​​​​​​​Luonnonsuojelulainsäädännön uudistus

Luonnonsuojelulainsäädäntöä uudistetaan, jotta sen avulla voidaan turvata Suomen luontoa ja sen monimuotoisuutta entistä paremmin. Luonnon köyhtyminen täytyy pysäyttää, sillä monimuotoinen luonto on elinehtomme.

Luonnonsuojelulainsäädännön uudistukseen kuuluu kolme rinnakkaista hanketta:

Valmistelun tilanne

Kuulemiset

Näkemyksiä luonnonsuojelulainsäädännön uudistamiseen kerättiin tammikuussa 2020 kaikille avoimella verkkokyselyllä ja 23 keskeisen sidosryhmän kanssa käydyistä keskusteluista. Jopa 2126 henkilöä vastasi verkkokyselyyn toivoen muun muassa lisää kannustavuutta, osallisuutta ja lainsäädännön yhteensovittamista.

Verkkokysely toteutettiin 23.1.–21.2.2020 välisenä aikana suomeksi, ruotsiksi, englanniksi, pohjoissaameksi, Inarin saameksi ja koltansaameksi. Kysely oli sisällöllisesti laaja; kantaa sai ottaa niin nykyiseen lainsäädäntöön kuin ehdotuksia uuden lainsäädännön valmistelun tueksi. Vastauksissa nostettiin runsaasti esiin suojelutoimia edellyttäviä lajeja ja luontotyyppejä. Myös näkemyseroja löytyi: osa vastaajista katsoi, että luonnon monimuotoisuuden tila vaatii nopeampia ja kovempia toimia sekä tiukempaa sääntelyä. Osan mielestä suojelun taso on pääosin riittävä.

Luonnonsuojelulain uudistus

Luonnos hallituksen esitykseksi oli lausuntokierroksella 2.7.-6.9.2021. Lausuntokierros oli avoin kaikille ja lausuntoja jätettiin määräaikaan mennessä noin 200.

Projektiryhmä jätti 29.11.2021 ehdotuksensa hallituksen esitykseksi luonnonsuojelulaiksi. Ehdotus ajantasaistaisi ja vahvistaisi luontokohteiden suojaa, laajentaisi luonnonsuojelun keinovalikoimaa, edistäisi osallistumista ja tiedon saatavuutta sekä tarjoaisi välineitä vapaaehtoisen suojelun edistämiseen. Lisäksi ilmastonmuutoksen vaikutukset sekä saamelaisten oikeuksien edistäminen otettaisiin uudessa laissa nykyistä paremmin huomioon. Uutuutena lakiin ehdotetaan lisättäväksi vapaaehtoista ekologista kompensaatiota.

Projektiryhmä ei ollut työssään yksimielinen. Osa jäsenistä ilmoitti jättävänsä eriävän mielipiteen tai täydentävän lausuman. Projektin loppuraportti, johon sisältyvät ehdotus hallituksen esitykseksi sekä eriävät ja täydentävät lausumat, julkaistiin 10.12.2021.

Lakiehdotuksen viimeistelyä on jatkettu virkatyönä, ja lainsäädännön arviointineuvosto on antanut esityksestä lausuntonsa 23.12.2021. Hallituksen esitys on tarkoitus antaa eduskunnalle keväällä 2022.

Uusi laki rauhoitettujen eläinten aiheuttamien vahinkojen ennalta ehkäisemisestä ja korvaamisesta

Valtioneuvosto hyväksyi 27.9.2021 esityksen rauhoitettujen eläinten aiheuttamien vahinkojen ennaltaehkäisemisestä ja korvaamisesta.

Tasavallan presidentti vahvisti lain 14.1.2022.

Laki tulee voimaan sen jälkeen, kun Euroopan komissio on hyväksynyt lakiehdotukseen sisältyvät tukijärjestelmät

Ekologinen kompensaatio

Hankkeessa käynnistettiin vuonna 2021 ekologisen kompensaation kokeilu pilottikohteessa.
Hankkeen tulosten perusteella vapaaehtoinen ekologinen kompensaatio sisällytetään luonnonsuojelulakiin osana lain päivitystä. Laissa säädettäisiin luonnonarvojen tuottamisesta ja vapaaehtoisen hyvittämisen varmentamisesta.

Uudistuksen valmistelu pohjaa monipuoliseen tutkimus- ja selvitystietoon

Toisiinsa tiiviisti kytkeytyvien ympäristöongelmien ja niiden moniulotteisten, luonnon monimuotoisuuteen kohdistuvien vaikutusten ymmärtäminen vaatii yhä laajemmin tuekseen monitieteisen tiedon hyödyntämistä.

Valmistelun tieteellisen taustan vahvistamiseksi ympäristöministeriö kokosi tiedeneuvontahanke SOFIn kanssa tutkijaryhmän, jonka tehtävänä oli luoda kokonaiskuvaa lakiuudistuksen vaikutuksista. Joukko eri alojen tutkijoita keskittyi erityisesti luonnon monimuotoisuuteen, talouteen sekä ilmastoon kohdistuviin lakiuudistuksen vaikutuksiin. Yhteistyössä tutkijoiden kanssa tunnistettiin näiden vaikutusten monitahoisia ulottuvuuksia ja keskinäisiä kytköksiä sekä selvitettiin mahdollisia tietopuutteita.  Yhteistyön ytimessä olivat syksyllä 2020 toteutetut ”arviointiklinikat”, joissa tutkijaryhmän tukemana tarkasteltiin lakiuudistuksen keskeisimpiä vaikutuksia muun muassa vaikutusketjuanalyysien kautta.

Tutkijayhteistyöllä tavoiteltiin monipuolista ja kattavaa kokonaiskuvaa hankkeen vaikutuksista, ja se toimi pohjana lainvalmisteluhankkeen vaikutusarvioinnille ja projektiryhmien työlle.

Tausta-aineistoa:

Lisätietoja

Pasi Kallio, lainsäädäntöneuvos 
ympäristöministeriö, Luontoympäristöosasto, Luonnon monimuotoisuus 0295250251