Jätelainsäädäntö

Jätelainsäädännön tavoitteena on

ehkäistä jätteistä ja jätehuollosta aiheutuvaa vaaraa ja haittaa terveydelle ja ympäristölle
vähentää jätteen määrää ja haitallisuutta
edistää luonnonvarojen kestävää käyttöä
varmistaa toimiva jätehuolto sekä ehkäistä roskaantumista.

Jätelainsäädännössä säädetään kaikesta jätteestä, ei kuitenkaan eräistä erityisjätteistä, esimerkiksi ydinjätteistä. Suomen jätelainsäädäntö seuraa Euroopan unionin jätelainsäädännön kehitystä. Joiltain osin Suomen lainsäädäntö on kuitenkin EU-säädöksiä laaja-alaisempi ja tiukempi.

Yleiset säädökset

Jätteeksi luokittelun päättyminen (ei enää jätettä, EEJ)

Euroopan komission ja neuvoston asetuksissa määritellään ns. End of Waste (EoW) -kriteerit rauta-, teräs- ja alumiiniromulle, lasimurskalle sekä kupariromulle. Mainitut materiaalit lakkaavat olemasta jätettä, jos ne täyttävät materiaaleittain annetuissa asetuksissa säädetyt edellytykset.

Kansallisesti on laadittu kaksi ei enää jätettä -asetusta.

Valtioneuvosto antoi 16.6.2022 asetuksen betonimurskeen jätteeksi luokittelun päättymisen arviointiperusteista (466/2022).

23.5.2024 valtioneuvosto hyväksyi asetuksen mekaanisesti kierrätetyn uusiomuoviraaka-aineen jätteeksi luokittelun päättymisen arviointiperusteista (270/2024).

Jätteen käsittely ja hyödyntäminen

Jätelaji-, tuote- ja toimialakohtaiset säädökset

Jätteiden siirrot

Jätteiden kansainvälisissä siirroissa sovelletaan ns. EY:n jätteensiirtoasetusta. Se on sellaisenaan voimassa olevaa lainsäädäntöä, jota kaikkien EY:n ja ETA:n jäsenmaiden on noudatettava. Asetuksessa säädetään yksityiskohtaisesti jätteiden viennin, tuonnin ja kauttakuljetuksen valvonnasta ja niihin tarvittavista luvista.

EUR-Lex: Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EY) N:o 1013/2006 jätteiden siirrosta

Jätteensiirtoasetuksen säännöksiä täydennetään kahdella erillisellä EY:n asetuksella, jotka koskevat jätteensiirtoasetuksen liitteessä II lueteltujen ns. vihreän luettelon jätteiden vientiä muihin kuin OECD:n jäsenmaihin. Asetuksissa säädetään maakohtaisesti, millaista valvontamenettelyä on sovellettava tietyn vihreän luettelon jätteen vientiin hyödynnettäväksi OECD:n ulkopuoliseen maahan.

Jätteensiirtoasetuksen säännöksiä täydennetään kansallisesti jätelain 12 luvussa. Siinä säädetään muun muassa edellytyksistä, joilla toimivaltainen viranomainen voi hyväksyä jätteen siirron Suomeen, Suomesta tai Suomen alueen kautta, sekä jätteen hyödyntämislaitoksen ennakkohyväksynnästä.

Ymparisto.fi: Jätteiden kansainväliset siirrot

Siirrettäessä aluksia purettavaksi riippuu sovellettava säännöstö aluksen koosta ja aiemmasta käytöstä. Suomen lipun alla purjehtiviin aluksiin sovelletaan pääsääntöisesti Euroopan unionin nk. aluskierrätysasetusta (AKA), englanniksi Ship Recycling Regulation (SRR). Aluskierrätysasetusta ei kuitenkaan sovelleta sota-aluksiin eikä muihin valtion ei-kaupallisiin aluksiin, eikä tilavuudeltaan alle 500 GT:n aluksiin eikä aluksiin, jotka purjehtivat pelkästään jäsenvaltion vesialueilla. Muihin aluksiin, jotka siirretään purettavaksi, sovelletaan edellä mainittua jätteensiirtoasetusta. AKA ei kuitenkaan ole vielä tullut kokonaisuudessaan sovellettavaksi, joten toistaiseksi purettavaksi siirrettäviin aluksiin sovelletaan jätteensiirtoasetusta (JSA).

