Osaomistusasuminen
Osaomistusasunnossa asukas asuu ensin vuokralla, ja vuokrakauden päätyttyä hän voi lunastaa asunnon kokonaan omakseen. Valtion tukemien osaomistusasuntojen asukasvalinnat tehdään samoin kuin valittaessa asukkaita valtion tukemiin vuokra-asuntoihin.
Osaomistusasuntoja tuotetaan sekä valtion tuella että vapaarahoitteisesti. Valtion tukemia osaomistusasuntoja koskee oma lakinsa, joka on tullut voimaan 1.3.2002. Tätä ennen rahoitettujen osaomistusasuntojen sopimusehdot perustuvat vain asukkaan ja asuntojen tuottajan välisiin sopimuksiin.
Periaatteita valtion tukemissa osaomistusasunnoissa
Asumiskustannukset jakautuvat niin, että asukas sijoittaa aluksi 15 prosenttia asunnon hankintahinnasta ja saa omistukseensa vastaavan suuruisen osuuden asunnon osakkeista. Rakennuttaja omistaa enemmistöosuuden asunnosta. Osaomistusta voi tarvittaessa käyttää asuntolainan vakuutena.
Aluksi määräaikainen vuokrasopimus
Osaomistusasunnon vähemmistöosuuden omistaja asuu asunnossa aluksi määräaikaisessa vuokrasuhteessa vuokralla. Asunnon vuokra pysyy kohtuullisena koko vuokrakauden ja vuokra määräytyy omakustannusperiaatteella: vuokralla katetaan asunnon hoitomenot, korkotukilainasta johtuvat menot ja muut asunnosta rakennuttajalle aiheutuvat menot.
Vuokralla osaomistusasunnossa asutaan vähintään viisi vuotta ja enintään 12 vuotta asukkaan ja rakennuttajan sopimuksen mukaan.
Lisäosuuksien ostaminen
Lisäosuuksien ostaminen osaomistusasunnosta on mahdollista, jos rakennuttajan kanssa on niin sovittu. Osaomistussopimuksessa voidaan sopia, että asukas voi kasvattaa omistusosuuttaan 49 prosenttiin asti.
Korkotukilainalla rahoitetun osaomistusasunnon rakennuttaja on velvollinen lyhentämään asuntoon kohdistuvaa rakentamislainaa asukkaan maksaman lisäosuuden määrällä, jolloin lainan korkomenot vähenevät. Kun vuokra määräytyy omakustannusperiaatteella, se vastaavasti alenee.
Osaomistusasunnon hinta
Osaomistusasunnon lunastaminen omaksi on mahdollista vuokrakauden päätyttyä hinnalla, joka perustuu asunnon alkuperäiseen hankinta-arvoon. Hinta lasketaan siten, että asunnon alkuperäisestä hankinta-arvosta vähennetään asukkaan maksama alkusijoitus ja mahdolliset lisäosuudet. Asuntojen arvon vaihtelut eivät siten vaikuta osaomistusasunnon hintaan, vaan asukas tietää jo osaomistussopimusta tehdessään, minkälaiseksi asunnon lopullinen kauppahinta muodostuu.
Omaksi lunastamisen jälkeen osaomistusasunto vastaa perinteistä asunto-osakeyhtiöasuntoa. Asukas hallitsee asuntoa osakeomistuksen perusteella, maksaa asunto-osakeyhtiölle yhtiövastiketta ja käyttää yhtiökokouksessa puhe- ja päätösvaltaa. Asunnon voi vuokrata tai myydä koska tahansa vapaasti.
Osaomistusasunnosta voi luopua kesken vuokrakauden, jos asumistarpeet muuttuvat, eikä asuntoa haluakaan lunastaa omakseen. Uuden asukkaan hankkiminen on enemmistöosakkaan eli rakennuttajan vastuulla. Jos tämä ei löydä uutta asukasta kolmessa kuukaudessa asukkaan ilmoitettua asunnosta luopumisestaan, enemmistöosakas lunastaa osaomistajan osuuden. Asukas saa siten aina maksamansa sijoituksen takaisin.
Osaomistusasumiseen liittyvä lainsäädäntö
- Laki vuokra-asuntojen korkotukilainalla rahoitetuista osaomistusasunnoista (232/2002)
- Laki yhteishallinnosta vuokrataloissa (649/1990) (huom. uusi laki voimaan 1.1.2024)
- Valtioneuvoston asetus asukkaiden valinnasta arava- ja korkotukivuokra-asuntoihin (166/2008)
Lisätietoja osaomistusasumisen mahdollisuuksista
Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus ARA
p. 029 525 0800 (vaihde)
[email protected]
Lisätietoja
Satu Eronen, hallitussihteeri
ympäristöministeriö, Rakennetun ympäristön osasto, Asuminen ja kulttuuriympäristöt Puhelin:0295250180 Sähköpostiosoite: [email protected]