Suomen kansallinen ilmasto­politiikka

Suomen ilmastopolitiikan keskeinen pilari on kansallinen ilmastolaki. Uusi ilmastolaki tuli voimaan 1.7.2022. Ilmastolakiin on lisätty uudet päästövähennystavoitteet vuosille 2030 ja 2040, ja vuoden 2050 päästövähennystavoitetta on päivitetty.

Päästövähennystavoitteet ovat -60 % vuoteen 2030 mennessä, -80 % vuoteen 2040 mennessä ja -90 % pyrkien kuitenkin -95 % vuoteen 2050 mennessä verrattuna vuoden 1990 tasoon. Lakiin on kirjattu, että Suomen on oltava hiilineutraali viimeistään vuonna 2035.

Laki on laajentunut koskemaan myös maankäyttösektoria ja lakiin on lisätty nielujen vahvistamista koskeva tavoite koskemaan maankäyttösektoria ja siihen on lisätty nielujen vahvistamista koskeva tavoite. Uudessa ilmastolaissa säädetään myös saamelaisten oikeuksien huomioon ottamisesta sekä saamelaiskäräjien kanssa käytävistä neuvotteluista ilmastopolitiikan suunnitelmia valmisteltaessa.

Lisäksi lakia täydennetään kuntien velvoitteella laatia ilmastosuunnitelma ja ilmastopolitiikan suunnitelmia koskevalla muutoksenhaulla. Ilmastolain muutoksen on tarkoitus tulla voimaan 1.3.2023.

Ilmastolain ohjausvaikutus perustuu ilmastopolitiikan suunnittelujärjestelmään. Tavoitteiden saavuttamista ja toimien riittävyyttä seurataan vuosittain julkaistavassa ilmastovuosikertomuksessa.

Euroopan unionin ilmasto- ja energialainsäädännön velvoitteet ja poliittiset päätökset sitovat myös Suomea. EU on sitoutunut vähentämään kasvihuonekaasupäästöjä vähintään 55 prosenttia vuoteen 2030 mennessä vuoden 1990 tasosta. Lisäksi EU:n tavoitteena on olla ensimmäinen ilmastoneutraali maanosa vuoteen 2050 mennessä.

Ilmastopolitiikan suunnittelu­järjestelmä

Ilmastopolitiikan suunnittelujärjestelmä koostuu ilmastolain mukaan pitkän aikavälin ilmastosuunnitelmasta, sopeutumissuunnitelmasta, keskipitkän aikavälin ilmastosuunnitelmastasekä maankäyttösektorin ilmastosuunnitelmasta.

Maankäyttösektorin ilmastosuunnitelma sisällytettiin lakiin ilmastolain uudistuksen yhteydessä. Sen myötä nielut ja maankäytön päästöt tulivat ilmastolain piiriin ja laissa asetettiin lisäksi tavoite nielujen vahvistamisesta.

Lain ja suunnittelujärjestelmän tavoitteena on uuden lain mukaan osaltaan varmistaa ilmastotoimien oikeudenmukaisuus ja kestävä kehitys.

Keskipitkän aikavälin ilmastosuunnitelmassa esitetään ne toimet, joilla ihmisen toiminnasta aiheutuvia taakanjakosektorin kasvihuonekaasujen päästöjä vähennetään. Ympäristöministeriö on vastuussa keskipitkän aikavälin ilmastosuunnitelman valmistelusta.
Valtioneuvosto antoi ilmastosuunnitelman selontekona eduskunnalle 2.6.2022. Suunnitelman toimeenpano on alkanut.

Vaalikausittain on valmisteltu myös energia- ja ilmastostrategian, jossa käsitellään päästökauppasektorin lisäksi taakanjako- ja maankäyttösektoreita sekä energian huolto- ja toimintavarmuusasioita ja energiamarkkinoiden toimintaa. Strategiasta ei säädetä ilmastolaissa. Strategian valmistelusta vastaa työ- ja elinkeinoministeriö.
Valtioneuvosto lähetti 30.6.2022 ilmasto- ja energiastrategian eduskuntaan selontekona.

