Kansallinen ilmansuojelu­ohjelma 2030

Keskeisenä keinona  EU-velvoitteiden ja kansallisten ilmansuojelutavoitteiden toimeenpanossa on kansallinen ilmansuojeluohjelma 2030, jonka valtioneuvosto hyväksyi maaliskuussa 2019. Ohjelma sisältää EU:n päästökattodirektiivin (2016/2284) päästövähennysvelvoitteiden toimeenpanemiseksi tarvittavat toimet ja muita ilmanlaadun parantamiseksi tarvittavia toimia. 

Päästökattodirektiivi velvoittaa jäsenmaat päivittämään ilmansuojeluohjelman vähintään neljän vuoden välein. Valtioneuvosto hyväksyi Kansallisen ilmansuojeluohjelman 2030 ensimmäisen päivityksen maaliskuussa 2023 . Päästöinventaariot, päästöskenaariot, ilmanlaatutiedot sekä tiedot kansallisesta politiikkakehyksestä, vastuunjaosta ja ekosysteemiseurannasta on päivitetty. Vuoden 2019 ilmansuojeluohjelma jää edelleen voimaan, ja päivitystä luetaan sen kanssa rinnakkain.

Ahvenanmaan päästöt ovat mukana kansallisessa ilmansuojeluohjelmassa ja sen päivityksessä, mutta Ahvenanmaa päättää itsenäisesti päästöjen vähentämistoimistaan.

EU-velvoitteet ja niiden täyttäminen

Päästökattodirektiivissä Suomelle asetetut päästövähennysvelvoitteet on esitetty alla olevassa taulukossa. Eri EU-jäsenmaiden päästöjen vähentämisvelvoitteet on pyritty määräämään siten, että kokonaisuuden kannalta saataisiin eniten hyötyä pienimmin kustannuksin. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että Suomen velvoitteet ovat pienemmät kuin useimpien muiden maiden velvoitteet.

Suomen päästövähennysvelvoitteet prosentteina ja niiden perusteella lasketut päästökatot kilotonneina (kt).

Epäpuhtaus Velvoitteiden
perusteena olevat
vuoden 2005 päästöt		 Velvoitteet
v. 2020-2029		 Velvoitteet  
v. 2030
SO2 70 kt -30 % (49 kt) -34 % (46 kt)
NOX 208 kt -35 % (136 kt) -47 % (110 kt)
NMVOC 148 kt -35 % (96 kt) -48 % (77 kt)
NH3 40 kt -20 % (32 kt) -20 % ( 32 kt)
PM2.5 26 kt -30 % (18 kt) -34 % (17 kt)

Kansallisen ilmansuojeluohjelman päivityksessä (luku 6) todetaan, että Suomi saavutti kaikkien päästökattodirektiivin mukaisten ilmansaasteiden päästövähennysvelvoitteet vuonna 2020.

Suomen ympäristökeskuksen tekemien laskelmien mukaan päästökattodirektiivissä asetetut päästövähennysvelvoitteet toteutuvat energia- ja ilmastostrategian ja maatalouden ammoniakkiohjelman toimeenpanossa sovituilla toimilla sekä jo olemassa olevan ja päätetyn sektorikohtaisen päästöraja-arvosääntelyn toimeenpanolla. Tämän lisäksi kasvihuonekaasupäästöjen vähentämiseksi kansallisessa keskipitkän aikavälin ilmastopolitiikan suunnitelmassa (KAISU) toteutettavaksi suunnitellut lisätoimet tehostavat myös ilman epäpuhtauspäästöjen vähentämistä.

Kansalliset tavoitteet ja toimet

Ilmansaasteista aiheutuu terveys- ja ympäristöhaittoja edelleen vuonna 2030, vaikka päästökattodirektiivin mukaiset velvoitteet täyttyisivät. Tästä syystä ilmansuojeluohjelma sisältää toimenpiteitä, joilla ilman epäpuhtauksien päästöjä ja pitoisuuksia saadaan laskettua vielä EU-lainsäädännön vaatimaa tasoa alemmas. Toimenpiteet koskevat erityisesti taajamien hengityskorkeuden päästölähteitä (puun pienpoltto, katupöly) ja ilmanlaadun kytkemistä kaikkeen sellaiseen suunnitteluun, päätöksentekoon ja toimeenpanoon, jolla on vaikutuksia ilmanlaatuun. 

Vastuu toimien toteuttamisesta koskee laajaa valtakunnallista, alueellista ja paikallista toimijajoukkoa. Keskeisiä toimijoita ovat mm. eri ministeriöt (YM, STM, TEM, LVM, MMM), ELY-keskukset, Traficom, kunnat, Helsingin seudun ympäristöpalvelut HSY, tutkimuslaitokset (SYKE, THL, IL, VTT, Valvira) ja eri järjestöt (mm. Nuohousalan keskusliitto, MTK, Suomen luonnonsuojeluliitto).

Kansallisen ilmansuojeluohjelman osana on koottu Ilmansuojelun parhaat käytännöt kansalaisille ja eri toimijoille. Pääpaino on vinkeissä, joilla ilmansaastepäästöjä voidaan vähentää vapaaehtoisin toimin.  

Kansallinen ilmansuojeluohjelma (KISO) 2030 toimeenpanoverkko

Ympäristöministeriö asetti ilmansuojeluohjelman toimeenpanoverkon toimikaudelle 7.9.2020 - 31.3.2023. Verkon tehtävänä oli suunnitella, tukea, toteuttaa ja seurata kansallisen ilmansuojeluohjelman toimeenpanoa ja laatia tarvittaessa ehdotukset kansallisen ilmansuojeluohjelman päivittämiseksi. Uutta toimeenpanoverkkoa kootaan parhaillaan. 

Lisätietoja

Katja Ohtonen, erityisasiantuntija 
ympäristöministeriö, Ilmasto- ja ympäristönsuojeluosasto, Päästöt ja ympäristöriskit 0295250168  

Aiheeseen liittyvää