Kulttuuri­ympäristö­strategian toimeen­panotyön tuloksia

Tältä sivulta löydät ympäristöministeriön teettämiä kulttuuriympäristöstrategian toimeenpanoon liittyviä selvityksiä ja raportteja.

Kulttuuriympäristöjen ja maisemien visuaalisen seurannan menetelmät

Kulttuuriympäristöjen ja maisema-alueiden arvoja ja tehtävien toimenpiteiden vaikutuksia on selvitetty yleisesti valokuvien ja niiltä tehtyjen muutosarviointien avulla. Tässä hankkeessa selvitettiin, miten uudet kuvausmenetelmät, kuten panoraamakuvaus ja droonin käyttö kuvauksissa soveltuvat visuaalisen seurannan lähdeaineistoksi.

Purkaa vai korjata?

Vähähiilisyys tulee tulevaisuudessa huomioida rakennuksen koko elinkaaressa eli uudisrakentamisessa, korjausrakentamisessa ja rakennuksen purkamisessa. Elinkaaren vaiheet kietoutuvat toisiinsa, kun toistensa vaihtoehtoina tarkastellaan olemassa olevien rakennusten korjaamista ja purkavaa uudisrakentamista. Tässä raportissa kootiin tietoa rakennusten korjaamisen ja kehittämisen hiilijalanjälki ja elinkaarikustannusvaikutuksista purkavan uudisrakentamisen vaikutuksiin verrattuna.

eRakSu-hanke suojelu­asioita sähköistämässä

Rakennusperinnön suojelemisesta annetun lain mukaisten suojeluasioiden sähköistämistä valmisteltiin eRakSu-hankkeessa. Hankkeessa määriteltiin mitä rakennussuojeluprosessi vaatisi sähköiseltä järjestelmältä, joka kattaisi koko rakennussuojelun elinkaaren aina suojeluesityksen vireille tulosta suojellun kohteen tilan seurantaan. Lisäksi määriteltiin, mitä tietoja suojelluista kohteista valtakunnallisesti kerätään ja tilastoidaan.

eRaksu-hankkeen aineistoja:

Maisema vesirajassa - Vesialueiden kulttuuri­ympäristöjen tilannekatsaus 2020

Maisema vesirajassa -tilannekatsaus tarkastelee Kulttuuriympäristöstrategian toimeenpanon toteutumista vedenalaisen sekä -rajaisen kulttuuriympäristötiedon osalta muun muassa siten kuinka kulttuuriperinnön näkökulma on huomioitu ja miten kulttuuriperinnön tietovarannot ovat lisääntyneet. Tilannekatsauksen pääasiallisina lähteinä ovat olleet Kulttuuriympäristöstrategian toimeenpanosuunnitelmassa mainittujen Museoviraston, Väyläviraston (entinen Liikennevirasto) sekä Metsähallituksen tuottamat tietoaineistot.

Rakennusperintö­avustusten vaikutusten arviointi

Museovirasto ja elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukset myöntävät vuosittain yli 2 miljoonaa euroa avustuksia arvokkaan rakennusperinnön hoitoon. Raportissa selvitettiin Museoviraston entistämisavustusten ja ELY-keskusten rakennusperinnön hoitoon myönnettävien avustusten kohdentumista ja käyttöä sekä avustusten aikaansaamia vaikutuksia.

Energia­tehokkuuden parantaminen kulttuuri­historiallisesti arvokkaan rakennuksen korjaus­hankkeessa

Opas tarjoaa konkreettisia ohjeita suojeltujen ja muiden kulttuurihistoriallisesti arvokkaiden rakennusten energiatehokkuuden parantamiseen. Oppaassa käydään läpi voimassa olevien säädösten asettamat velvollisuudet ja niiden tarjoamat soveltamisen mahdollisuudet sekä energiatehokkuuden parantamisen että rakennusperinnön näkökulmista.

Kulttuuri­ympäristötiedot yhteiseen käyttöön!

