Rakennus- ja maiseman­suojelu

Kulttuuri­ympäristön suojelu maankäyttö- ja rakennuslailla

Maankäyttö- ja rakennuslaki sekä maankäyttö- ja rakennusasetus edellyttävät rakennetun ympäristön ja maiseman huomioon ottamista alueiden suunnittelussa. Lainsäädännön avulla pyritään edistämään elinvoimaista ja laadukasta kulttuuriympäristöä. Kaavoituksen vaikutuksia selvitettäessä arvioidaan suunnitelman välilliset ja välittömät vaikutukset 

  • kaupunkikuvaan
  • maisemaan
  • kulttuuriperintöön ja
  • rakennettuun ympäristöön.

Historiallisesti tai rakennustaiteellisesti arvokkaat rakennukset ja kaupunkikuva on huomioitava uudis- ja korjausrakentamisessa sekä tilanteessa, jossa rakennus on purku-uhan alla. Maisemaa muuttava maanrakennustyö, puiden kaataminen ja muu näihin verrattava toimenpide on asemakaava-alueilla ja eräillä muilla alueilla luvanvarainen.

Kansallinen kaupunkipuisto voidaan perustaa kaupunkimaiseen ympäristöön kuuluvan alueen

Rakennussuojelu

Rakennussuojelu tehdään pääsääntöisesti kaavoituksen keinoin asemakaava-alueella sekä alueella, jolla on voimassa rakennuskielto asemakaavan laatimista varten. Tällöin suojelu käy ilmi maankäyttö- ja rakennuslakiin perustuvasta asemakaavasta.

Muilta osin rakennussuojelu toteutetaan rakennusperinnön suojelemisesta annetulla lailla (rakennusperintölaki). Rakennusperinnön säilyttämiseksi voidaan suojella rakennuksia, rakennelmia, rakennusryhmiä tai rakennettuja alueita, joilla on merkitystä rakennushistorian, rakennustaiteen, erityisten ympäristöarvojen tai rakennuksen käytön tai siihen liittyvien tapahtumien kannalta. Rakennusperintölailla voidaan suojella myös rakennuksen kiinteää sisustusta.

Rakennusperintölain tavoitteena on

  • turvata rakennetun kulttuuriympäristön ajallinen ja alueellinen monimuotoisuus
  • vaalia sen ominaisluonnetta ja erityispiirteitä sekä
  • edistää sen kulttuurisesti kestävää hoitoa ja käyttöä.

Suojeltavaksi määrätyn tai muutoin kulttuurihistoriallisesti merkittävän rakennuksen omistajalle voidaan myöntää valtion talousarvion rajoissa avustusta rakennuksen hoitoa ja kunnossapitoa varten.

Kirkkolailla ja ortodoksisesta kirkosta annetulla lailla on suojeltu kaikki ennen vuotta 1917 rakennetut kirkolliset rakennukset pihapiireineen, kiinteine sisustuksineen ja taideteoksineen. Myös myöhemmin rakennettu kirkollinen rakennus voidaan suojella erillisellä päätöksellä. Seurakuntien omistamia muita rakennuksia voidaan suojella maankäyttö- ja rakennuslain tai rakennusperinnön suojelemisesta annetun lain nojalla.

Arkeologisen kulttuuriperinnön suojelu

Kiinteät muinaisjäännökset on rauhoitettu muinaismuistolailla. Muinaisjäännöksistä voi muodostua laajempia muinaismuistoalueita, joilla on maisemallista merkitystä. Monet arkeologiset kohteet sijaitsevat kulttuurimaisemassa, jossa saattaa näkyä ihmisen kädenjälkiä tuhansilta vuosilta.

Maisemansuojelu luonnonsuojelulailla

Luonnonsuojelulain mukaan voidaan perustaa maisema-alue (ns. maisemanhoitoalue), jonka tarkoituksena on säilyttää ja hoitaa luonnon- tai kulttuurimaiseman kauneutta, historiallisia ominaispiirteitä tai niihin liittyviä muita arvoja.

Myös luonnonsuojelulain nojalla perustetuissa kansallis- ja luonnonpuistoissa sekä muilla luonnonsuojelualueilla varjellaan maisemaa rajoittamalla toimia, jotka voivat vaikuttaa siihen.

Luonnon- tai kulttuurimaiseman ennallistamista, kunnostusta ja hoitoa edistäviin toimenpiteisiin voidaan myöntää harkinnanvaraista tavaroista tai palveluista koostuvaa tukea valtion talousarviossa rajoissa.

Maiseman suojeleminen maa- ja metsätaloudessa, maa-ainesten otossa sekä kaivoshankkeissa

Maisemansuojeluun vaikuttaa myös maa- ja metsätaloutta, maa-aineisten ottoa ja kaivostoimintaa koskeva lainsäädäntö.

Metsälain mukaan hakkuu voidaan tehdä kohteen erityisluonteen edellyttämällä tavalla, jos hakkuun kohteella on esimerkiksi maiseman kannalta erityistä merkitystä. Kestävän metsätalouden määräaikaisen rahoituslain nojalla voidaan myöntää tukea mm. maisema-, kulttuuri- ja virkistysarvoja korostaviin, alueellisesti merkittäviin metsäluonnon hoitohankkeisiin.

Maaseutuelinkeinojen rahoituslain tavoitteena on muun ohella kehittää maaseudun kulttuuriperinnön säilyttämistä. Valtioneuvoston luonnonhaittakorvauksesta ja maatalouden ympäristötuesta antaman asetuksen sekä maa- ja metsätalousministeriön maatalouden ympäristötuen erityistuista antaman asetuksen mukaan tuettavat toimenpiteet voivat sisältää esimerkiksi perinnebiotooppien hoitoa tai maiseman kehittämistä ja hoitoa.

Maa-aineslain mukaan maa-aineksen ottamisen yhtenä rajoituksena on, ettei maa-aineksen ottamisesta saa aiheutua kauniin maisemakuvan turmeltumista tai luonnon merkittävien kauneusarvojen tai erikoisten luonnonesiintymien tuhoutumista. Lisäksi asemakaavan tai oikeusvaikutteisen yleiskaavan alueella on katsottava, ettei ottaminen turmele kaupunki- tai maisemakuvaa.

Kaivoslaissa säädetään malminetsintä luvanvaraiseksi, jos siitä voi aiheutua maisemallisten arvojen heikentymistä. Luvan nojalla tapahtuvastakaan malminetsinnästä ei saa aiheutua merkittävää maisemallista haittaa. Kaivoslupaa ei puolestaan saa myöntää, jos kaivostoiminta aiheuttaa huomattavia vahingollisia ympäristövaikutuksia eikä mainittuja vaikutuksia voida lupamääräyksin poistaa. Ympäristövaikutuksilla tarkoitetaan kaivoslaissa mm. vaikutuksia rakennuksiin, maisemaan, kaupunkikuvaan ja kulttuuriperintöön.

Ympäristövaikutusten arviointi

Lakia ympäristövaikutusten arviointimenettelystä (YVA-laki) sovelletaan monen hankkeen ympäristövaikutusten arviointiin. Arviointi pitää tehdä, jos kansainväliset sopimukset sitä edellyttävät tai jos hankkeesta saattaa aiheutua merkittäviä haitallisia ympäristövaikutuksia muun muassa rakennuksiin, maisemaan, kaupunkikuvaan ja kulttuuriperintöön.