Luonnonsuojelulainsäädännön uudistus

Luonnonsuojelulainsäädäntöä uudistetaan, jotta sen avulla voidaan turvata Suomen luontoa ja sen monimuotoisuutta entistä paremmin. Luonnon köyhtyminen täytyy pysäyttää, sillä monimuotoinen luonto on elinehtomme.

Luonnonsuojelulainsäädännön uudistukseen kuuluu kolme rinnakkaista hanketta:

Mikä on valmistelun tilanne

Luonnos hallituksen esitykseksi oli lausuntokierroksella 2.7.-6.9.2021. Lausuntokierros oli avoin kaikille ja lausuntoja jätettiin määräaikaan mennessä noin 200. Valmistelu jatkuu lausuntopalautteen käsittelyllä ja sen perusteella lakiehdotukseen esitettävillä muutoksilla.

Valtioneuvoston hankeikkunassa on saatavilla ajantasainen tieto valmistelun etenemisestä sekä hankkeeseen liittyvät asiakirjat. Myös lakiehdotuksesta annetut lausunnot on luettavissa sieltä.

Hankkeen eteneminen

Uudistuksen toteuttamiseen on nimetty laajapohjainen ohjausryhmä, joka ohjaa uudistuksen etenemistä. Lisäksi kunkin hankkeen edistämiseen on nimetty laajapohjaiset projektiryhmät.

Ohjausryhmä järjestäytyi 23.1.2020. Suomen ympäristökeskus esitteli ohjausryhmälle katsauksen luonnonsuojelulainsäädännön uudistukseen liittyvästä tilannekuvasta. Ohjausryhmän jäsenet keskustelivat uudistuksen lähtökohdista ja hankkeen suunnitellusta etenemisestä. 

Ohjausryhmä on kokoontunut 27.3.2020, 25.5.2020, 1.9.2020, 27.11.2020, 16.2.2021, 18.5.2021 ja 21.9.2021.

Kuulemiset

Näkemyksiä luonnonsuojelulainsäädännön uudistamiseen kerättiin tammikuussa 2020 kaikille avoimella verkkokyselyllä ja 23 keskeisen sidosryhmän kanssa käydyistä keskusteluista. Jopa 2126 henkilöä vastasi verkkokyselyyn toivoen muun muassa lisää kannustavuutta.

Verkkokysely toteutettiin 23.1.–21.2.2020 välisenä aikana suomeksi, ruotsiksi, englanniksi, pohjoissaameksi, Inarin saameksi ja koltansaameksi. Kysely oli sisällöllisesti laaja; kantaa sai ottaa niin nykyiseen lainsäädäntöön kuin ehdotuksia uuden lainsäädännön valmistelun tueksi. Vastauksissa nostettiin runsaasti esiin suojelutoimia edellyttäviä lajeja ja luontotyyppejä. Myös näkemyseroja löytyi: osa vastaajista katsoi, että luonnon monimuotoisuuden tila vaatii nopeampia ja kovempia toimia sekä tiukempaa sääntelyä. Osan mielestä suojelun taso on pääosin riittävä.

Uudistuksen valmistelu pohjaa monipuoliseen tutkimus- ja selvitystietoon 

Toisiinsa tiiviisti kytkeytyvien ympäristöongelmien ja niiden moniulotteisten, luonnon monimuotoisuuteen kohdistuvien vaikutusten ymmärtäminen vaatii yhä laajemmin tuekseen monitieteisen tiedon hyödyntämistä.

Valmistelun tieteellisen taustan vahvistamiseksi ympäristöministeriö kokoaa tiedeneuvontahanke SOFIn kanssa tutkijaryhmän, jonka tehtävänä on luoda kokonaiskuvaa lakiuudistuksen vaikutuksista. Joukko eri alojen tutkijoita keskittyy erityisesti luonnon monimuotoisuuteen, talouteen sekä ilmastoon kohdistuviin lakiuudistuksen vaikutuksiin. Yhteistyössä tutkijoiden kanssa tunnistetaan näiden vaikutusten monitahoisia ulottuvuuksia ja keskinäisiä kytköksiä sekä selvitetään mahdollisia tietopuutteita.  Yhteistyön ytimessä ovat syksyllä 2020 toteutettavat ”arviointiklinikat”, joissa tutkijaryhmän tukemana tarkastellaan lakiuudistuksen keskeisimpiä vaikutuksia muun muassa vaikutusketjuanalyysien kautta.

Tutkijayhteistyöllä tavoitellaan monipuolista ja kattavaa kokonaiskuvaa hankkeen vaikutuksista, ja se toimii pohjana lainvalmisteluhankkeen vaikutusarvioinnille ja projektiryhmien työlle.

Oikeustieteellinen seminaari

Ympäristöministeriö järjesti 1.9.2020 oikeustieteellisen seminaarin luonnonsuojelulain uudistuksen kolmesta keskeisestä teemasta: perusoikeudet, lakien väliset suhteet ja suojelun dynaamisuus. Kunkin teeman osalta kuultiin aiheesta eturivin oikeustieteilijöiden alustukset ja käytiin aihetta käsittelevä paneelikeskustelu tai debatti, minkä jälkeen yleisö sai esittää kysymyksiä.

Päivän puheenjohtajana toimi Helsingin yliopiston ympäristöoikeuden professori Kai Kokko. Perusoikeusteemasta puheenvuorot pitivät Tampereen yliopiston julkisoikeuden professori Jukka Viljanen, Lapin yliopiston yliopistotutkija Leena Heinämäki sekä Turun yliopiston ympäristöoikeuden professori Anne Kumpula. Lakien välisiä suhteita avasivat korkeimman hallinto-oikeuden presidentti Kari Kuusiniemi, Itä-Suomen yliopiston ympäristöoikeuden professori Antti Belinskij sekä Lapin yliopiston tutkimusprofessori Jukka Similä. Dynaamisuus –teemasta alustivat Itä-Suomen yliopiston ympäristöoikeuden professori Niko Soininen ja Turun yliopiston tutkijatohtori Minna Pappila.

Tausta-aineistoa:

Lisätietoja

Pasi Kallio, hallitussihteeri 
ympäristöministeriö, Luontoympäristöosasto, Luonnon monimuotoisuus 0295250251