Kulttuuri­ympäristö­tietoa

Tälle sivulle olemme koonneet kulttuuriympäristöön liittyvää tietoa erilaisista tutkimushankkeista. Raportit ja artikkelit valottavat esimerkiksi kulttuuriympäristön monipuolisia arvoja ja yhteiskunnallista merkitystä, ilmastonmuutoksen vaikutuksia ja hillintäkeinoja sekä keinoja kehittää tiedonhallintaa.

Rakennusten korjaaminen kannattaa

Modernin rakennuskannan käytössä pysyminen tukee kestävyyttä monipuolisesti

Selvitys modernin rakennuskannan kestävästä kehittämisestä osoittaa, että rakennusten kehittämisvaihtoehdoilla on suuri vaikutus ilmastopäästöihin. Rakennuskannan kunnossa ja käytössä pitäminen tukevat kokonaisvaltaista kestävyyttä ja auttavat saavuttamaan energiatehokkuus- ja kiertotaloustavoitteet. Näistä syistä toiminnoille tulisi etsiä tiloja olemassa olevasta rakennuskannasta purkamisen ja uuden rakentamisen sijaan.

Korjaus- ja käyttömahdollisuuksien kartoittaminen 

Terveet tilat 2028 -ohjelman opas kannustaa rakennusten ominaisuuksia hyödyntävään korjaamiseen, joka säästää luonnonvaroja ja kulttuuriperintöä. Oppaassa kuvattu malli sopii käytettäviksi myös muiden kuin suojelukohteiden korjaushankkeissa tai käyttötarkoituksen muutosten yhteydessä.

Vaihtoehtoja purkamiselle

Rakennukset ovat kansallisvarallisuuttamme. Niissä on kiinni taloudellista pääomaa ja kalliita materiaaleja. Niillä on arvoa käyttömahdollisuuksien sekä sosiaalisten ja kulttuuristen merkitysten takia. Nämä arvot säilyvät parhaiten, kun olemassa oleva rakennuskanta pidetään kunnossa ja käytössä. Usein arvoja joudutaan puntaroimaan, kun käyttötarve lakkaa tai vähenee. Artikkelit pohjautuvat Hämeen ELY-keskuksen hanketyöhön.

Vähähiiliset energiamuodot sopivat myös kulttuurihistoriallisesti arvokkaisiin kohteisiin

Uusia energiamuotoja sovitetaan yhä enemmän myös kohteisiin, joilla on kulttuurihistoriallista merkittävyyttä. Selvitys kokosi hyviä esimerkkejä ja käytäntöjä tukemaan vähähiilisten energiamuotojen käyttöönottoa ja sovittamista kulttuurihistoriallisesti arvokkaissa rakennuksissa ja alueilla.

Purkaa vai korjata?

Raportissa selvitettiin tapaustutkimusten avulla rakennusten korjaamisen ja kehittämisen hiilijalanjälki- ja elinkaarikustannusvaikutuksia verrattuna purkavan uudisrakentamisen vaikutuksiin. Selvitys osoitti, että peruskorjaaminen on purkavaa uudisrakentamista tehokkaampi keino välttää päästöjen syntymistä lähivuosikymmeninä, jotka ovat ratkaisevia ilmastonmuutoksen torjunnan ja siihen sopeutumisen näkökulmasta.

Kulttuuri­historiallisesti arvokkaiden rakennuksen energiatehokkuutta voi parantaa

Opas tarjoaa konkreettisia ohjeita suojeltujen ja muiden kulttuurihistoriallisesti arvokkaiden rakennusten energiatehokkuuden parantamiseen. Oppaassa käydään läpi voimassa olevien säädösten asettamat velvollisuudet ja niiden tarjoamat soveltamisen mahdollisuudet sekä energiatehokkuuden parantamisen että rakennusperinnön näkökulmista.

Kulttuuri­ympäristön hoito ja ilmaston­muutoksen hillintä

Ilmastonmuutos vaikeuttaa esimerkiksi rakennusperinnön säilymistä, mutta vastaavasti kulttuuriympäristön hyvällä hoidolla voidaan hillitä ilmaston kuumenemista. Selvityksissä on todettu, että kulttuuriympäristön hyvän hoidon vaikutuksista ilmastonmuutoksen hillintään kaivataan lisätietoa ja kohteiden seurantaa on kehitettävä. 

Parhaillaan on käynnissä hanke, jossa Suomenlinnan hoitokunta yhdessä muiden asiantuntijoiden kanssa kehitettää ilmastomuutoksen vaikutusten seurantamenetelmää kulttuuriperintökohteisiin 

Kulttuurimaisemat välittävät historiallisia ja kulttuurisia arvoja

Luontoarvot mukaan kulttuuriympäristöinventointeihin

Raportti tukee luontoarvojen ja -tietojen huomioon ottamista kulttuuriympäristöinventointien tai muiden kulttuuriympäristöjä koskevien arviointien yhteydessä ja edistää luonnon ja kulttuurin yhteistarkastelun käytänteiden kehittämistä.

Kulttuuriympäristöjen ja maisemien visuaalisen seurannan menetelmät

Kulttuuriympäristöjen ja maisema-alueiden arvoja ja tehtävien toimenpiteiden vaikutuksia on selvitetty yleisesti valokuvien ja niiltä tehtyjen muutosarviointien avulla. Tässä hankkeessa selvitettiin, miten uudet kuvausmenetelmät, kuten panoraamakuvaus ja droonin käyttö kuvauksissa soveltuvat visuaalisen seurannan lähdeaineistoksi.

