuodessa. Sitoumusehdotukset tulee toimittaa sihteeristölle kolme viikkoa ennen arviointiryhmän kokousta viemällä sitoumuksen Sitoumus2050-alustalle. 

Arviointiryhmän kokoukset ja sitoumusten lähettämisen määräajat

• Arviointiryhmän kokous 5/2025: tiistaina 18.11.2025, sitoumusehdotukset viimeistään 29.10.2025
• Arviointiryhmän kokous 1/2026: keskiviikkona 11.2.2026, sitoumusehdotukset viimeistään 23.1.2026
• Arviointiryhmän kokous 2/2026: torstaina 23.4.2026, sitoumusehdotukset viimeistään 3.4.2026
   

Miksi kiertotalouden green deal kannattaa?

Kiertotalouden green deal on toimijalähtöinen tapa ottaa yhdessä loikka kohti kiertotaloutta ja kiertotalousmarkkinoita. Siinä ympäristöministeriö ja työ- ja elinkeinoministeriö tekevät kiertotaloussiirtymää tiiviissä yhteistyössä yritysten, järjestöjen, kuntien ja maakuntien kanssa.

Toimintatapa antaa pitkän aikavälin strategista näkemystä kehityksen suunnasta, mikä voi osaltaan auttaa tekemään esimerkiksi kiertotalouteen tarvittavia investointeja sekä löytämään tarvittavia yhteistyökumppaneita. Green dealin avulla organisaatiot voivat tunnistaa vaikuttavimmat kiertotaloustoimet, kirittää omaa toimintaansa ja koko alaansa kohti entistä ympäristövastuullisempia toimintatapoja. Kiertotaloustoimet tuovat usein myös säästöjä sekä vahvistavat omavaraisuutta ja kilpailukykyä. Toimintamallista voi tulla yritysten ja julkisten toimijoiden yhdessä kehittämä ”vientituote”, jota mainostaa niin EU- kuin kansainvälisillä areenoilla.

Green dealiin sitoutujat saavat tukea, tietoa ja sparrausta sekä vuoropuhelusta ministeriöiden kanssa että green dealin kotipesiltä. Kotipesinä toimivat rakennetun ympäristön muutosalueen osalta Green Building Council Finland ja muiden muutosalueiden osalta Kiertotalous-Suomi. Ne tukevat toimia, sparraavat ja edistävät yhteistyötä sekä rahoituslähteiden löytämistä.

Mukanaolollaan organisaatiot voivat osoittaa edelläkävijyytensä kiertotalouden edistäjinä sekä pääsevät verkostoitumaan ja kehittämään yhteistyötä muiden kiertotalouteen tähtäävien toimijoiden kanssa. 

• Kiertotalous-Suomi
• Green Building Council Finland

Me olemme mukana kiertotalouden green dealissa

Tutustu valmiisiin sitoumuksiin kokonaisuudessaan Sitoumus 2050-sivulla

Me olemme mukana kiertotalouden green dealissa. Sitoumusten esittelyt

Rakennusteollisuus RT

Rakennusteollisuus RT edistää kiertotalouden green dealin tavoitteita ja kannustaa erityisesti pk-yrityksiä vähentämään luonnonvarojen käyttöä sekä asettamaan kunnianhimoisia kiertotaloustavoitteita. Vuoteen 2035 mennessä tavoitteena on laaja jäsenyritysten sitoutuminen kiertotalouden green dealiin. Toteutusta vauhditetaan mm. kehittämällä seuranta- ja raportointityökalu jäsenyritysten käyttöön, järjestämällä koulutuksia ja klinikoita luonnonvarojen käytön tehostamisesta sekä tukemalla jäsenyritysten kiertotaloutta edistävien tavoitteiden asettamista hankinnoille sekä resurssien käyttöasteen ja materiaalien kiertotalousasteen kasvattamiselle. 

