Alueiden­käytön kehityskuva

Ympäristömme muuttuu ennennäkemättömän nopeasti muun muassa ilmastonmuutoksen, kaupungistumisen, väestön ikääntymisen ja digitalisaation seurauksena. Alueiden erityispiirteet ja tarpeet ovat yhä moninaisempia. Jotta voimme rakentaa sosiaalisesti, ekologisesti ja taloudellisesti kestävää Suomea, tarvitsemme ajantasaista tietoa suunnitelmien ja päätösten pohjaksi.

Alueidenkäytön kehityskuvan luonnos

Alueidenkäytön kehityskuvan luonnos on valmistunut 9.5.2023. Pyysimme siitä sidosryhmien ja asiantuntijoiden näkemyksiä kesällä 2023. Saadun palautteen pohjalta kehityskuva viimeistellään syksyn aikana.

Kehityskuvan luonnos jakaantuu neljään lukuun. Luvussa 1 kuvataan kehityskuvan lähtökohtia. Luvussa 2 (ja tarkemmin liitteessä) luodaan katsaus alue- ja yhdyskuntarakenteen tilanteeseen ja tulevaisuuteen. Luvussa 3 määritellään kestävää kehitystä edistäviä strategisia tavoitteita ensin aluerakenteen ja sitten yhdyskuntarakenteen osalta. Luvussa 4 on tunnistettu alue- ja yhdyskuntarakenteen kehittämiseen liittyviä toimenpidetarpeita.

Alueidenkäytön kehityskuvan luonnos 9.5.2023 (vain suomeksi)

liite: Alue- ja yhdyskuntarakenteen tilanne- ja tulevaisuuskuva (vain suomeksi)

Mikä on alueidenkäytön kehityskuva?

Alueidenkäytön kehityskuva on työkalu, joka tuottaa tietoa Suomen alue- ja yhdyskuntarakenteen nykytilasta ja tulevaisuudesta. Alueidenkäytön kehityskuva:

• tarjoaa ajantasaista tietoa alue- ja yhdyskuntarakenteen kehityksestä suunnittelun ja päätöksenteon tueksi,
• on valmiina tulkitsemaan nousevia ilmiöitä, ennakoiden tulevaa kehitystä ja tarpeita,
• auttaa yhteiskunnan eri toimijoita kehittämään toimintaansa kestävämmäksi.

Kehityskuvassa on kolme osaa.

• Jatkuvasti ylläpidettävässä tilannekuvassa tarkastellaan alue-ja yhdyskuntarakenteen keskeisimpiä muutoksia sekä tekijöitä niiden taustalla.
• Tilannekuvan pohjalta laadittavassa tulevaisuuskuvassa hahmotellaan mahdollisia tulevia kehityskulkuja, joihin alue- ja yhdyskuntarakenteen kehittämisessä on varauduttava. Tavoitteena on tunnistaa myös kehityskulkuja, jotka ovat epätodennäköisiä, mutta toteutuessaan vaikuttaisivat merkittävästi alue-ja yhdyskuntarakenteen kehitykseen.
• Hallituskauden viimeisenä vuotena laadittavassa kehittämiskuvassa määritellään alue-ja yhdyskuntarakenteen tavoitetila ja sen saavuttamiseksi tarvittavat toimet.

Kehityskuvan valmistelu alkoi keväällä 2021, ja siitä vastaa ympäristöministeriö yhteistyössä muiden ministeriöiden, virastojen, maakuntien liittojen ja kuntien kanssa.

Mitä tietoa kehityskuva sisältää?

Kehityskuvassa tarkastelemme erityisesti alue- ja yhdyskuntarakennetta, eli esimerkiksi asumisen, elinkeinojen, palvelujen, liikenteen ja teknisen huollon sijoittumista. Valtakunnallisen ja maakunnallisen aluerakenteen lisäksi tarkastelemme kaupunki- ja maaseutujen yhdyskuntarakennetta.