Rakennetun ympäristön digitalisaatiota vauhdittaneen KIRA-digi -ohjelman (2016-2018) rahoituksella toteutettiin kulttuuriympäristötiedon yhteentoimivuutta, saatavuutta ja saavutettavuutta edistäviä toimenpiteitä. Metsähallituksen, Museoviraston ja Suomen ympäristökeskuksen toteuttamassa Kulttuuriympäristötiedot yhteiseen käyttöön! -hankkeessa

Kuntien ja maakuntien kaavatiedot käyttöön

Kuinka monta suojeltua rakennusta Suomessa on? Kysymys on esitetty eri yhteyksissä jo vuosien ajan, mutta siihen on ollut vaikea saada vastausta. Erityislaeilla suojelluista rakennuksista tieto on saatavissa muun muassa Elinympäristön Tietopalvelu Liiteristä. Kaavalla suojelluista rakennuksista ei ole olemassa valtakunnallisesti kattavaa tietoa.

Kuntien ja maakuntien kaavatiedot käyttöön -raportti perustuu Suomen ympäristökeskuksen vuonna 2018 tekemään selvitykseen. Siinä tutkittiin mahdollisuuksia poimia suojelutietoja kuntien harmonisoidusta asemakaava- ja yleiskaava-aineistoista ja maakunnan liittojen laatimista maakuntakaavoista. Selvitys on tehty osana rakennetun ympäristön digitalisaatiota vauhdittavan KIRA-digin (2016 – 2018) Kulttuuriympäristötiedot yhteiseen käyttöön! -osiota.

Kulttuuri­ympäristöstä elinvoimaa ja hyvinvointia maakuntiin

Kulttuuriympäristö voimavarana maakunnissa ja alueilla -hankkeessa määriteltiin kulttuuriympäristöihin liittyviä kehittämisehdotuksia käynnissä olleen maakuntauudistuksen tueksi. Hankkeessa tunnistettiin kuusi kulttuuriympäristöihin liittyvää voimavaratekijää: elinvoima, hyvinvointi, osaaminen ja asiantuntijuus, paikalliset toimijat ja asukkaat, kulttuuriympäristötieto sekä yhteistyö.

Hankkeen konkreettiset suositukset liittyvät muun muassa kulttuuriympäristöjen rooliin koko maakunnan päätöksentekoa läpileikkaavana teemana, kulttuuriympäristön yhteistyöryhmiin sekä maakuntiin nimettävien kulttuuriympäristövastaavien tarpeeseen.

Kulttuuriperintö­barometri

Kulttuuriperintöbarometrissä selvitettiin suomalaisten näkemyksiä kulttuuriperinnöstä ja kulttuuriympäristöstä. Kyselyllä tutkittiin muun muassa kulttuuriperinnön ja -ympäristön käsitteiden tunnettuutta, kulttuuriperinnön arvostusta, kulttuuriperinnön yhteiskunnallista merkittänyyttä ja sen eri osa-alueiden suojelemisen tärkeyttä.

Barometrin tulosten mukaan valtaosa suomalaisista pitää kulttuuriperinnön ja -ympäristön säilyttämistä tärkeänä. Ihmiset ovat valmiita käyttämään rahaa ja aikaa kulttuuriperinnön hyväksi. He toivovat myös viranomaisilta aktiivista roolia suojelussa.

Kulttuuri­ympäristön hoito ja ilmaston­muutoksen hillintä

Syksyllä 2017 kartoitettiin ilmastonmuutoksen hillinnän ja kulttuuriympäristön hoidon yhdistäviä tieteellisiä tutkimuksia, jotka vastaisivat kysymykseen: miten kulttuuriympäristön hyvällä hoidolla voidaan vähentää ilmaston lämpenemistä?

