Rakentamisen kierto­talous

Maapallon luonnonvaroista noin 50 prosenttia ja jalostamattomasta energiasta noin 40 prosenttia käytetään rakennuksissa ja rakentamisessa, ja rakennussektori tuottaa globaalisti noin 35 prosenttia kasvihuonekaasupäästöistä ja 30 prosenttia jätteestä. Rakentamisen aiheuttama maankäyttö sekä raaka-aineiden kulutus vaikuttavat merkittävästi sekä luontoon että ilmastoon.

Kiertotalous luo kiinteistö- ja rakennusalalle valtavasti mahdollisuuksia hillitä ilmastonmuutosta ja ehkäistä luonnon monimuotoisuuden köyhtymistä. Esimerkiksi rakennusmateriaalien uudelleenkäyttö ja kierrätys säästävät luonnonvaroja sekä vähentävät uusien tuotteiden valmistuksessa syntyviä päästöjä ja jätettä. Kiertotaloudella on laajat myönteiset ympäristövaikutukset.

Rakentamisen kiertotaloutta eli käytännössä rakennusten ja niiden osien pitkäikäisyyttä voidaan edistää monin eri tavoin rakennusten elinkaaren eri vaiheissa. Rakentamisen ohjauksessa kiertotalouden edistäminen keskittyy kolmeen elinkaaren vaiheeseen: olemassa olevan rakennuskannan tehokkaaseen käyttöön, materiaalikiertojen edistämiseen sekä uudisrakennusten suunnitteluun pitkäikäisiksi. Kiertotalouden mukainen rakentaminen edellyttää sitoutumista koko rakentamisen ketjulta ja alalta.

Valtioneuvosto teki periaatepäätöksen kiertotalouden strategisesta ohjelmasta keväällä 2021. Tavoitteena on muutos, jolla kiertotaloudesta luodaan talouden uusi perusta vuoteen 2035 mennessä. Ohjelman keskeisiä toimenpiteitä on kiertotalouden green deal, joka tarjoaa sidosryhmille vaikuttavan tavan edistää kiertotaloutta omassa toiminnassaan. Yksi ohjelman viidestä muutosalueesta on resurssiviisas rakennettu ympäristö, jonka toimenpiteisiin kiinteistö- ja rakennusalan toimijat voivat sitoutua. 

• Kiertotalouden green deal

Rakennuskanta tehokkaaseen käyttöön

Tilatarpeet tyydytetään ensisijaisesti käyttämällä tehokkaammin jo olemassa olevia tiloja ja palveluita, tarvittaessa rakennuksen käyttötarkoitusta muuttamalla tai lisärakentamalla. Digitaaliset ratkaisut, kuten sähköiset varausjärjestelmät, helpottavat tilojen yhteiskäyttöä ja muuta rakennetun ympäristön jakamistaloutta. Uutta rakennetaan vain todelliseen tarpeeseen, koska jokainen uusi rakennus aiheuttaa ilmastopäästöjen hiilipiikin.

• Purkaa vai korjata | valtioneuvoston julkaisuarkisto Valto
• Vaihtoehtoja purkamiselle: katse olemassa olevan rakennuskannan monipuolisiin arvoihin | valtioneuvoston julkaisuarkisto Valto
• Rakennuksen käyttötarkoituksen muutoksen edellytykset valtioneuvoston julkaisuarkisto Valto
• Vajaakäytöstä uuteen käyttötarkoitukseen | valtioneuvoston julkaisuarkisto Valto

Materiaalit kiertoon

Suomi on EU:n jäsenenä sitoutunut hyödyntämään 70 prosenttia rakennus- ja purkujätteestä vuoteen 2020 mennessä. Nykyinen hyödyntämisasteemme on kuitenkin edelleen alle 60 prosenttia. Valtaosa, noin 85 prosenttia, rakennus- ja purkujätteestä syntyy korjaushankkeista ja rakennusten purkamisesta, loput uudisrakentamisesta.

Kiertotalouden näkökulmasta purettavat rakennukset ovat materiaalipankkeja, joista vapautuvat materiaalit käytetään uudelleen tai kierrätetään. Polttokelpoiset materiaalit ohjataan energiantuotantoon vain, jos niitä ei voida hyödyntää millään muulla tavoin. Haitalliset materiaalit kuten asbesti poistetaan kierrosta.

Esimerkiksi betonimursketta voidaan käyttää tien pohjaan, mutta jätehierarkian ja ilmastopäästöjen kannalta parempi olisi käyttää sitä uuden betonin raaka-aineena tai jopa uudelleen betonielementtinä. Myös rakentamislakiin sisältyvä vähähiilisen rakentamisen velvoite tukee kierrätyssisällön käyttöä. 

