Alueidenkäytön kehityskuva

Ympäristömme muuttuu ennennäkemättömän nopeasti muun muassa ilmastonmuutoksen, kaupungistumisen, väestön ikääntymisen ja digitalisaation seurauksena. Alueiden erityispiirteet ja tarpeet ovat yhä moninaisempia. Jotta voimme rakentaa sosiaalisesti, ekologisesti ja taloudellisesti kestävää Suomea, tarvitsemme ajantasaista tietoa suunnitelmien ja päätösten pohjaksi.

Kehityskuva tehdään yhdessä - tule mukaan!

Kutsumme alue- ja yhdyskuntarakenteen kehitykseen keskeisesti vaikuttavat toimijat ja päätöksentekijät luomaan yhdessä käsitystä siitä, mitä Suomen alue- ja yhdyskuntarakenteessa on tapahtunut, ja mitä mahdollisesti tulee tapahtumaan. Yhteistyöllä etsimme mahdollisimman hyväksyttäviä ja vaikuttavia keinoja, joilla yhdyskuntiemme kestävyyttä parannetaan. 

Järjestämme huhti-kesäkuussa 2022 alueellisia tilaisuuksia, joissa tunnistetaan ja määritellään yhdessä alue- ja yhdyskuntarakenteen kehittämistarpeita ja -tavoitteita:

Valtakunnallinen tilaisuus 11.5.2022 klo 12-16, aineistoa

Eteläinen Suomi: Helsinki 25.5.2022 klo 10-15, aineistoa

Keskinen Suomi: Jyväskylä 1.6.2022 klo 12-16, aineistoa

Pohjoinen Suomi: Oulu 3.6.2022 klo 10-15, aineistoa

Ellet pääse osallistumaan tilaisuuksiin, voit pyytää lähettämään työpajojen aineistot  vastaamalla tästä.

Myöhemmin syksyllä 2022 järjestettävissä tilaisuuksissa keskitymme alue- ja yhdyskuntarakenteen kehittämistä koskevien toimenpiteiden määrittelyyn. Näistä tilaisuuksista kerromme myöhemmin lisää.

Otathan yhteyttä, jos haluat mukaan. Yhteystietomme löytyvät sivun lopusta.

Mikä on alueidenkäytön kehityskuva?

Alueidenkäytön kehityskuva on työkalu, joka tuottaa tietoa Suomen alue- ja yhdyskuntarakenteen nykytilasta ja tulevaisuudesta. Alueidenkäytön kehityskuva:

• tarjoaa ajantasaista tietoa alue- ja yhdyskuntarakenteen kehityksestä suunnittelun ja päätöksenteon tueksi,
• on valmiina tulkitsemaan nousevia ilmiöitä, ennakoiden tulevaa kehitystä ja tarpeita,
• auttaa yhteiskunnan eri toimijoita kehittämään toimintaansa kestävämmäksi.

Kehityskuvassa on kolme osaa.

• Jatkuvasti ylläpidettävässä tilannekuvassa tarkastellaan alue-ja yhdyskuntarakenteen keskeisimpiä muutoksia sekä tekijöitä niiden taustalla.
• Tilannekuvan pohjalta laadittavassa tulevaisuuskuvassa hahmotellaan mahdollisia tulevia kehityskulkuja, joihin alue- ja yhdyskuntarakenteen kehittämisessä on varauduttava. Tavoitteena on tunnistaa myös kehityskulkuja, jotka ovat epätodennäköisiä, mutta toteutuessaan vaikuttaisivat merkittävästi alue-ja yhdyskuntarakenteen kehitykseen.
• Hallituskauden viimeisenä vuotena laadittavassa kehittämiskuvassa määritellään alue-ja yhdyskuntarakenteen tavoitetila ja sen saavuttamiseksi tarvittavat toimet.

Kehityskuvan valmistelu alkoi keväällä 2021, ja siitä vastaa ympäristöministeriö yhteistyössä muiden ministeriöiden, virastojen, maakuntien liittojen ja kuntien kanssa.

Mitä tietoa kehityskuva sisältää?

Kehityskuvassa tarkastelemme erityisesti alue- ja yhdyskuntarakennetta, eli esimerkiksi asumisen, elinkeinojen, palvelujen, liikenteen ja teknisen huollon sijoittumista. Valtakunnallisen ja maakunnallisen aluerakenteen lisäksi tarkastelemme kaupunki- ja maaseutujen yhdyskuntarakennetta.

Jotta voimme nähdä tulevaisuuteen, on tunnettava nykytila ja siihen johtanut kehitys kansainvälisesti, kansallisesti ja alueellisesti. Hyödynnämme valtioneuvoston ja virastojen seuranta- ja ennakointityötä sekä tutkimuslaitosten, yliopistojen ja yritysten osaamista.

Työ on jatkoa aiemmalle kehityskuvatyölle, joista viimeisin on vuonna 2015 valmistunut Uusiutumiskykyinen ja mahdollistava Suomi, Aluerakenteen ja liikennejärjestelmän kehityskuva 2050. Erona aiempaan on, että nyt käynnistetty kehityskuvatyö on luonteeltaan jatkuvaa ja siinä tarkastellaan aluerakenteen lisäksi myös yhdyskuntarakenteen kehitystä.

Mihin kehityskuvaa hyödynnetään?

Tuloksia voidaan hyödyntää monilla eri yhteiskunnan sektoreilla sekä hallinnon tasoilla kunnista valtion toimintaan. Esimerkiksi alueidenkäytön suunnittelussa, kaupunki-ja maaseutupolitiikassa, ilmasto-ja energiapolitiikassa sekä liikennejärjestelmän, palveluverkon, asumisen ja valtiontalouden suunnittelussa sekä valtion ja kuntien sopimusmenettelyissä. Alueidenkäytön kehityskuvaa voidaan hyödyntää myös valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden uudistamisessa hallituskausittain.

Aikataulu

Jatkuvasti ylläpidettävän tilanne- ja tulevaisuuskuvan lisäksi hallituskauden viimeisenä vuotena julkaistaan kehittämiskuva, johon kootaan kehitysehdotukset seuraavaa hallitusohjelmaa varten.

Vuosina 2021–2022 toteutetaan valtioneuvoston selvitys- ja tutkimustoiminnan (VN TEAS) hanke Alue- ja yhdyskuntarakenteen mahdolliset tulevaisuudet, PERUS-SKENE, joka luo perustan alueidenkäytön kehityskuvatyölle.

Vuonna 2021

• Laaditaan ehdotus kehityskuvatyön käynnistämiseksi ja viimeistellään se sidosryhmiltä saadun palautteen pohjalta.
• VN TEAS -hanke Alue-ja yhdyskuntarakenteen mahdolliset tulevaisuudet, PERUS-SKENE, käynnistyy.

Vuonna 2022

• Yhteiskehittäminen alkaa.
• VN TEAS -hanke Alue-ja yhdyskuntarakenteen mahdolliset tulevaisuudet, PERUS-SKENE, valmistuu.
• Laaditaan ensimmäinen tilannekuva, tulevaisuuskuva ja kehittämiskuva.

Vuonna 2023

• Ensimmäinen alueidenkäytön kehityskuva julkaistaan.
• Tilanne-, tulevaisuus- ja kehittämiskuvan jatkuva ylläpito ja päivittäminen käynnistyy

Selvityksiä

• Autoilu kestävässä liikennejärjestelmässä, Hanna Kalenoja 2022
• Alue-ja yhdyskuntarakenteen mahdolliset tulevaisuudet, PERUS-SKENE, 2021 käynnistynyt valtioneuvoston selvitys-ja tutkimushanke.
• Alueidenkäytön vuosikatsaus, Suomen ympäristökeskus
• Sidosryhmäkyselyn yhteenveto 28.9.2021
• Ehdotus alueidenkäytön kehityskuvatyön käynnistämisestä 30.4.2021
• Strategisuus ja transskalaarisuus liikennejärjestelmäsuunnittelun ja alueidenkäytön suunnittelun yhteensovittamisessa: Alueidenkäytön ja liikennejärjestelmän suunnittelun yhteensovittaminen ilmiölähtöisesti; Kaisa Granqvist et al. Valtioneuvoston selvitys-ja tutkimustoiminnan julkaisusarja 2020:35.
• Yhdyskuntarakenteen tulevaisuus kaupunkiseuduilla. Suomen ympäristökeskus. Suomen ympäristö 4/2017.
• Uusiutumiskykyinen ja mahdollistava Suomi. Aluerakenteen ja liikennejärjestelmän kehityskuva 2050. Ympäristöministeriö 2015.