Pitkän aikavälin ilmastosuunnitelmassa on lain mukaan esitettävä muun muassa päästöjen ja poistumien kehitystä koskevat skenaariot, jotka kattavat vähintään seuraavat 30 vuotta ja joissa otetaan huomioon kasvihuonekaasujen päästöjen vähentäminen, nielujen vahvistaminen ja ilmastonmuutokseen sopeutuminen. Suunnitelma valmistellaan vähintään kerran kymmenessä vuodessa, ja sen valmistelun koordinoinnista vastaa työ- ja elinkeinoministeriö. Ilmastolain mukaista pitkän aikavälin suunnitelmaa ei ole vielä valmisteltu. Uuden ilmastolain mukaan ensimmäinen pitkän aikavälin ilmastosuunnitelma on annettava viimeistään vuonna 2025.

Sopeutumissuunnitelma sisältää riski- ja haavoittuvuustarkastelun sekä tarpeen mukaan sopeutumisen hallinnonalakohtaisen, hallinnonalojen rajat ylittävän ja alueellisen tarkastelun . Sopeutumissuunnitelma valmistellaan vähintään joka toinen vaalikausi, ja sen valmistelun koordinoinnista vastaa maa- ja metsätalousministeriö. 

Uusi sopeutumisuunnitelma on  hyväksyttiin 15.12.2022. Suunnitelma ohjaa sopeutumistoimia vuoteen 2030 saakka. Suunnitelmaa on valmisteltu kahdeksan ministeriön yhteisvoimin, koska sopeutuminen on laaja, poikkihallinnollinen kysymys ja sopeutumistyötä tehdään kaikilla hallinnonaloilla.

Ensimmäinen maankäyttösektorin ilmastosuunnitelma annettiin eduskunnalle 8.7.2022. Sen valmistelu alkoi ennen uuden ilmastolain voimaantuloa, eikä suunnitelmaa näin ollen annettu ilmastolain nojalla. Maankäyttösektorin ilmastosuunnitelmassa määritetään ne toimet, joilla kasvihuonekaasujen päästöjä vähennetään ja poistumia kasvatetaan maankäyttösektorilla. Maankäyttösektorilla tarkoitetaan maatalousmaan, metsätalouden ja muun maankäytön muodostamaa kokonaisuutta. Suunnitelma kattaa maatalousmaiden hiilidioksidipäästöihin, metsiin, maankäytön muutoksiin ja ilmastokosteikkoihin kohdistuvat toimenpiteet ja sisältää myös toteuttamissuunnitelman sekä suunnitelman siitä, miten toimenpiteitä ja niiden vaikutuksia seurataan.

Ilmastotoimien seuranta

Ympäristöministeriö valmistelee vuosittain ilmastovuosikertomuksen, jossa kuvataan Suomen päästö- ja nielukehitystä sekä päästövähennystoimien toteutumista ja riittävyyttä suhteessa tavoitteisiin. Ilmastovuosikertomus annetaan eduskunnalle, ja se mahdollistaa kansalaiskeskustelun ilmastonmuutoksen hillinnästä ja sopeutumisesta.

Lisäksi Suomi raportoi Euroopan komissiolle ja YK:n ilmastosopimuksen sihteeristölle vuosittain siitä, kuinka kasvihuonekaasupäästöjä on onnistuttu vähentämään. Suomessa kansallisesta kasvihuonekaasupäästöjen seurannasta vastaa Tilastokeskus. Lisäksi Tilastokeskus kokoaa säännöllisesti niin sanotun maaraportin, jossa kuvataan Suomen ilmastopolitiikan toimet.

Lisätietoja

Outi Honkatukia, ympäristöneuvos 
ympäristöministeriö, Ilmasto- ja ympäristönsuojeluosasto, Ilmasto Ympäristöneuvosto  Puhelin:0295250272   Sähköpostiosoite: