Pilaantuneet alueet

Maaperä, pohjavesi ja sedimentti

Maaperän pilaantumisella tarkoitetaan sitä, että maaperään pääsee ihmisen toiminnasta haitallisiaaineita, jotka huonontavat maaperän laatua ja voivat vaarantaa tai haitata ihmisen terveyttä tai ympäristöä taikka vähentää viihtyisyyttä tai muuten loukata yksityistä tai yleistä etua.

Pohjaveden pilaantumisella tarkoitetaan pohjaveden laadun sellaista muutosta, joka voi vaarantaa tai haitata terveyttä tai ympäristöä tai voi muutoin loukata yleistä tai toisen yksityistä etua. Pilaantumisella tarkoitetaan myös pohjaveden laadun huonontumista vedenhankintakäyttöön soveltuvalla pohjavesialueella taikka toisen kiinteistöllä olevan pohjaveden muuttumista kelpaamattomaksi tarkoitukseen, johon sitä voitaisiin käyttää.

Pilaantuneen maaperän tai pohjaveden puhdistamisella tarkoitetaan haittojen ja riskien selvittämistä ja arviointia sekä niiden seurantaa, poistamista tai merkittävää vähentämistä. Myös vesistöjen sedimentit saattavat olla pilaantuneita ja edellyttää puhdistamista.

Ympäristöministeriö vastaa pilaantuneiden alueiden puhdistamiseen liittyvän lainsäädännön ja valtakunnallisen ohjeistuksen kehittämistä. Ympäristöministeriö edistää pilaantuneiden alueiden puhdistamista tapauksissa, joissa vahingon aiheuttaja on tuntematon tai ei kykene korvaamaan aiheutuneita kustannuksia. Puhdistamista tuetaan mm. öljysuojarahaston tutkimus- ja kunnostushankkeen (Jaska-hanke) sekä 1.1.2020 voimaan tulleen valtiontukijärjestelmän kautta. Valtiontukeen liittyvät tehtävät on keskitetty Pirkanmaan ELY-keskukselle.

Lainsäädäntö, valtakunnallinen strategia ja ohjeet antavat puitteet puhdistamiselle

Lainsäädännössä määritellään puitteet pilaantuneen maaperän ja pohjaveden käsittelylle. Ympäristönsuojelulain maaperän ja pohjaveden pilaamiskiellot sekä yleiset periaatteet tähtäävät siihen, että haitallisten aineiden vaikutukset ympäristössä estetään ennakolta tai, jos niitä ei voida kokonaan estää, rajoitetaan mahdollisimman vähäisiksi.

Laeissa ja asetuksissa on myös määräyksiä mm. alueen pilaantuneisuuden ja puhdistustarpeen arvioimisesta, puhdistusvastuun kohdentumisesta, puhdistuksen luvanvaraisuudesta ja ilmoitusvelvollisuudesta kiinteistöä myytäessä tai vuokrattaessa.

Pilaantuneisiin alueisiin liittyvät keskeiset tavoitteet sekä toiminnan kehittämistarpeet ja –keinot on määritelty valtakunnallisessa pilaantuneiden maa-alueiden riskienhallintastrategiassa. Strategia pitää sisällään myös valtakunnallisen tutkimus- ja kunnostusohjelman (Maaperä kuntoon).

Pilaantuneen maa-alueen riskinarvioinnista ja kestävästä riskinhallinnasta on annettu ympäristöministeriön ohje. Sedimenttien ruoppauksesta ja läjittämisestä on annettu ympäristöministeriön ohje, joka on tarkoitettu sovellettavaksi myös puhdistusruoppauksessa.

Viranomaisten tehtävät

Ympäristöministeriö kehittää yleisellä tasolla pilaantuneiden alueiden hallintaa. Maaperän pilaantumiseen liittyvissä asioissa toimivalta on ensisijaisesti elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksilla, jotka käsittelevät puhdistamista koskevat ilmoitukset. Puhdistamista koskevat ympäristöluvat käsitellään aluehallintovirastossa. Toimivalta pilaantuneen maaperän puhdistamisesta Helsingin ja Turun kaupungin alueilla on siirretty valtion viranomaisilta kunnan ympäristönsuojeluviranomaisille.

Maaperän tilan tietojärjestelmä

Pilaantuneiden alueiden tunnistamiseksi viranomaiset ovat kartoittaneet alueita, joilla on ollut tai on sellaista toimintaa, josta maaperään voi joutua haitallisia aineita. Näillä alueilla pilaantuneisuuden ja puhdistustarpeen arviointi tulee yleensä ajankohtaiseksi, kun alueella ympäristöä mahdollisesti pilannut toiminta päättyy, kun alueen maankäyttö muuttuu tai kun pilaantuneeksi epäilty alue on yritys- tai kiinteistökauppojen kohteena tai jos ympäristössä havaitaan kohonneita haitta-ainepitoisuuksia tai haitallisia vaikutuksia.

Maaperän pilaantumista koskevien kohdetietojen hallintaan on ympäristöhallinnossa rakennettu Maaperän tilan tietojärjestelmä, joka sisältää tietoja mahdollisesti pilaantuneista, pilaantuneiksi todetuista, puhdistetuista ja puhtaaksi todetuista alueista.

Lisätietoja

Nina Lehtosalo, erityisasiantuntija 
ympäristöministeriö, Ympäristönsuojeluosasto, Päästöt ja ympäristöriskit 0295250400