Jotta voimme nähdä tulevaisuuteen, on tunnettava nykytila ja siihen johtanut kehitys kansainvälisesti, kansallisesti ja alueellisesti. Hyödynnämme valtioneuvoston ja virastojen seuranta- ja ennakointityötä sekä tutkimuslaitosten, yliopistojen ja yritysten osaamista.

Työ on jatkoa aiemmalle kehityskuvatyölle, joista viimeisin on vuonna 2015 valmistunut Uusiutumiskykyinen ja mahdollistava Suomi, Aluerakenteen ja liikennejärjestelmän kehityskuva 2050. Erona aiempaan on, että nyt käynnistetty kehityskuvatyö on luonteeltaan jatkuvaa ja siinä tarkastellaan aluerakenteen lisäksi myös yhdyskuntarakenteen kehitystä.

Mihin kehityskuvaa hyödynnetään?

Tuloksia voidaan hyödyntää monilla eri yhteiskunnan sektoreilla sekä hallinnon tasoilla kunnista valtion toimintaan. Esimerkiksi alueidenkäytön suunnittelussa, kaupunki-ja maaseutupolitiikassa, ilmasto-ja energiapolitiikassa sekä liikennejärjestelmän, palveluverkon, asumisen ja valtiontalouden suunnittelussa sekä valtion ja kuntien sopimusmenettelyissä. Alueidenkäytön kehityskuvaa voidaan hyödyntää myös valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden uudistamisessa hallituskausittain.

Aikataulu

Kehityskuvan valmistelu alkoi keväällä 2021. Siitä vastaa ympäristöministeriö yhdessä Suomen ympäristökeskuksen kanssa. Kehityskuva valmistellaan yhteistyössä muiden ministeriöiden, virastojen, maakuntien liittojen ja kuntien kanssa.

Vuonna 2021

• Laadittiin ehdotus kehityskuvatyön käynnistämiseksi ja viimeisteltiin se sidosryhmiltä saadun palautteen pohjalta.
• VN TEAS -hanke Alue-ja yhdyskuntarakenteen mahdolliset tulevaisuudet, PERUS-SKENE, käynnistyi.

Vuonna 2022

• Yhteiskehittäminen alkaa.
• VN TEAS -hanke Alue-ja yhdyskuntarakenteen mahdolliset tulevaisuudet, PERUS-SKENE, valmistui 6.9.2022.

Vuonna 2023

• Laadittiin kehityskuvan luonnos, joka toimitettiin sidosryhmille ja asiantuntijoille kommentoitavaksi.
• Ensimmäinen alueidenkäytön kehityskuva julkaistaan.
• Tilanne-, tulevaisuus- ja kehittämiskuvan jatkuva ylläpito ja päivittäminen käynnistyy.

Selvityksiä

• Alue-ja yhdyskuntarakenteen mahdolliset tulevaisuudet, PERUS-SKENE, 6.9.2022 valmistunut valtioneuvoston selvitys-ja tutkimushanke
• Alueidenkäytön vuosikatsaus 2022, Suomen ympäristökeskus
• Alueidenkäytön vuosikatsaus 2021, Suomen ympäristökeskus
• Sidosryhmäkyselyn yhteenveto 28.9.2021
• Ehdotus alueidenkäytön kehityskuvatyön käynnistämisestä 30.4.2021
• Strategisuus ja transskalaarisuus liikennejärjestelmäsuunnittelun ja alueidenkäytön suunnittelun yhteensovittamisessa: Alueidenkäytön ja liikennejärjestelmän suunnittelun yhteensovittaminen ilmiölähtöisesti; Kaisa Granqvist et al. Valtioneuvoston selvitys-ja tutkimustoiminnan julkaisusarja 2020:35.
• Yhdyskuntarakenteen tulevaisuus kaupunkiseuduilla. Suomen ympäristökeskus. Suomen ympäristö 4/2017.
• Autoilu kestävässä liikennejärjestelmässä, Hanna Kalenoja 2022
• Uusiutumiskykyinen ja mahdollistava Suomi. Aluerakenteen ja liikennejärjestelmän kehityskuva 2050. Ympäristöministeriö 2015.