Rakentamisen kierto­talous

Maapallon luonnonvaroista noin 50 % ja jalostamattomasta energiasta noin 40 % käytetään rakennuksissa ja rakentamisessa, ja rakennussektori tuottaa globaalisti noin 35 % kasvihuonekaasupäästöistä ja 30 % jätteestä. Rakentamisen aiheuttama maankäyttö sekä raaka-aineiden kulutus vaikuttavat merkittävästi sekä luontoon että ilmastoon.

Kiertotalous luo kiinteistö- ja rakennusalalle valtavasti mahdollisuuksia hillitä ilmastonmuutosta ja ehkäistä luonnon monimuotoisuuden köyhtymistä. Esimerkiksi rakennusmateriaalien uudelleenkäyttö ja kierrätys säästävät luonnonvaroja sekä vähentävät uusien tuotteiden valmistuksessa syntyviä päästöjä ja jätettä.

Rakennuksen koko elin­kaari huomioon

Kiertotaloutta voidaan edistää rakennuksen koko elinkaaren aikana, mikä edellyttää sitoutumista koko rakentamisen ketjulta ja alalta.

Uudet rakennukset tehdään:

  • pitkäikäisiksi
  • monikäyttöisiksi ja muunneltaviksi
  • helposti huollettaviksi ja korjattaviksi
  • siten, että rakennusosat ja -materiaalit voidaan käyttää uudelleen tai kierrättää
  • siten, että hyödynnetään mahdollisimman paljon kierrätettyjä materiaaleja

Rakennuksen kunnosta pidetään huolta asianmukaisilla ja oikea-aikaisilla korjaus- ja huoltotoimilla. Näin rakennus palvelee käyttäjäänsä suunnitellusti ja mahdollisimman pitkään. Rakennuksen käyttö- ja huolto-ohje antaa tähän hyvän pohjan.

Uutta rakennetaan vain tarpeeseen. Lisätilan tarve tyydytetään ensisijaisesti käyttämällä tehokkaammin jo olemassa olevia tiloja ja palveluita. Digitaaliset ratkaisut, kuten sähköiset varausjärjestelmät, helpottavat tilojen yhteiskäyttöä ja muuta rakennetun ympäristön jakamistaloutta.

Materiaalit kiertoon ja tieto käyttöön

Suomi on EU:n jäsenenä sitoutunut hyödyntämään 70 % rakennus- ja purkujätteestä vuoteen 2020 mennessä. Nykyinen hyödyntämisasteemme on kuitenkin edelleen alle 60 %. Yhteensä 85 % rakennus- ja purkujätteestä syntyy korjaushankkeista ja rakennusten purkamisesta ja loput 15 % uudisrakentamisesta.

Kiertotalouden näkökulmasta purettavat rakennukset ovat materiaalipankkeja, joista vapautuvat materiaalit käytetään uudelleen tai kierrätetään. Materiaalit ohjataan energiapolttoon, tai poistetaan kierrosta muilla tavoin, vain jos niitä ei voida hyödyntää millään muulla tavoin.

Esimerkiksi betonimursketta voidaan käyttää tien pohjaan, mutta vielä parempi olisi käyttää sitä uuden betonin raaka-aineena tai jopa uudelleen betonielementtinä. Purkumateriaalien vaihtoehtoinen hyödyntäminen saattaa edellyttää esimerkiksi merkittävää työstämistä tai pitkiä kuljetusmatkoja, mikä tulee huomioida ilmastovaikutuksia arvioitaessa.

Tieto rakennuksessa käytetyistä materiaaleista ja tuotteista on arvokasta, ja sitä tulee kerätä, hallita ja jakaa niiden koko elinkaaren ajalta. Tieto mahdollistaa rakennuksen hiilijalanjäljen arvioinnin, ohjaa rakennuksen käyttöä, ylläpitoa ja huoltoa sekä luo edellytykset materiaalien hyödyntämiselle, kun rakennus tai osia siitä puretaan.

Työkaluja

Oppaat rakennusten kestävään purkamiseen

Ympäristöministeriön kolme opasta kestävästä purkamisesta vauhdittavat alan kiertotaloutta ja ilmastotyötä. Oppailla halutaan parantaa purkuhankkeiden laatua sekä lisätä rakennus- ja purkumateriaalien hyödyntämistä.

Materiaalitori-palvelu

Materiaalitori on kohtaamispaikka jätteiden ja sivuvirtojen tuottajille ja hyödyntäjille. Palvelu on ilmainen.

Toimia

Maankäyttö- ja rakennuslain uudistus

Lakiuudistuksella edistetään kiertotaloutta monin tavoin. Tavoitteena on, että jatkossa:

  • uudisrakentamista ohjataan vähähiiliseksi – ilmastopäästöt huomioidaan rakennusten koko elinkaaren ajalta sekä erityisesti materiaalivalinnoissa
  • lakiin sisältyy vaatimukset uusien rakennusten pitkäikäisyydestä, muunneltavuudesta, korjattavuudesta sekä purettavuudesta
  • rakennus- ja purkuluvan hakijan tulee selvittää rakennuksen purkamisessa vapautuvat materiaalit
  • rakennushankkeiden tietojen digitalisoituminen helpottaa materiaalien uusiokäyttöä ja kierrätystä
  • Mrluudistus.fi: Maankäyttö- ja rakennuslain uudistus

Ympäristöministeriön ja Rakli ry:n sopimus kestävästä purkamisesta

Sopimus kalvomuovien keräyksestä ja kierrätysmateriaalien käytöstä

Rakentamisen toimet osana Suomen kansallista muovitiekarttaa

Kiertotalouden strateginen ohjelma

Rakentamisen kiertotalouden edistäminen EU:ssa

Suomi vaikuttaa aktiivisesti yhdessä muiden Pohjoismaiden kanssa siihen, että rakentamisen kiertotaloutta helpotetaan Euroopan Unionin lainsäädännössä. Nykyinen EU:n rakennustuoteasetus edellyttää, että rakentamisessa käytettävien tuotteiden tulisi pääsääntöisesti olla CE-merkittyjä. Tämä ei kuitenkaan yleensä ole mahdollista uudelleenkäytettävien materiaalien ja rakennusosien kohdalla.

Suomen aloitteesta EU-komissio on käynnistänyt rakennustuoteasetuksen selkeyttämisen siten, että kierrätysmateriaalien hyödyntäminen on jatkossa mahdollista.

Lisätietoja

Harri Hakaste, yliarkkitehti 
ympäristöministeriö, Rakennetun ympäristön osasto, Rakennukset ja rakentaminen 0295250074