Vantaan kaupunki

Vantaan kaupunki sitoutuu vähentämään ruokajärjestelmän ja rakennetun ympäristön ympäristövaikutuksia. Vuoteen 2035 mennessä tavoitteena on muun muassa nostaa kasvisruoan osuus koulu- ja päiväkotiruoassa 64 prosenttiin (nykyisin 18 %), pienentää ateriapalveluiden hiilijalanjälkeä 5 prosenttia vuosittain sekä lisätä kestäviä kalatuotteita ruokalistoilla. Rakentamisen osalta tavoitteena on lisätä maa- ja kiviainesten uudelleenkäyttöä 10 prosenttiin käytetystä kokonaismäärästä sekä nostaa kaupungin tilojen vuokrausaste 95 prosenttiin. Rakentamisen tavoitteisiin päästäkseen kaupunki muun muassa tehostaa maamassojen hyödyntämistä kaavoituksessa, hankkeissa ja seudullisessa koordinoinnissa sekä kehittää toimintamalleja rakennusten käyttöasteiden nostamiseen. 

Finnfoam Oy 

Finnfoam Oy valmistaa rakennusten lämmöneristeitä ja on ensimmäinen rakennusmateriaalien valmistaja, joka liittyy kiertotalouden green dealiin. Yrityksen tavoitteena on vuoteen 2035 mennessä lisätä uusiomateriaalien osuus tuotannossa 30 prosenttiin ja nostaa kerätyn kierrätysmateriaalin (eristelevyt ja pakkausstyroksi) hyödyntämisaste lähes 100 prosenttiin. Pyrkimyksenä on myös korvata fossiilisia raaka-aineita biopohjaisilla sekä vakiinnuttaa aurinkopaneelien energiatehokkuutta parantava lisälämmöneristysjärjestelmä osana tarjoamaa.

Kaupunkiliikenne Oy

Pääkaupunkiseudun Kaupunkiliikenne Oy on Helsingin ja Vantaan kaupunkien yhteisyritys, joka liikennöi raitiovaunuja ja metroliikennettä sekä ylläpitää joukkoliikenneinfraa. Yritys sitoutuu hiilineutraaliuteen vuoteen 2030 mennessä. Vuoteen 2035 mennessä tavoitteena on kierrättää 80 prosenttia ylijäämämaa- ja kiviaineksista rakennuskohteelta toiselle, sekä saavuttaa 80 prosentissa purkuprojekteista kunnianhimoiset kiertotaloustavoitteet rakenteiden säilyttämiselle ja materiaalien uudelleenkäytölle. 

Tampereen kaupunki

Tampereen sitoumus koskee infrarakentamista ja talonrakentamista. Sitoumuksessa asetetaan tavoitteeksi käyttää kiertotalouskriteerejä 50 prosentissa infrarakentamisen hankinnoista vuoteen 2035 mennessä nykyisen noin 20 prosentin sijaan. Kaupunki lisää uusio- ja kierrätysmateriaalien käyttöä kaupungin investointisuunnitelman mukaisissa infrarakentamisen kohteissa nykyisestä 20 prosentista 30 prosenttiin vuoteen 2035 mennessä. Talonrakennuksessa tavoitteena on kehittää rakennusosien ja -materiaalien uudelleenkäyttöä. 

Kuopion kaupunki

Kuopion kaupunki sitoutuu korjaamaan ja kunnostamaan rakennuksia sekä selvittämään aina ensin rakennusten säilyttämismahdollisuudet. Jatkossa kaupunki myös kannustaa ja ohjeistaa käyttämään kierrätys- ja purkumateriaalia rakentamisessa sekä tehostaa rakentamisessa käytettävien massojen koordinaatiota ja paikallista massojen uusiokäyttöä. Kaupunki sitoutuu myös lisäämään kotimaisten kasvisten ja kalan käyttöä sekä vähentämään ruokahävikkiä 70 prosenttia koulujen ja päiväkotien ruokapalveluissa vuoteen 2035 mennessä.  

Nokian kaupunki 

Nokian kaupungin rakennushankkeissa ja tontinluovutuksessa otetaan käyttöön kunnianhimoiset tavoitteet ja kriteerit. Tavoitteena on, että esimerkiksi yhtiömuotoisten asuinrakentamisen hankkeiden tonttien luovutuksissa 75 prosentissa on käytössä kiertotalouskriteerit vuonna 2035. Myös kaupungin omaa julkista rakentamista ohjataan huomioimaan kiertotaloutta tukevat ratkaisut. Kaupungin tavoitteena on lisätä omien rakennustensa ja tilojensa todellista käyttöastetta merkittävästi.

Sandvik Finland

Sandvik on kansainvälinen korkean teknologian teollisuuskonserni. Yritys on sitoutunut kestävään tuotesuunnitteluun, digitaalisen tuotepassin käyttöönottoon sekä materiaalikierron ja hiilijalanjäljen laskentaan. Sandvik edistää kiertotaloutta koko arvoverkossaan erityisesti liiketoimintamalleilla, jotka tukevat uudelleenvalmistusta, uudelleenkäyttöä, ennakoivaa huoltoa ja kunnossapitoa sekä tuote palveluna -ratkaisuja. Lisäksi tavoitteena on, että kaikki kaivostoimintaan tarjottavat ratkaisut ja laitteet ovat saatavilla sähköisinä vuoteen 2035 mennessä. Sandvik on myös sitoutunut fossiilivapaan teräksen hankintaan.

Väylävirasto

Väylävirasto vastaa valtion tieverkon, rautateiden ja vesiväylien kehittämisestä sekä kunnossapidosta. Tavoitteena on, että kiertotalouskoordinaatio on mukana kaikissa investointihankkeissa vuoteen 2035 mennessä. Väylävirasto aikoo vahvistaa kiertotalousnäkökohtia infrahankkeidensa kaikissa suunnitteluvaiheissa ja kaikissa suunnitteluhankkeissa. Väylänpidossa kehitetään ja lisätään materiaalien ohjaamista uudelleenkäyttöön sekä lisätään maa- ja kiviainesten ja purkumassojen hyödyntämistä. Väylävirasto kehittää massakoordinaatiota omissa hankkeissaan ja muiden toimijoiden välillä.  

Eco Scandic Oy

Eco Scandic on ilmastoa voimakkaasti lämmittävien ja kylmäaineina käytettävien F-kaasujen hallintaan keskittynyt yritys. Sen palvelumalli kannustaa asiakkaita ottamaan talteen F-kaasuja ja kierrättämään ne uudenveroisiksi. Eco Scandic aikoo pohjoismaisella yhteistyöllä yli kymmenkertaistaa markkinoille tuotetun kierrätetyn kylmäaineen määrän, jolla korvataan neitseellisiä F-kaasuja. Yritys aikoo myös kasvattaa kylmäaineiden kierrätysastetta omassa prosessissaan 20 prosentilla yli 95 prosenttiin. 

GRK Suomi Oy

GRK on infrarakentamisen yritys, jonka rakentamiseen käytetyillä materiaaleilla on iso rooli yrityksen ympäristövaikutuksissa. GRK tavoittelee vuosittaisen uusiomateriaalien käyttönsä kolminkertaistamista 1,5 miljoonaan tonniin vuoteen 2035 mennessä. Lisäksi se asettaa tavoitteita uusiomateriaalien osuuden kasvattamiseksi luonnonkiviainesten kokonaiskulutuksesta. Yritys myös pyrkii kasvattamaan jäte- ja kierrätysraaka-aineista saatavaa arvoa jalostamalla niistä uusia tuotteita, kuten biohiiltä ja kierrätyslannoitteita, mitä kuvastaa tavoite ympäristöteknologiayksikön vuosiliikevaihdon kolminkertaistamisesta.

Keski-Suomen liiton kattositoumus

Keski-Suomen liitto pyrkii tukemaan alueensa toimijoita kiertotalouden edistämisessä sekä kannustaa alueen toimijoita laatimaan omia sitoumuksia. Tavoitteena on 22 sitoumusta vuoteen 2035 mennessä. Maakunnan liitto aikoo myös lisätä kiertotalouteen kanavoimaansa alueen toimijoille myönnettävää EU-rahoitusta. Lisäksi Keski-Suomen liitto asettaa alueen toimijoita suuntaavia tavoitteita polttoon perustumattoman energiantuotannon määrän lisäämiseksi sekä edistämään vähällä käytöllä olevien ja käytöstä poistuvien julkisomisteisten kiinteistöjen kiertotaloutta.