Maisema vesirajassa - vesialueiden kulttuuri­ympäristöjen tilannekatsaus

Maisema vesirajassa -tilannekatsaus tarkasteli, miten kulttuuriympäristöstrategia toteutui vedenalaisen ja -rajaisen kulttuuriympäristötiedon osalta: kuinka kulttuuriperinnön näkökulma on huomioitu, ja miten kulttuuriperinnön tietovarannot ovat lisääntyneet. 

Opas arvokkaiden maisema-alueiden maankäytön suunnitteluun

Julkaisu tarjoaa maisematietoa kuntien päättäjille, maanomistajille ja kaikille aiheesta kiinnostuneille. Oppaassa avataan maisemakäsitettä, kerrotaan mistä aineksista maisema rakentuu ja mitä arvoja sisältyy arvokkaisiin maisema-alueisiin. Opas toimii työkaluna alueen erityispiirteiden huomioon ottamiseen, kun uusia toimenpiteitä suunnitellaan ja kohdennetaan arvokkaille maisema-alueille.

Kulttuuri­ympäristötiedot yhteiseen käyttöön

Kulttuuriympäristötietoa tarvitaan kaavoitus- ja rakennushankkeissa ja sen perusteella tehdään isojakin päätöksiä. Tietojen hyödyntämistä pyritään helpottamaan parantamalla sen saatavuutta ja yhdenmukaisuutta digitaalisissa järjestelmissä. 

Kuinka monta suojeltua rakennusta Suomessa on? Ympäristöministeriö selvittää kaavalla suojeltujen rakennusten määrää vuonna 2025. Erityislaeilla suojeltujen rakennusten määrä on saatavissa muun muassa Elinympäristön Tietopalvelu Liiteristä. Kuntien ja maakuntien kaavatiedot käyttöön -hankkeessa tutkittiin vuonna 2018 mahdollisuuksia poimia suojelutietoja kaava-aineistoista.

Kulttuuriperintö­barometri

Kulttuuriperintöbarometrissä selvitetään neljän vuoden välein suomalaisten näkemyksiä kulttuuriperinnöstä ja kulttuuriympäristöstä. Uusi barometri teetetään vuonna 2025. Kyselyllä tutkittiin muun muassa kulttuuriperinnön ja -ympäristön käsitteiden tunnettuutta, kulttuuriperinnön arvostusta, kulttuuriperinnön yhteiskunnallista merkittänyyttä ja sen eri osa-alueiden suojelemisen tärkeyttä.

Barometrin tulosten mukaan valtaosa suomalaisista pitää kulttuuriperinnön ja -ympäristön säilyttämistä tärkeänä. Ihmiset ovat valmiita käyttämään rahaa ja aikaa kulttuuriperinnön hyväksi. He toivovat myös viranomaisilta aktiivista roolia suojelussa.

Avustukset saavat liikkeelle isojakin kunnostuksia

Museovirasto ja elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukset myöntävät vuosittain avustuksia arvokkaan rakennusperinnön hoitoon. Avustuksilla saadaan aikaan monikymmenkertaiset investoinnit, jotka pitävät yllä rakennusperintöä ja sen hoidon tarvitsemaa tietotaitoa. Samansuuntaisia avustuksia on havaittu esimerkiksi seurantalojen korjausavustuksilla, joilla tuetaan monipuolista toimintaa eripuolilla Suomea.

Kulttuuri­ympäristöstä elinvoimaa ja hyvinvointia alueille

Minkälaista rakennussuojelu on vuonna 2050 ja minkälaiset muutokset vaikuttavat siihen, miten rakennuskanta säilyy sukupolvelta toiselle? 
Tulevaisuustyössä etsittiin ratkaistavia haasteita ja nostettiin esiin piileviä mahdollisuuksia.

Kulttuuriympäristö voimavarana maakunnissa ja alueilla

Hankkeessa tunnistettiin kuusi kulttuuriympäristöihin liittyvää voimavaratekijää: elinvoima, hyvinvointi, osaaminen ja asiantuntijuus, paikalliset toimijat ja asukkaat, kulttuuriympäristötieto sekä yhteistyö. Hanke korosti kulttuuriympäristöjen roolia koko maakunnan päätöksentekoa läpileikkaavana teemana ja antoi suositukset kulttuuriympäristön yhteistyöryhmistä ja maakuntiin nimettävistä kulttuuriympäristövastaavista.

Kulttuuriympäristö­toimijoiden verkostoituminen ja yhteistyön vahvistaminen

Hankkeessa vahvistettiin Pohjois-Suomen kulttuuriympäristötoimijoiden yhteistyötä sekä luotiin yhteistyörakenteista ja toimintatavoista malli, joka soveltuu käytettäväksi myös muualla Suomessa. 

Kulttuurihistoriallisesti arvokas kiinteistöomaisuus

Selvityksessä analysoitiin valtion kulttuurihistoriallisen kiinteistöomaisuuden arvottamis- ja valintaprosesseja sekä tarkastellaan niiden hallinnollista, juridista ja toiminnallista taustaa.

Lisätietoja

Hanna Hämäläinen, suunnittelija 
ympäristöministeriö, Kestävä rakentaminen ja asuminen, Asuminen ja kulttuuriympäristöt Puhelin:0295250095   Sähköpostiosoite: