Kulttuuri­ympäristö­ä käsitteleviä selvityksiä

Tältä sivulta löydät ympäristöministeriön teettämiä kulttuuriympäristöstrategian (2014-2020) toimeenpanoon liittyviä selvityksiä ja raportteja. Niiden avulla on kehitetty esimerkiksi kulttuuriympäristön vähähiilisyyttä ja tiedonhallintaa.

Huomaa myös strategiakauden jälkeen toimeenpanoa jatkaneet

Kulttuuriperintö­barometri

Kulttuuriperintöbarometrissä selvitettiin suomalaisten näkemyksiä kulttuuriperinnöstä ja kulttuuriympäristöstä. Kyselyllä tutkittiin muun muassa kulttuuriperinnön ja -ympäristön käsitteiden tunnettuutta, kulttuuriperinnön arvostusta, kulttuuriperinnön yhteiskunnallista merkittänyyttä ja sen eri osa-alueiden suojelemisen tärkeyttä.

Barometrin tulosten mukaan valtaosa suomalaisista pitää kulttuuriperinnön ja -ympäristön säilyttämistä tärkeänä. Ihmiset ovat valmiita käyttämään rahaa ja aikaa kulttuuriperinnön hyväksi. He toivovat myös viranomaisilta aktiivista roolia suojelussa.

Rakennusten korjaaminen kannattaa

Rakennukset ovat kansallisvarallisuuttamme. Niissä on kiinni taloudellista pääomaa ja kalliita materiaaleja. Niillä on arvoa käyttömahdollisuuksien sekä sosiaalisten ja kulttuuristen syiden takia. Nämä arvot säilyvät parhaiten, kun olemassa oleva rakennuskanta pidetään kunnossa ja käytössä. Usein arvoja joudutaan puntaroimaan, kun käyttötarve lakkaa tai vähenee. Hämeen ELY-keskuksen hanke auttaa arvioimaan olemassa olevaa rakennuskantaa koskevien päätösten kestävyyttä.

Raportissa selvitettiin tapaustutkimusten avulla rakennusten korjaamisen ja kehittämisen hiilijalanjälki- ja elinkaarikustannusvaikutuksia verrattuna purkavan uudisrakentamisen vaikutuksiin. Selvitys osoitti, että peruskorjaaminen on purkavaa uudisrakentamista tehokkaampi keino välttää päästöjen syntymistä lähivuosikymmeninä, jotka ovat ratkaisevia ilmastonmuutoksen torjunnan ja siihen sopeutumisen näkökulmasta.

Energia­tehokkuuden parantaminen kulttuuri­historiallisesti arvokkaan rakennuksen korjaus­hankkeessa

Opas tarjoaa konkreettisia ohjeita suojeltujen ja muiden kulttuurihistoriallisesti arvokkaiden rakennusten energiatehokkuuden parantamiseen. Oppaassa käydään läpi voimassa olevien säädösten asettamat velvollisuudet ja niiden tarjoamat soveltamisen mahdollisuudet sekä energiatehokkuuden parantamisen että rakennusperinnön näkökulmista.

Uusia energiamotoja sovitetaan yhä enemmän myös kohteisiin, joilla on kulttuurihistoriallista merkittävyyttä. Selvitys kokosi hyviä esimerkkejä ja käytäntöjä tukemaan vähähiilisten energiamuotojen käyttöönottoa ja sovittamista kulttuurihistoriallisesti arvokkaissa rakennuksissa ja alueilla.

Selvitys rakennuksen purkamislupakäytännöstä sekä rakennussuojelusta maakunta- ja yleiskaavoissa

Selvityksessä on käyty läpi rakennuksen purkamislupiin liittyvää oikeuskäytäntöä sekä otantana poimittujen maakunta- ja yleiskaavojen rakennusperintöä koskevat merkinnät ja määräykset. Lisäksi selvityksessä on käyty läpi viranomaisten käytännön kokemuksia rakennussuojelu- ja purkamislupaprosesseista.

Valtion strateginen kulttuurihistoriallinen kiinteistövarallisuus - analyysi arvottamisesta ja valinnoista

Selvityksessä analysoidaan valtion kulttuurihistoriallisen kiinteistöomaisuuden arvottamis- ja valintaprosesseja sekä tarkastellaan niiden hallinnollista, juridista ja toiminnallista taustaa.

Rakennussuojelun tietojen digitalisointi

Rakennussuojeluasioiden sähköistämistä valmistellut eRakSu-hanke määritteli, mitä rakennussuojeluprosessi vaatisi tietojärjestelmältä, joka kattaisi koko rakennussuojelun elinkaaren suojeluesityksen vireille tulosta suojellun kohteen tilan seurantaan. Lisäksi määriteltiin, mitä tietoja suojelluista kohteista valtakunnallisesti kerätään ja tilastoidaan. Hanke on edistänyt tavoitetta saada kulttuuriympäristöä koskevat tiedot rakennetun ympäristön tietojärjestelmään.

Rakennusperintö­avustusten vaikutusten arviointi

Museovirasto ja elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukset myöntävät vuosittain avustuksia arvokkaan rakennusperinnön hoitoon. Avustuksilla saadaan aikaan monikymmenkertaiset investoinnit, jotka pitävät yllä rakennusperintöä ja sen hoidon tarvitsemaa tietotaitoa. Raportissa selvitettiin avustusten kohdentumista ja käyttöä sekä avustusten aikaansaamia vaikutuksia.

Kulttuuriympäristöjen ja maisemien visuaalisen seurannan menetelmät

Kulttuuriympäristöjen ja maisema-alueiden arvoja ja tehtävien toimenpiteiden vaikutuksia on selvitetty yleisesti valokuvien ja niiltä tehtyjen muutosarviointien avulla. Tässä hankkeessa selvitettiin, miten uudet kuvausmenetelmät, kuten panoraamakuvaus ja droonin käyttö kuvauksissa soveltuvat visuaalisen seurannan lähdeaineistoksi.

Kulttuuri­ympäristötiedot yhteiseen käyttöön

KIRA-digi -ohjelman  rahoituksella toteutettu hanke Kulttuuriympäristötiedot yhteiseen käyttöön paransi kulttuuriympäristötiedon yhteentoimivuutta, saatavuutta ja saavutettavuutta. Se testasi kaavasuojelutietojen laskentaa, rakensi rajapintoja Metsähallituksen ja Museoviraston järjestelmien välille ja mittasi siirtyvän tiedon laatua.

Kuntien ja maakuntien kaavatiedot käyttöön

Kuinka monta suojeltua rakennusta Suomessa on? Kysymys on esitetty eri yhteyksissä jo vuosien ajan, mutta siihen on ollut vaikea saada vastausta. Erityislaeilla suojelluista rakennuksista tieto on saatavissa muun muassa Elinympäristön Tietopalvelu Liiteristä. Kaavalla suojelluista rakennuksista ei ole olemassa valtakunnallisesti kattavaa tietoa.

Kuntien ja maakuntien kaavatiedot käyttöön -raportti perustuu Suomen ympäristökeskuksen vuonna 2018 tekemään selvitykseen. Siinä tutkittiin mahdollisuuksia poimia suojelutietoja kuntien harmonisoidusta asemakaava- ja yleiskaava-aineistoista ja maakunnan liittojen laatimista maakuntakaavoista.

Kulttuuri­ympäristöstä elinvoimaa ja hyvinvointia maakuntiin

Kulttuuriympäristö voimavarana maakunnissa ja alueilla -hanke tuki maakuntauudistusta. Hankkeessa tunnistettiin kuusi kulttuuriympäristöihin liittyvää voimavaratekijää: elinvoima, hyvinvointi, osaaminen ja asiantuntijuus, paikalliset toimijat ja asukkaat, kulttuuriympäristötieto sekä yhteistyö. Hanke korosti kulttuuriympäristöjen roolia koko maakunnan päätöksentekoa läpileikkaavana teemana ja antoi suositukset kulttuuriympäristön yhteistyöryhmistä ja maakuntiin nimettävistä kulttuuriympäristövastaavista.

Kulttuuri­ympäristön hoito ja ilmaston­muutoksen hillintä

Syksyllä 2017 kartoitettiin ilmastonmuutoksen hillinnän ja kulttuuriympäristön hoidon yhdistäviä tieteellisiä tutkimuksia, jotka vastaisivat kysymykseen: miten kulttuuriympäristön hyvällä hoidolla voidaan vähentää ilmaston lämpenemistä?

Selvitystyössä ei ilmennyt tutkijaa tai tutkimustahoa, joka kokisi tekevänsä tutkimusta kulttuuriympäristön hyvän hoidon vaikutuksista ilmastonmuutoksen hillintään. Jotkut tutkivat ilmastonmuutoksen hillintää ja toiset kulttuuriympäristön hoitoa, mutta tutkimukset eivät juuri kohtaa. Yhteistä rajapintaa on paljon, mutta tutkimustulokset tätä teemaa ajatellen jäävät epämääräisiksi, kun molempia näkökulmia ei ole huomioitu. Kuinka tästä tulisi jatkaa eteenpäin?

Ympäristöministeriö ja Kulttuuriperinnön tutkimuksen seura järjestivät selvityksen valmistumisen jälkeen 17.1.2018 Kulttuuriympäristö ja ilmastonmuutos -seminaarin, jossa nähtiin seuraavat esitykset

Maisema - opas arvokkaiden maisema-alueiden maankäytön suunnitteluun

Julkaisu tarjoaa maisematietoa kuntien päättäjille, maanomistajille ja kaikille aiheesta kiinnostuneille. Oppaassa avataan maisemakäsitettä, kerrotaan mistä aineksista maisema rakentuu ja mitä arvoja sisältyy arvokkaisiin maisema-alueisiin. Opas toimii työkaluna alueen erityispiirteiden huomioon ottamiseen, kun uusia toimenpiteitä suunnitellaan ja kohdennetaan arvokkaille maisema-alueille.

Maisema vesirajassa - vesialueiden kulttuuri­ympäristöjen tilannekatsaus

Maisema vesirajassa -tilannekatsaus tarkastelee, miten kulttuuriympäristöstrategia on toteutunut vedenalaisen ja -rajaisen kulttuuriympäristötiedon osalta. Kuinka kulttuuriperinnön näkökulma on huomioitu, ja miten kulttuuriperinnön tietovarannot ovat lisääntyneet. Tilannekatsauksen pääasiallisina lähteinä ovat olleet kulttuuriympäristöstrategian toimeenpanosuunnitelmassa mainittujen Museoviraston, Väyläviraston (entinen Liikennevirasto) sekä Metsähallituksen tuottamat tietoaineistot.

Kulttuuriympäristö­toimijoiden verkostoituminen ja yhteistyön vahvistaminen Pohjois-Suomessa

Hankkeessa vahvistettiin Pohjois-Suomen kulttuuriympäristötoimijoiden yhteistyötä sekä luotiin yhteistyörakenteista ja toimintatavoista malli. Se soveltuu käytettäväksi myös muualla Suomessa. Hankkeen myötä keväällä 2017 perustettiin Pohjois-Suomen kulttuuriympäristöyhteistyöryhmä.

Kulttuuri­ympäristöalan tutkimus Suomessa

Esiselvitys kartoittaa kulttuuriympäristö- ja maisemantutkimuksen kotimaiset toimijat ja tutkimusympäristöt. Se selvittää alojen keskeisiä tutkimusteemoja, tutkimusyhteistyötä, rahoituslähteitä ja julkaisukanavia sekä alojen kansainvälisiä yhteistyösuuntia.

Kulttuuriympäristöä koskevat säädökset

Lainsäädäntökuvaus esittelee ympäristöministeriön hallinnonalan keskeistä lainsäädäntöä ja muuta sääntelyä, joilla on välitöntä vaikutusta kulttuuriympäristön suojeluun, arvottamiseen, muutoksen hallintaan ja näihin liittyviin vastuisiin ja velvoitteisiin. Kuvauksessa esitellään säädösten tavoitteet, keskeiset soveltamiskäytännöt, oikeusvaikutukset ja rajapinnat. Selvityksessä ei ole käsitelty muiden hallinnonalojen säädöksiä. Kyseessä ei siis ole kattava luettelo laeista, joiden säännökset vaikuttavat suoraan tai epäsuorasti kulttuuriympäristöön.

Lisätietoja

Hanna Hämäläinen, suunnittelija 
ympäristöministeriö, Rakennetun ympäristön osasto, Asuminen ja kulttuuriympäristöt Puhelin:0295250095   Sähköpostiosoite: