Vähähiilinen rakentaminen

Rakentaminen ja rakennukset tuottavat noin kolmanneksen Suomen kasvihuonekaasupäästöistä. Jotta Suomi pystyisi saavuttamaan kansalliset ja kansainväliset ilmastotavoitteensa, on myös rakennussektorin päästöjä vähennettävä. Rakennusten käytönaikaisen energiankulutuksen rinnalla tulisikin seurata rakennuksen koko elinkaaren hiilijalanjälkeä.

Rakentamisen ympäristöohjaus on Suomessa toistaiseksi keskittynyt rakennuskannan energiatehokkuuden parantamiseen ja käytönaikaisten päästöjen vähentämiseen. Kun uudisrakentamisessa on vuonna 2018 uusien energiamääräysten myötä siirrytty lähes nollaenergiarakentamiseen, on uudisrakentamisen energiatehokkuuteen jäänyt vain niukasti varaa vähentämiselle.

Rakennussektorin päästövähennystalkoissa onkin etsittävä uusia avauksia. Valmisteilla olevassa rakentamisen ohjauksessa tarkasteluun on otettu ennen kaikkea rakennuksen elinkaaren alku- ja loppupää eli rakennusmateriaalien valmistus, rakentaminen, rakennusjätteen synnyn ehkäisy ja kierrätys. Olemassa olevassa rakennuskannassa on runsaasti päästövähennyspotentiaalia, mutta energiatehokkuuden parantamiseen tähtäävät korjaukset kytketään pääasiassa muiden korjausten yhteyteen. Näin Suomen koko rakennuskannan voidaan odottaa korjautuvan energiatehokkaaksi vasta kuluvan vuosisadan puoliväliin mennessä.

Ympäristöministeriön laatimat vähähiilisen rakentamisen kriteerit otetaan ensin käyttöön julkisissa rakennushankkeissa. Tavoitteena on, että rakennuksen elinkaaren aikaista hiilijalanjälkeä ohjataan lainsäädännöllä 2020-luvun puoliväliin mennessä.

Vähähiilinen rakentaminen julkisella sektorilla

Julkisiin rakennushankkeisiin käytetään Suomessa vuosittain noin 7 miljardia euroa, mikä on noin 30 % kaikista julkisista hankinnoista. Vihreillä julkisilla hankinnoilla viitataan ympäristöhaittojen vähentämiseen julkisissa hankinnoissa. Vaikuttamisen mahdollisuus on merkittävä, sillä julkisten hankintojen arvo on noin 14 % koko EU:n bruttokansantuotteesta.

Vuonna 2014 uusittu EU:n hankintadirektiivi ja sitä seurannut Suomen hankintalain uudistus ovat luoneet entistä paremmat puitteet ympäristöhaittojen vähentämiseen ja kestävän kehityksen periaatteiden huomioimiseen julkisissa hankinnoissa. Euroopan komissio laati 2016 suositukset vihreiden julkisten toimitilahankkeiden kriteereiksi, joiden pohjalta ympäristöministeriö on laatinut vapaaehtoiset suositukset julkisille rakennushankkeille Suomessa.

Suositukset on julkaistu kahdessa oppaassa, joista ensimmäinen kuvaa vihreän julkisen rakennushankkeen hankintaprosessin yleisellä tasolla ja toinen sisältää tarkat kriteerit vähähiilisen rakentamiseen. Vähähiilisyyden hankintakriteerit koskevat energiaa, materiaaleja ja innovaatioita.

Rakentamisen ympäristövaikutuksia voidaan mitata useissa eri vaikutusluokissa, mutta hankintakriteerien tulokulmaksi on valittu vähähiilisyys. Tämä toteuttaa kansallista ja kansainvälistä ilmastopolitiikka ja ennakoi 2020-luvulla voimaan tulevaksi kaavailtua rakennusten hiilijalanjäljen säädösohjausta.

Lisätietoja

Harri Hakaste, yliarkkitehti 
ympäristöministeriö, Rakennetun ympäristön osasto, Rakennukset ja rakentaminen 0295250074  


Matti Kuittinen, erityisasiantuntija 
ympäristöministeriö, Rakennetun ympäristön osasto, Rakennukset ja rakentaminen 0295250268