Luonnon virkistyskäyttö

Luonnon virkistyskäytöllä tarkoitetaan vapaa-aikana virkistäytymistarkoituksessa tapahtuvaa liikkumista ja oleskelua luonnossa. Esimerkiksi kävely, pyöräily, hiihtäminen, marjastaminen, uiminen ja retkeily ovat yleisiä luonnon virkistyskäytön tapoja. Lähes kaikki suomalaiset, noin 96 prosenttia aikuisväestöstä, ulkoilevat luonnossa. Perinteiset jokamiehenoikeudet ja maamme runsaat metsät ja vesistöt antavat erinomaiset puitteet luonnossa liikkumiseen ja virkistäytymiseen.

Useimmiten Suomessa luonnosta nautitaan kodin läheisillä luontoalueilla, ulkoilualueilla tai talousmetsissä. Luontoon pääsy on merkittävää myös kaupungeissa - luonnossa oleskelu ja liikkuminen vähentävät tutkitusti stressiä ja parantavat mielialaa. Hyvät luontoympäristöt kannustavat liikkeelle ja tarjoavat mahdollisuuksia niin rauhoittumiseen kuin sosiaaliseen kanssakäymiseen. 

Luonnon virkistyskäyttöstrategia

Luonnon virkistyskäytön strategian tavoitteena on tuoda virkistyskäytön hyötyjä laajasti suomalaisten tietoon ja käyttöön. Tarkoituksena on lisätä myös ymmärrystä luonnossa liikkumisen merkityksestä kansanterveyden ja kansantalouden vaalinnassa. Strategia valmistellaan tänä vuonna laajapohjaisessa yhteistyössä ja se ulottuu vuoteen 2030 saakka. 

Luonnon virkistyskäytön strategiaa laaditaan useiden ministeriöiden, julkishallinnon, tutkimuslaitosten ja järjestöjen asiantuntijoiden tuella. Myös yksittäisille kansalaisille on tarjottu mahdollisuutta osallistua pohdintaan. Luonnolla on vahva asema suomalaisuudessa. Nyt tulevaisuustyötä tehdään yhdessä luonnossa liikkumisen jatkumiseksi ja uudistumiseksi.

Lisätietoja

Matti Nieminen, erityisasiantuntija 
ympäristöministeriö, Luontoympäristöosasto, Biotalous 0295250001  


Miliza Malmelin, erityisasiantuntija 
ympäristöministeriö, Luontoympäristöosasto, Biotalous 0295250176