Alueiden­käytön kehityskuva

Ympäristöministeriö ja Suomen ympäristökeskus julkaisivat alueidenkäytön kehityskuvan 15.1.2024. 

• Alueidenkäytön kehityskuva, Suuntaa kestävälle alue- ja yhdyskuntarakenteelle | valtioneuvoston julkaisuarkisto Valto

Mikä on alueidenkäytön kehityskuva?

Alueidenkäytön kehityskuva tarjoaa ajantasaista tietoa Suomen alue- ja yhdyskuntarakenteen nykytilasta ja tulevaisuudesta suunnittelun ja päätöksenteon tueksi.

Kehityskuvassa on kolme osaa: 

• Jatkuvasti ylläpidettävässä tilannekuvassa tarkastellaan alue-ja yhdyskuntarakenteen keskeisimpiä muutoksia sekä tekijöitä niiden taustalla.
• Tulevaisuuskuvassa hahmotellaan mahdollisia tulevia kehityskulkuja, joihin alue- ja yhdyskuntarakenteen kehittämisessä on varauduttava. Tavoitteena on tunnistaa myös kehityskulkuja, jotka ovat epätodennäköisiä, mutta toteutuessaan vaikuttaisivat merkittävästi alue-ja yhdyskuntarakenteen kehitykseen.
• Kehittämiskuvassa määritellään alue-ja yhdyskuntarakenteen kehittämisen tarpeet, tavoitteet ja niitä tukevat toimet. 

Kehityskuvaa voidaan hyödyntää monilla eri yhteiskunnan sektoreilla sekä hallinnon tasoilla kunnista valtion toimintaan. Esimerkiksi alueidenkäytön suunnittelussa, kaupunki- ja maaseutupolitiikassa, ilmasto- ja energiapolitiikassa sekä liikennejärjestelmän, palveluverkon, asumisen ja valtiontalouden suunnittelussa.

Mitä tietoa kehityskuva sisältää?

Kehityskuvassa tarkastellaan valtakunnallista ja maakunnallista aluerakennetta sekä kaupunki- ja maaseutujen yhdyskuntarakennetta.

Kehityskuva tulkitsee nousevia ilmiöitä, ennakoiden tulevaa kehitystä ja tarpeita. Nopeasti muuttuvassa toimintaympäristössä alue- ja yhdyskuntarakenteen on kestettävä muutoksia, sopeuduttava niihin ja uudistuttava kestävällä tavalla.

Kehityskuvan mukaan koko maan aluerakennetta on kehitettävä siten, että eri alueiden vahvuuksia hyödynnetään mahdollisimman tehokkaasti. Kehityskuvassa on tunnistettu, että kasvavilla kaupunkiseuduilla kasvua täytyy hallita ja väestöään menettävien alueiden on sopeuduttava palveluiden kysynnän kausivaihteluun. Yhdyskuntarakennetta on eheytettävä edelleen täydennysrakentamisella. Samalla elinympäristön laatua on parannettava ja huolehdittava kestävistä liikkumismahdollisuuksista sekä viherympäristön laadusta ja saavutettavuudesta. Mahdollisuuksia alueidenkäytön kehittämiseen tuo esimerkiksi digitalisaation aikaansaama paikkariippumattomuus. Etelä-Suomen verkostometropolia kehittämällä voidaan vahvistaa koko Suomen kansainvälistä kilpailukykyä.

Miten kehityskuva on valmisteltu ja kuinka sitä ylläpidetään?

Kehityskuva perustuu valtioneuvoston selvitys- ja tutkimustoiminnan (VN TEAS) rahoittamaan Alue-ja yhdyskuntarakenteen mahdolliset tulevaisuudet -hankkeeseen (PERUS-SKENE), muuhun tutkimustoimintaan ja laajaan sidosryhmäyhteistyöhön.

Alueidenkäytön kehityskuvalla haetaan jatkuvuutta, järjestelmällisyyttä ja vaikuttavuutta alue- ja yhdyskuntarakenteen seurantaan, ennakointiin ja suuntaamiseen. Vuosittain seurataan alue- ja yhdyskuntarakenteen kehitystä keskeisten muuttujien kautta. Neljän vuoden välein tehdään arvio muutostekijöistä ja mahdollisista kehityskuluista, joihin kestävän kehityksen kannalta on varauduttava. Vastaavasti tavoitteita, toimia ja ohjauskeinoja päivitetään neljän vuoden välein.

Työ on jatkoa aiemmalle kehityskuvatyölle, joista viimeisin on vuonna 2015 valmistunut Uusiutumiskykyinen ja mahdollistava Suomi, Aluerakenteen ja liikennejärjestelmän kehityskuva 2050.

• Uusiutumiskykyinen ja mahdollistava Suomi, Aluerakenteen ja liikennejärjestelmän kehityskuva 2050 | valtioneuvoston julkaisuarkisto Valto