Selvitystyössä ei ilmennyt ketään tutkijaa tai tutkimustahoa, joka kokisi tekevänsä tutkimusta kulttuuriympäristön hyvän hoidon vaikutuksista ilmastonmuutoksen hillintään. Jotkut tutkivat ilmastonmuutoksen hillintää ja toiset kulttuuriympäristön hoitoa, mutta tutkimukset eivät juuri kohtaa. Yhteistä rajapintaa on paljon, mutta tutkimustulokset tätä teemaa ajatellen jäävät epämääräisiksi, kun molempia näkökulmia ei ole huomioitu. Kuinka tästä tulisi jatkaa eteenpäin?

Ympäristöministeriö ja Kulttuuriperinnön tutkimuksen seura järjestivät selvityksen valmistumisen jälkeen 17.1.2018 Kulttuuriympäristö ja ilmastonmuutos -seminaarin, jossa nähtiin seuraavat esitykset

Kulttuuriympäristö­toimijoiden verkostoituminen ja yhteistyön vahvistaminen Pohjois-Suomessa

Hankkeessa vahvistettiin Pohjois-Suomen kulttuuriympäristötoimijoiden yhteistyötä sekä luotiin yhteistyörakenteista ja toimintatavoista malli. Se soveltuu käytettäväksi myös muualla Suomessa. Hankkeen myötä keväällä 2017 perustettiin Pohjois-Suomen kulttuuriympäristöyhteistyöryhmä.

Kulttuuri­ympäristöalan tutkimus Suomessa

Esiselvitys kartoittaa kulttuuriympäristö- ja maisemantutkimuksen kotimaiset toimijat ja tutkimusympäristöt; selvittää alojen keskeisiä tutkimusteemoja, tutkimusyhteistyötä, rahoituslähteitä ja julkaisukanavia sekä alojen kansainvälisiä yhteistyösuuntia.

Maisema, opas arvokkaiden maisema-alueiden maankäytön suunnitteluun

Julkaisu tarjoaa maisematietoa kuntien päättäjille, maanomistajille ja kaikille aiheesta kiinnostuneille. Oppaassa avataan maisemakäsitettä, kerrotaan mistä aineksista maisema rakentuu ja mitä arvoja sisältyy arvokkaisiin maisema-alueisiin. Opas toimii työkaluna alueen erityispiirteiden huomioon ottamiseen, kun uusia toimenpiteitä suunnitellaan ja kohdennetaan arvokkaille maisema-alueille.

Kulttuuriympäristöä koskevat säädökset

Lainsäädäntökuvaus esittelee ympäristöministeriön hallinnonalan keskeistä lainsäädäntöä ja muuta sääntelyä, joilla on välitöntä vaikutusta kulttuuriympäristön suojeluun, arvottamiseen, muutoksen hallintaan ja näihin liittyviin vastuisiin ja velvoitteisiin. Kuvauksessa esitellään säädösten tavoitteet, keskeiset soveltamiskäytännöt, oikeusvaikutukset ja rajapinnat.

Selvityksessä ei ole käsitelty muiden hallinnonalojen säädöksiä. Kyseessä ei siis ole kattava luettelo laeista, joiden säännökset vaikuttavat suoraan tai epäsuorasti kulttuuriympäristöön.

Selvitys rakennuksen purkamislupakäytännöstä sekä rakennussuojelusta maakunta- ja yleiskaavoissa

Selvityksessä on käyty läpi rakennuksen purkamislupiin liittyvää oikeuskäytäntöä sekä otantana poimittujen maakunta- ja yleiskaavojen rakennusperintöä koskevat merkinnät ja määräykset. Lisäksi selvityksessä on käyty läpi viranomaisten käytännön kokemuksia rakennussuojelu- ja purkamislupaprosesseista.

Valtion strateginen kulttuurihistoriallinen kiinteistövarallisuus - analyysi arvottamisesta ja valinnoista

Selvityksessä analysoidaan valtion kulttuurihistoriallisen kiinteistöomaisuuden arvottamis- ja valintaprosesseja sekä tarkastellaan niiden hallinnollista, juridista ja toiminnallista taustaa.

Lisätietoja

Hanna Hämäläinen, suunnittelija 
ympäristöministeriö, Rakennetun ympäristön osasto, Asuminen ja kulttuuriympäristöt 0295250095