Luonnonsuojelulainsäädännön uudistus
Ympäristöministeriö on käynnistänyt luonnonsuojelulainsäädännön uudistuksen. Lainsäädäntöä uudistetaan, jotta sen avulla voidaan turvata Suomen luontoa ja sen monimuotoisuutta entistä paremmin. Luonnon köyhtyminen täytyy pysäyttää, sillä monimuotoinen luonto on elinehtomme.
Luonnonsuojelulainsäädännön uudistukseen kuuluu kolme rinnakkaista hanketta:
- Luonnonsuojelulain- ja asetuksen päivittäminen
- Uusi laki rauhoitettujen lajien aiheuttamien vahinkojen korvaamisesta
- Ekologisen kompensaation kehittäminen
Hankkeen eteneminen
Uudistuksen toteuttamiseen on nimetty laajapohjainen ohjausryhmä, joka ohjaa uudistuksen etenemistä. Lisäksi kunkin hankkeen edistämiseen on nimetty laajapohjaiset projektiryhmät.
Ohjausryhmä järjestäytyi 23.1.2020. Suomen ympäristökeskus esitteli ohjausryhmälle katsauksen luonnonsuojelulainsäädännön uudistukseen liittyvästä tilannekuvasta. Ohjausryhmän jäsenet keskustelivat uudistuksen lähtökohdista ja hankkeen suunnitellusta etenemisestä.
Kuulemiset
Näkemyksiä luonnonsuojelulainsäädännön uudistamiseen kerättiin tammikuussa 2020 kaikille avoimella verkkokyselyllä ja 23 keskeisen sidosryhmän kanssa käydyistä keskusteluista. Jopa 2126 henkilöä vastasi verkkokyselyyn toivoen muun muassa lisää kannustavuutta.
Verkkokysely toteutettiin 23.1.–21.2.2020 välisenä aikana suomeksi, ruotsiksi, englanniksi, pohjoissaameksi, Inarin saameksi ja koltansaameksi. Kysely oli sisällöllisesti laaja; kantaa sai ottaa niin nykyiseen lainsäädäntöön kuin ehdotuksia uuden lainsäädännön valmistelun tueksi. Vastauksissa nostettiin runsaasti esiin suojelutoimia edellyttäviä lajeja ja luontotyyppejä. Myös näkemyseroja löytyi: osa vastaajista katsoi, että luonnon monimuotoisuuden tila vaatii nopeampia ja kovempia toimia sekä tiukempaa sääntelyä. Osan mielestä suojelun taso on pääosin riittävä.
Uudistuksen valmistelu pohjaa monipuoliseen tutkimus- ja selvitystietoon
Toisiinsa tiiviisti kytkeytyvien ympäristöongelmien ja niiden moniulotteisten, luonnon monimuotoisuuteen kohdistuvien vaikutusten ymmärtäminen vaatii yhä laajemmin tuekseen monitieteisen tiedon hyödyntämistä.
Valmistelun tieteellisen taustan vahvistamiseksi ympäristöministeriö kokoaa tiedeneuvontahanke SOFIn kanssa tutkijaryhmän, jonka tehtävänä on luoda kokonaiskuvaa lakiuudistuksen vaikutuksista. Joukko eri alojen tutkijoita keskittyy erityisesti luonnon monimuotoisuuteen, talouteen sekä ilmastoon kohdistuviin lakiuudistuksen vaikutuksiin. Yhteistyössä tutkijoiden kanssa tunnistetaan näiden vaikutusten monitahoisia ulottuvuuksia ja keskinäisiä kytköksiä sekä selvitetään mahdollisia tietopuutteita. Yhteistyön ytimessä ovat syksyllä 2020 toteutettavat ”arviointiklinikat”, joissa tutkijaryhmän tukemana tarkastellaan lakiuudistuksen keskeisimpiä vaikutuksia muun muassa vaikutusketjuanalyysien kautta.
Tutkijayhteistyöllä tavoitellaan monipuolista ja kattavaa kokonaiskuvaa hankkeen vaikutuksista, ja se toimii pohjana lainvalmisteluhankkeen vaikutusarvioinnille ja projektiryhmien työlle.
Oikeustieteellinen seminaari
Ympäristöministeriö järjesti 1.9.2020 oikeustieteellisen seminaarin luonnonsuojelulain uudistuksen kolmesta keskeisestä teemasta: perusoikeudet, lakien väliset suhteet ja suojelun dynaamisuus. Kunkin teeman osalta kuultiin aiheesta eturivin oikeustieteilijöiden alustukset ja käytiin aihetta käsittelevä paneelikeskustelu tai debatti, minkä jälkeen yleisö sai esittää kysymyksiä.
Päivän puheenjohtajana toimi Helsingin yliopiston ympäristöoikeuden professori Kai Kokko. Perusoikeusteemasta puheenvuorot pitivät Tampereen yliopiston julkisoikeuden professori Jukka Viljanen, Lapin yliopiston yliopistotutkija Leena Heinämäki sekä Turun yliopiston ympäristöoikeuden professori Anne Kumpula. Lakien välisiä suhteita avasivat korkeimman hallinto-oikeuden presidentti Kari Kuusiniemi, Itä-Suomen yliopiston ympäristöoikeuden professori Antti Belinskij sekä Lapin yliopiston tutkimusprofessori Jukka Similä. Dynaamisuus –teemasta alustivat Itä-Suomen yliopiston ympäristöoikeuden professori Niko Soininen ja Turun yliopiston tutkijatohtori Minna Pappila.
Tilaisuus on kokonaisuudessaan katsottavissa täältä.
Tausta-aineistoa:
- Luonnonsuojelulain kehittämistarpeet 2020 (Suomen ympäristökeskus)
- Luonnonsuojelulainsäädännön arviointi – Lain toimivuus ja kehittämistarpeet (Suomen ympäristö 27/2010)
- Luonnonsuojelulain lajisuojelun uudistamistarpeet -selvitys 2013
- Luontotyyppisuojelun nykytilanne ja kehittämistarpeet (Suomen ympäristö 5/2013)
- Luonnonsuojelulain muutostarpeita koskevan kansalaiskeskustelun tulokset (2015) (pdf.)
- Saamelaisten oikeuksien toteutuminen: kansainvälinen oikeusvertaileva tutkimus (Valtioneuvoston selvitys- ja tutkimustoiminnan julkaisusarja 4/2017)
- Suomen luontotyyppien uhanalaisuus 2018 (Suomen ympäristö 5/2018) Osa 1
- Suomen luontotyyppien uhanalaisuus 2018 (Suomen ympäristö 5/2018) Osa 2
- Ekologisen kompensaation ohjauskeinojen kehittäminen (Valtioneuvoston selvitys- ja tutkimustoiminnan julkaisusarja 76/2018)
- Luonnonsuojelulailla rauhoitettujen lajien aiheuttamien vahinkojen korvausmenettelyn ja ennaltaehkäisyn lainsäädäntöä valmistelevan hankkeen loppuraportti (2019)
- Suomen lajien uhanalaisuus, Suomen lajien punainen kirja 2019
- Ympäristörikostorjunnan toimenpideohjelma 2019–2020
- Ekologisen kompensaation kehittäminen (Ympäristöministeriön muistio 23.4.2019)
- SAAMI – Saamelaisten sopeutuminen ilmastonmuutokseen (VNTEAS 25/2020)
- Luonnonsuojelulain kehittämistarpeet 2020
- Tietotaso ja kokemukset ekologisesta kompensaatiosta Suomessa
Selvitys toteutetuista ekologisen kompensaation tutkimus- ja pilotointihankkeista (Suomen ympäristökeskus)
Vireillä olevat selvityshankkeet:
Lisätietoja
Johanna Korpi, lainsäädäntöneuvos
ympäristöministeriö, Luontoympäristöosasto, Luonnon monimuotoisuus Puhelin:0295250278 [email protected]