Purkumateriaali- ja rakennusjäteselvitys

Tieto purkamisessa vapautuvista materiaaleista ja tuotteista luo edellytykset niiden uudelleenkäytölle ja kierrätykselle. Uuden rakentamislain 16 § edellyttää, että purkamis- ja rakentamishankkeissa tulee lupaa haettaessa laatia purkumateriaali- ja rakennusjäteselvitys, mikäli hankkeessa syntyvien purkumateriaalien määrä ei ole vähäinen, tai jos hankkeessa syntyy tontilta pois kuljetettavia maa- ja kiviaineksia. Purkumateriaalien ja maa- ja kiviainesten lisäksi tulee luvan hakemisen yhteydessä arvioida myös purkamisessa syntyvät vaaralliset aineet. Uudelleenkäytettävien purkutuotteiden ilmoittaminen on vapaaehtoista. 
Hankkeen loppuvaiheessa syntyneiden rakennus- ja purkujätteiden tiedot päivitetään selvitykseen ensisijaisesti SIIRTO-rekisterin tietojen pohjalta. Selvityksen tiedot ilmoitetaan Suomen ympäristökeskuksen ylläpitämään Rapu-tietojärjestelmään, jossa niitä hyödynnetään materiaalien vaihdannan ja jätetilastoinnin tukena.

Tieto rakennuksessa käytetyistä materiaaleista ja tuotteista on arvokasta, ja sitä tulee kerätä, hallita ja jakaa niiden koko elinkaaren ajalta. Tieto mahdollistaa rakennuksen hiilijalanjäljen arvioinnin, ohjaa rakennuksen käyttöä, ylläpitoa ja huoltoa sekä luo edellytykset materiaalien hyödyntämiselle, kun rakennus tai osia siitä puretaan.

• Rakentamislaki
• Ympäristöministeriön asetus purkumateriaali- ja rakennusjäteselvityksestä
• Rapu-selvitystietojärjestelmä | rapuselvitys.fi
• Purkumateriaali- ja rakennusjäteselvityksen täyttöohje
• Purkumateriaalien arviointilaskuri
• Purkumateriaalien kelpoisuus eri käyttökohteisiin turvallisuuden ja terveellisyyden näkökulmasta | valtioneuvoston julkaisuarkisto Valto

Rakennukset suunniteltava pitkäikäisiksi

Rakennuksen energiatehokkuuden ja vähähiilisyyden lisäksi uudisrakentamisessa tulee suunnittelu- ja toteutusratkaisuin huolehtia rakennuksen tai sen osien pitkäikäisyydestä. Rakennuksen elinkaariominaisuudet on rakentamislain 39 §:n mukainen uusi olennainen tekninen vaatimus pitkäikäisyyden varmistamiseksi.
Elinkaariominaisuuksiltaan laadukas rakennus koostuu seuraavista laatutekijöistä:

• säilyvyys, joka sisältää teknisen kestävyyden ja kunnossapidettävyyden
• joustavuus, joka koostuu monikäyttöisyydestä ja muunneltavuudesta ja
• uudelleenkäytettävyys, sisältäen siirrettävyyden ja uudelleenkäytettävyyden komponentteina

Rakennuksen kunnosta pidetään huolta asianmukaisilla ja oikea-aikaisilla korjaus- ja huoltotoimilla. Näin rakennus palvelee käyttäjäänsä suunnitellusti ja mahdollisimman pitkään. Rakennuksen käyttö- ja huolto-ohje antaa tähän hyvän pohjan.

• Elinkaariominaisuudet rakennuksen pitkäikäisyyden edistämisessä |  valtioneuvoston julkaisuarkisto Valto

Rakentamisen kiertotalouden edistäminen EU:ssa

Suomi vaikuttaa aktiivisesti yhdessä muiden Pohjoismaiden kanssa siihen, että rakentamisen kiertotaloutta helpotetaan Euroopan unionin lainsäädännössä. Keskeisiä rakentamisen kiertotalouteen vaikuttavia säädöksiä ovat EU:n rakennustuote- ja REACH-asetukset sekä EU:n jätedirektiivi.

Vuoden 2025 alussa tuli voimaan uusi EU:n rakennustuoteasetus, jonka pääasiallinen soveltaminen alkaa 8.1.2026. Uuden asetuksen yksi keskeinen tavoite on luoda paremmat edellytykset rakennusmateriaalien uudelleenkäytölle. Jatkossa Euroopan komissio tulee julkaisemaan myös purkutuotteiden uudelleenkäyttöä koskevia yhdenmukaistettuja tuotestandardeja.