Rakennusten energia­tehokkuus

Energiatehokkaat rakennukset ovat hyviä niin ihmisille kuin ilmastolle. Energiatehokkuus pienentää rakennuksen käyttökustannuksia ja hillitsee kustannusten nousua, jos energian hinta nousee. Energiatehokkuus parantaa myös usein asumismukavuutta.

Suomessa rakennuksissa kuluu noin 40 prosenttia kaikesta käyttämästämme energiasta. Energiatehokkuudella on siis suora yhteys ilmastoa lämmittäviin hiilidioksidipäästöihin.

Lainsäädännön tavoitteena on parantaa rakennusten energiatehokkuutta, lisätä uusiutuvan energian käyttöä, pienentää energiakulutusta ja vähentää hiilidioksidipäästöjä.

Energiatehokkuussäädökset perustuvat EU:n rakennusten energiatehokkuusdirektiiviin (EPBD, Energy Performance of Buildings Directive), joka tuli voimaan vuonna 2010, ja sen vuonna 2018 voimaan tulleeseen muutokseen.

• Europa.eu: Rakennusten energiatehokkuusdirektiivin muutos (2018/44/EU)  
• Europa.eu: Rakennusten energiatehokkuusdirektiivi (2010/31/EU)

Rakennusten energiatehokkuus­direktiivin uudistus

Uusittu rakennusten energiatehokkuusdirektiivi tuli voimaan 28. toukokuuta 2024, ja ympäristöministeriö on käynnistänyt sen toimeenpanon kansalliseen lainsäädäntöön. Lue lisää uudistuksesta:

• Rakennusten energiatehokkuusdirektiivin uudistus ja sen toimeenpano

Keskeiset energiatehokkuus­säädökset rakentamis­määräys­kokoelmassa

Rakennusten energiatehokkuusdirektiivin säädöksiä toimeenpannaan kansallisesti maankäyttö- ja rakennuslaissa ja sen nojalla annettavissa valtioneuvoston ja ympäristöministeriön asetuksissa, jotka kootaan rakentamismääräyskokoelmaan.

Säädökset koskevat sekä uuden rakentamista että rakennusten korjaamista.

Esimerkiksi uudet rakennukset on rakennettava lähes nollaenergiarakennuksiksi, mikä tarkoittaa, että rakennus on erittäin energiatehokas ja sen tarvitsema erittäin vähäinen energiankulutus katetaan laajasti uusiutuvalla energialla.

• Finlex: Maankäyttö- ja rakennuslaki (132/1999) 
• Rakentamismääräyskokoelma

Direktiiviä toimeenpannaan myös alla kuvatulla erillislainsäädännöllä ja muilla toimilla.

Rakennuksen energiatodistus

Energiatodistus on työkalu rakennusten energiatehokkuuden vertailuun ja parantamiseen myynti- ja vuokraustilanteessa. Rakennuksen omistajan on hankittava energiatodistus, kun uudelle rakennukselle haetaan rakennuslupaa. Todistus on myös oltava silloin, kun rakennus tai sen osa myydään tai vuokrataan. Energialuokitus tulee ilmoittaa myös myynti- ja vuokrausilmoituksissa. Eräissä rakennuksissa todistus on laitettava julkisesti nähtäville.

• Ymparisto.fi: Rakennuksen energiatodistus

Energiatodistuksista säädetään laissa rakennuksen energiatodistuksesta.

• Finlex: Laki rakennuksen energiatodistuksesta (50/2013) 
• Finlex: Valtioneuvoston asetus rakennuksen energiatodistuksen laatijan pätevyydestä ja kevennetyn energiatodistusmenettelyn edellytyksistä (170/2013) 
• Finlex: Ympäristöministeriön asetus rakennuksen energiatodistuksesta (1048/2017)
• Finlex: Laki rakennusten energiatodistustietojärjestelmästä (147/2015)

Lisää sähköautojen lataus­mahdollisuuksia sekä automaatio- ja ohjausjärjestelmiä 

Latauspisteitä tarvitaan lisää, jotta yhä useammalla on mahdollisuus vaihtaa fossiilisilla polttoaineilla kulkeva auto sähköautoon. Autoilijalla pitää olla varmuus siitä, että sähköauton pystyy lataamaan kotona, työpaikalla ja matkalla Suomen halki. Laki lisää myös automaatio- ja ohjausjärjestelmien käyttöä rakennuksissa.

• Finlex: Laki rakennusten varustamisesta sähköajoneuvojen latauspisteillä ja latauspistevalmiuksilla sekä automaatio- ja ohjausjärjestelmillä (733/2020)

Energiatehokkaat tekniset järjestelmät

Rakennuksiin asennettavat tekniset järjestelmät on suunniteltava ja toteutettava energiatehokkaiksi. Ympäristöministeriön asetuksella säädetään energiatehokkuuden vaatimukset rakennusten automaatio- ja ohjausjärjestelmille, paikallisille sähköntuotantojärjestelmille sekä itsesäätyville laitteille.

• Finlex: Ympäristöministeriön asetus eräiden rakennuksen teknisten järjestelmien energiatehokkuuden vaatimuksista (718/2020)

Korjaus­rakentamisen strategia 2020-2050

Suomen pitkän aikavälin korjausrakentamisen strategia linjaa kustannustehokkaat keinot, joilla olemassa oleva rakennuskanta saatetaan erittäin energiatehokkaaksi ja vähähiiliseksi vuoteen 2050 mennessä. Siinä esitetään yleiskatsaus Suomen rakennuskannasta, tavoitteet energiatehokkuudelle, kustannustehokkaat korjaustoimenpiteet ja niiden rahoitus sekä politiikkatoimet, joilla edistetään rakennusten korjaamista energiatehokkaiksi ja lämmityksen suhteen vähähiiliseksi. 

• Korjausrakentamisen strategia

Viestintää energiatehokkuuden parantamiseksi

Viestintää eri lämmitys-, ilmanvaihto- ja ilmastointijärjestelmien energiatehokkuuden parantamiseksi tehdään alan toimijoista kootun Talotekniikan viestintäfoorumin kautta. Viestintäfoorumin toimintaa koordinoi Motiva.

• Motiva.fi: Talotekniikan viestintäfoorumi

Indikaattori arvioimaan rakennusten älyvalmiuksia

Rakennusten älyindikaattorilla arvioidaan rakennusten älyvalmiuksia yhtenevän menetelmän avulla energiatehokkuuden, rakennuksen käyttäjän sekä energian kysyntäjouston näkökulmasta. Luokittelujärjestelmä on EU-jäsenmaille vapaaehtoinen.  

Motiva selvittää indikaattorin testauksen ja käyttöönoton mahdollisuuksia ja alan toimijoiden näkemyksiä menetelmästä ja sen käytön hyödyistä. Hankkeen pohjalta tehdään päätökset mahdollisen testausvaiheen aloittamisesta.

• Motiva.fi: Rakennusten älyindikaattori