Metsä Group

Metsä Group on metsäteollisuusyritys, joka edistää bio- ja kiertotaloutta muun muassa jalostamalla toimintansa sivuvirroista uusia tuotteita yhdessä kumppaneidensa kanssa. Metsä Group asettaa tavoitteekseen kolmen uuden ja volyymiltaan merkittävän sivuvirtaansa perustuvan tuotteen tai ratkaisun kaupallistamisen vuoteen 2035 mennessä. Uusi tuote voi tarkoittaa esimerkiksi kemikaaleja tai materiaaleja kosmetiikan tai rakentamisen sovelluksiin. Lisäksi yrityksen tavoitteena on vähentää sivuvirtojensa polttoon perustuvaa bioenergian vuosituotantoaan asteittain siten, että vuoden 2035 luku on 1000 gigawattituntia pienempi kuin vuoden 2025 luku muun muassa ottamalla käyttöön sähkökattiloita ja energiatehokkuutta parantamalla.

Orthex-konserni

Orthex on kodintuotteisiin, kuten säilytyslaatikoihin, keittiötarvikkeisiin ja puutarhatuotteisiin erikoistunut yhtiö. Orthex asettaa tavoitteekseen nostaa tuotannossa käytettyjen kierrätettyjen ja uusiutuvien raaka-aineiden osuuden nykyisestä noin 16 prosentista 85 prosenttiin vuoteen 2035 mennessä. Samalla yrityksen tavoitteena on lanseerata uusia kiertotalouden mukaisia tuotteita, kuten uudelleenkäytettäviä ja kierrätysmuovista valmistettuja tuotteita. Kiertotalouden mukaisten tuotteiden avulla tavoitteena on pienentää suhteellista hiilijalanjälkeä tuotettua kiloa kohden 75 prosenttia nykyisestä.   

Sweco Finland

Sweco on suunnittelun ja konsultoinnin asiantuntija, joka pyrkii lisäämään kiertotalousnäkökulmia asiakashankkeisiinsa entistä vahvemmin. Sweco tavoittelee muun muassa merkittävää kasvua sellaisten rakennesuunnittelu- sekä rakentamis- ja infrahankkeiden määrään, joissa on tehty kiertotaloustoimenpiteitä tai asetettu selkeitä tavoitteita kiertotalouden edistämiseksi Swecon hiilijalanjälki- ja vastuullisuustarkastelun suositusten perusteella.

Porvoon kaupunki 

Porvoon kaupunki sitoutuu kasvattamaan omien kiinteistöjensä käyttöastetta merkittävästi. Käyttöasteen kasvua haetaan erityisesti lisäämällä tilojen käyttöä normaalin käyttöajan ulkopuolella, mutta myös tehostamalla toimistotilojen käyttöä. Kaupunki panostaa myös maamassojen hallintaan niiden kierron edistämiseksi. Työssä korostuvat kaavoituksen lisäksi esimerkiksi kiertotalouskohteiden suunnittelu, rakentamisen koordinointi ja työmaiden yhteensovittaminen sekä laaja yhteistyö kuntarajat ylittäen massakoordinoinnin edistämiseksi. 

Borealis Polymers Oy

Borealiksen sitoumus liittyy muovinkierrätykseen ja energiatehokkuuteen. Tavoitteena on korvata neitseellisistä raaka-aineista valmistettua muovia kierrätysmuovilla ja kierrättää suomalainen muovijäte Suomessa. Borealis aikoo käyttää vähintään 30 kilotonnia suomalaista muovijätettä raaka-aineena vuonna 2035. Borealis tukee myös "Energiatehokkuus ensin" -periaatetta ja aikoo vähentää energian kulutusta 360 GWh:lla vuodesta 2022 vuoteen 2035.

A-Insinöörit

A-Insinöörit on rakennetun ympäristön suunnittelu- ja konsulttiyritys, joka sitoutuu lisäämään merkittävästi kiertotalouden, materiaalitehokkuuden, pitkäaikaiskestävyyden sekä muunto- ja käyttöjoustavuuden aktiivista edistämistä toimeksiannoissaan. Yritys tavoittelee myös korjaussuunnittelutoimialan liikevaihdon yli kaksinkertaistamista sekä merkittävää kasvua kiertotalouspalvelujen määrään, joilla edesautetaan tarjonnan luomista rakennetun ympäristön uudelleenkäyttö- ja kierrätysmarkkinoille.