AKA sisältää säännöksiä aluksen koko elinkaarelta, sen rakentamisen, käytön ja purkamisen ajalta. Keskeisiä velvoitteita ovat aluksen vaarallisten materiaalien luettelon ylläpitäminen ja alusten purkamotoiminnalle asetetut vaatimukset. Purkamotoiminnan tulee täyttää sekä työsuojelun, terveydensuojelun että ympäristönsuojelun vaatimukset.

EUR-Lex: Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) N:o 1257/2013 aluskierrätyksestä sekä asetuksen (EY) N:o 1013/2006 ja direktiivin 2009/16/EY muuttamisesta
Täydentävät komission toimeenpanopäätökset mm. aluskierrätyslaitosten eurooppalainen luettelo ja AKA:n soveltamiseen liittyvät lomakkeet
European Commissio: Ship recycling

Kotimaisia täydentäviä säännöksiä löytyy seuraavista säädöksistä:

Toimivaltaisia viranomaisia ovat Liikenteen turvallisuusvirasto (Trafi) aluksen rakentamisen ja käytön aikana, toimivaltainen aluehallintovirasto ja aluehallintoviraston työsuojelun vastuualue ympäristölupahakemuksen osalta sekä Suomen ympäristökeskus asiantuntijaviranomaisena ja AKA:n soveltamista seuraavana viranomaisena.

Jätedirektiivien tavoitteiden toteutumisen seuranta

EU:n jätesäädöksissä asetettujen tavoitteiden toteutumista on arvioitava noudattaen EU:n komission täytäntöönpanosäädöksissä annettuja raportointi- ja laskentasäännöksiä:

Jätelainsäädännön ohjeita ja oppaita

Ympäristöministeriön antamat ohjeet

Jätelainsäädännön selvityksiä ja julkaisuja

Jätealan lainsäädännön uudistuksen ja vaikutusten arvioimiseksi on teetetty useita selvityksiä. Julkaisusarjoissa julkaistut selvitykset löytyvät Julkaisut-otsikon alta.

EU:ssa kesällä 2018 hyväksytyn jätesäädöspaketin täytäntöönpanoon liittyvät etukäteisselvitykset löytyvät sivulta

Jätesäädöspaketti

Erillisselvitykset

UTU-työryhmän väliraportti 30.6.2022: Tapauskohtaisen jätteeksi luokittelun päättymistä ja sivutuotteita koskevan päätöksenteon kehittäminen
Muistio koskien tiettyjen jätteiden sisällyttämistä jäteverolain piiriin, 31.5.2022
Selvitys jäteveron kehittämisestä. Raportti 30.3.2022.
Valto: Yhdyskuntajätteen koostumustiedon laadun parantaminen. Ympäristöministeriön julkaisuja 2021:24
Jäteveroselvitys kaatopaikalle sijoitettavista jätteistä. Taustamuistio 9.11.2020.
Muistio kansallisten EoW-menettelyiden mahdollisuuksista mekaanisen muovinkierrätyksen edistämisessä
Jätelain ja hankintalain yhteensovittamista koskevat selvitysmies Mikko Alkion raportti ja toimenpidesuositukset
Kierrätys- ja hyödyntämisasteiden määrittäminen kuitu-, muovi-, lasi- ja metallipakkauksille sekä keräyspaperille, 10/2010
Pakkausten keräysverkoston kustannusvaikutukset, 7/2010
Jätteen pyrolyyttisessä käsittelyssä syntyvän kaasun puhdistaminen ja polttaminen.
Ympäristöministeriön asetti 3.7.2014 työryhmän, jonka tehtävänä oli selvittää jätteen lämpökäsittelyssä syntyvän kaasun ominaisuuksia ja puhdistamista siten, että puhdistettu kaasu ei ole enää jätettä ja että sen polttamisesta ei synny suurempia päästöjä, kuin maakaasun polttamisesta aiheutuu.
- Jätteen pyrolyyttisessä käsittelyssä syntyvän kaasun puhdistaminen ja polttaminen. Työryhmän muistio

JÄLKI-työryhmän ehdotukset

Ympäristöministeriö asetti lokakuussa 2007 työryhmän (ns. JÄLKI-työryhmä) valmistelemaan jätelain uudistusta. Työryhmä ja sen alajaostot tekivät ehdotuksen uudeksi jätelaiksi sekä laiksi ympäristönsuojelulain muuttamisesta sekä jätelain nojalla annettavien asetusten uudistamisesta.

Lisätietoja

Jussi Kauppila, hallitussihteeri
ympäristöministeriö, Ilmasto- ja ympäristönsuojeluosasto, Kiertotalous Puhelin:0295250085 Sähköpostiosoite: [email protected]

Jätelain­säädäntö