Skanska Oy

Skanska on rakennus- ja projektikehityspalveluita tarjoava yritys, joka sitoutuu rakennustuotteiden uudelleenkäytön edistämiseen kansainvälisen ReCreate-tutkimushankkeen oppeja hyödyntäen. Sitoumuksen puitteissa yritys seuraa ja pyrkii lisäämään erityisesti massoiltaan merkittävien tuotteiden, kuten ontelolaattojen, pilareiden, palkkien, seinäelementtien, teräsrakenteiden ja tiilien uudelleenkäyttöä yhteensä 48 hankkeessa vuoteen 2035 mennessä. Toisena tavoitteena on määritellä kiertotaloustavoitteita ja -toimenpiteitä kaikissa Skanskan hankkeissa.   

Vantaan Energia Oy

Vantaan Energia on kaupunkienergiayhtiö, joka sitoutuu kehittämään sekajätteen laitosmaista lajittelua niin, että vuonna 2035 materiaalina hyödyntämiseen ohjataan 26 000 tonnia muovia energiana hyödyntämisen sijaan. Lisäksi yritys tavoittelee jätteen polton hiilidioksidin talteenottoa ja varastointia sekä sitoutuu kehittämään erilaisia sähköisen lämmöntuotannon ja varastoinnin sekä energiatehokkuustoimien ratkaisuja, kuten hukkalämpöjen hyödyntämistä kaukolämpöverkossa energiatuotantotarpeen vähentämiseksi ja verkon paluulämpötilan laskemista osana älykästä energiajärjestelmää. 

Suunnittelutoimisto Fyra

Fyra on sisustusarkkitehtuurin suunnittelutoimisto, joka sitoutuu tekemään projektikohtaisen kiertotalousehdotuksen kaikissa hankkeissaan vuoteen 2030 mennessä. Lisäksi yritys sitoutuu kartoittamaan kierrätysmateriaalien osuuden ja uudelleenkäyttöasteen projekteissaan, ja asettamaan kunnianhimoiset numeeriset tavoitteet kierrätysmateriaalin osuudelle ja uudelleenkäytölle.

Ylva

Ylva on kiinteistösijoituksiin sekä ravintola-alaan keskittynyt yritys, joka sitoutuu muun muassa kasvattamaan kiinteistöjensä käyttöastetta ja kehittämään käyttöasteen mittaamista. Rakennetun ympäristön osata yritys sitoutuu myös lähes tuplaamaan korjausrakentamisen osuuden 80 %:iin vuoteen 2035 mennessä. Ruokajärjestelmän uudistamisen näkökulmasta Ylvan tavoitteena on kasvattaa vegaanisen ruoan osuus myydyistä lounaista 60 prosenttiin.

Uudenmaan liitto

Uudenmaan liiton tavoitteena on, että kaikki alueen 26 kuntaa tekevät omat sitoumuksensa. Kehitteillä on myös maakunnille tarkoitettu kiertotaloustyötä tukeva osaamiskeskus, jonka hyödyntäjiksi tavoitellaan 12 muuta maakuntaa. Ruokajärjestelmän osalta tavoitteena on kasvattaa kehitettyjen ruokainnovaatioiden määrää sekä puolittaa ruokahävikki alueen kunnissa vuoteen 2035 mennessä. Rakentamisessa tavoitteena on lisätä kaivumaiden hyötykäyttöastetta nykyisestä noin 20:stä 50 prosenttiin, lanseerata alueellinen massakoordinaation yhteistyöfoorumi sekä kehittää rakennusosapankki edistämään rakennusosien uudelleenkäyttöä. 

Pirkanmaan liitto

Pirkanmaan liiton kattositoumuksen tavoitteena on tukea alueen kuntien ja toimijoiden kiertotalouden strategista edistämistä. Tavoitteena on, että kaikki alueen 12 kaupunkia sekä viisi muuta toimijaa laatisivat omat sitoumuksensa. Rakentamisen osalta tavoitteena on sitouttaa alueen kaupungit alueelliseen maamassakoordinaatioon, jolla halutaan vähentää rakentamisen maamassojen hallinnasta aiheutuvia hiilidioksidipäästöjä ja kustannuksia. Energiajärjestelmän osalta tavoitteena on lisätä uusiutuvan energian energiayhteisöjen määrää nykyisestä 41:stä 120:een vuonna 2035.

Afry

Konsultointi- ja suunnitteluyritys Afryn sitoumuksen tavoitteena on vuoteen 2035 mennessä ottaa käyttöön kaikissa soveltuvissa asiakasprojekteissa (lähtötaso noin 9 prosenttia) betonin kiertotalouden periaatteet: hyödyntää vanha betoni sellaisenaan, minimoida betonin käyttö rakentamisen koko elinkaaren aikana sekä kierrättää betonin raaka-aineet. Tavoitteena on vähentää neitseellisten raaka-aineiden kulutusta ja parantaa betonin kiertotaloutta rakennetun ympäristön sekä teollisuus- ja energiasektoreiden hankkeissa, joita yritys toteuttaa Suomessa tuhansia vuosittain. Lisäksi Afry sitoutuu toteuttamaan kymmenen betonin kiertotaloutta edistävää pilottihanketta yhteistyössä arvoverkon eri toimijoiden kanssa. 

NollaE

Kiinteistöjen energiaratkaisuihin erikoistuneen nollaE:n sitoumuksen tavoitteena on vuoteen 2035 mennessä toteuttaa kaikissa hankkeissa laaja materiaalikartoitus uudelleenkäyttöön kelpaavien ilmanvaihtokoneiden osien kartoittamiseksi. Tavoitteena on kasvattaa osien uudelleenkäyttöä niin, että 80 prosentissa yrityksen projekteista käytettäisiin uudelleenkäytettyjä osia nykyisen 20 prosentin sijaan. Lisäksi nollaE:n kaavailee digitaalisen markkinapaikan luomista uudelleenkäyttöön kelpaaville ilmanvaihtokoneiden osille yhteistyössä verkoston, laitetoimittajien ja kierrätystoimijoiden kanssa. 

Utajärven kunta

Utajärven kunta sitoutuu ottamaan huomioon tuotteiden ja palveluiden elinkaariset ympäristövaikutukset vähintään puolessa rakennushankkeidensa kilpailutuksista vuoteen 2035 mennessä. Lisäksi kunta pyrkii lisäämään kierrätysmateriaalien prosenttiosuutta tie- ja maarakentamisessa käytetyistä materiaaleista nykyisestä 5:stä 30 prosenttiin. Utajärvi sitoutuu myös lisäämään polttoon perustumattoman uusiutuvan sähkön tuotantomäärää nykyisestä 40 MW:sta 800 MW:iin sekä liittämään kunnan kiinteistöt joustavaan sähköverkkojärjestelmään.

Näin kiertotalouden green dealiä on valmisteltu

Kiertotalouden green dealin valmistelu alkoi keväällä 2022. Suurin osa Suomen maakunnista, isoimmat kaupungit, keskeiset yritys- ja toimialajärjestöt, metsäteollisuuden suurimmat yritykset sekä iso joukko toimijoita rakentamissektorilta valmisteli yhdessä ympäristöministeriön sekä työ- ja elinkeinoministeriön kanssa toimenpidevalikoimaa ja pelisääntöjä green dealille. 

Tärkeimpien kiertotaloustoimien tunnistaminen nojasi vahvasti tieteelliseen työhön. Tutkimuslaitosten (Syke, GTK, Luke, VTT, Aalto-yliopisto ja Tilastokeskus) luotsaamassa green dealiin liittyvässä skenaariotyössä luotiin tilannekuva luonnonvarojen kulutuksen tilasta ja vaikutuksista ympäristöön ja talouteen. Lisäksi laadittiin tutkimukseen nojaavia skenaarioita kiertotalouden mahdollisuuksista edistää hyvinvointia ja kestävää taloutta. Skenaariotyön tulokset julkistettiin 12.3.2024.

Yhteistyössä valmisteltu Kiertotalouden green deal julkistettiin 12.9.2024.

• Kiertotalouden julkistustilaisuuden 12.9.2024 tallenne | YouTube
• Suomen ympäristökeskuksen tiedote ja tutkimuskonsortion raportti Suomen kansantalouden materiaalivirrat ja niiden vaikutukset | STT Info
• Politiikkasuositus avaa Kiertotalouden green dealin laadintaa, sisältöä sekä suosituksia Suomen kokemusten perusteella.
  • Policy Brief: Finland's Approach to Building Strategic Joint Commitment for Circular Economy Action