Rakennusten energia­tehokkuus­direktiivin uudistus


Euroopan komissio julkaisi 15.12.2021 ehdotuksen rakennusten energiatehokkuusdirektiivin muuttamisesta osana laajaa 55-ilmastopakettia. Ehdotus sisältää sekä nykyisten energiatehokkuustoimien tehostamista että uusia avauksia. Ehdotuksella olisi toteutuessaan merkittäviä vaikutuksia myös Suomelle.

Direktiivin tilanne

Rakennusten energiatehokkuusdirektiivin lopullinen sisältö on auki. Komission, parlamentin ja neuvoston väliset neuvottelut käynnistyvät keväällä 2023. Kolmikantaneuvotteluissa sovitaan direktiivin sisällöstä ja voimaantulosta.

Kun direktiivi on tullut voimaan, vievät jäsenmaat sen velvoitteet kansalliseen lainsäädäntöön. Toimeenpanoaika säädetään direktiivissä, mutta tyypillisesti se on noin 1,5–2 vuotta. Kansalliset säädökset tulisivat voimaan arviolta vuoden 2026 alkupuolella.

Komission ehdotus

Komission ehdotuksen mukaan uudisrakennusten tulee olla päästöttömiä vuodesta 2030 alkaen. Ehdotuksessa annettiin enimmäisraja-arvot unionin tasolla päästöttömien rakennusten primäärienergiankulutukselle.

Energiatehokkuudeltaan huonoimmille olemassa oleville rakennuksille asetettiin ehdotuksessa vähimmäistasot, eli energiatehokkuusluokat, sekä aikataulut näiden saavuttamiselle. Olemassa olevien asuinrakennusten on ehdotuksen mukaan saavutettava uusi vähimmäistaso viimeistään vuoden 2030 alussa ja muiden rakennusten viimeistään vuoden 2027 alussa. Seuraava vähimmäistaso on saavutettava kolme vuotta myöhemmin.

Energiakorjauksiin on komission ehdotuksen mukaan kannustettava rahoituksella ja muilla tukitoimilla. Jäsenvaltioiden on laadittava kansallinen rakentamisen perusparannussuunnitelma. Komissio ehdotti muutoksia myös säännöksiin, jotka koskevat energiatodistuksia, sähköautojen latauspisteitä ja esikaapelointia rakennuksissa, automaatiojärjestelmien asentamista, lämmitys- ja ilmastointijärjestelmien tarkastuksia sekä rakennusten perusparannuspassia ja älyvalmiusindikaattoria.

Euroopan komissio julkaisi 18.5.2022 REPowerEU-suunnitelman, jonka tavoitteena on katkaista riippuvuus Venäjältä tuotavista fossiilisista polttoaineista mahdollisimman pian sekä nopeuttaa siirtymää puhtaaseen energiaan. Yhtenä osana REPower-suunnitelmaa komissio ehdotti säädöstä, jossa aurinkoenergian käytön edistäminen rakennuksissa lisätään uudistettavaan rakennusten energiatehokkuusdirektiiviin.

Suomen kanta komission ehdotukseen

Valtioneuvosto toimitti 31.3.2022 eduskunnalle ehdotuksensa Suomen kannaksi komission ehdotukseen rakennusten energiatehokkuusdirektiivin uudistamiseksi.

Hallitus pitää komission tavoitteita uusien rakennusten energiatehokkuuden parantamisesta ja päästöttömän energian käytöstä hyvinä, mutta näkee ehdotetuissa keinoissa ongelmia. Hallitus suhtautuu kriittisesti siihen, että olemassa olevien rakennusten energiatehokkuustasoista ja korjausaikatauluista voisi säätää EU-tasoisesti. Jäsenvaltioilla on oltava rakennuskannan energiatehokkuuden parantamisessa riittävästi liikkumavaraa, jotta esimerkiksi erilaiset ilmasto-olosuhteet, energiajärjestelmät ja rakennuskannat voidaan huomioida.

Eduskunnan suuri valiokunta antoi lausunnon komission ehdotuksesta 8.6.2022.

​​​​​​​​​​​​​​​​Valtioneuvosto toimitti 8.7.2022 eduskunnalle ehdotuksensa Suomen kannaksi komission ehdotukseen lisätä aurinkoenergian käytön edistäminen uudistettavaan rakennusten energiatehokkuusdirektiiviin.

Neuvoston kanta komission ehdotukseen

Neuvosto saavutti yleisnäkemyksen komission ehdotuksesta energianeuvostossa 25.10.2022.  Komission ehdotus muuttui neuvostokäsittelyssä monelta osin Suomelle myönteiseen suuntaan.

Neuvoston näkemyksen mukaan uudisrakennuksille päästöttömän rakennuksen primäärienergiankulutuksen sitovat enimmäisarvot asetettaisiin kansallisesti, eikä EU-tasolla kuten komissio ehdotti.

Neuvosto asettaisi olemassa olevien rakennusten energiatehokkuuden sitovat vähimmäistasot suoraan velvoittavina ainoastaan ei-asuinrakennuksille, mahdollistaen lisäksi vapautukset vaatimusten soveltamisesta yksittäisille rakennuksille.  Asuinrakennusten kohdalla velvoitteet energiatehokkuuden parantamiseksi tietylle tasolle eivät kohdistuisi enää suoraan yksittäisen asuinrakennuksen omistajaan, vaan tarkastelussa olisi koko asuinrakennuskannan energiatehokkuuden kehittyminen.

Neuvosto mukaan joustoja tarvitaan myös muun muassa energiatodistuksia, latauspisteitä ja aurinkoenergiavaatimuksia koskeviin velvoitteisiin.

Parlamentin kanta komission ehdotukseen

Euroopan parlamentti muodosti 14.3.2023  kantansa jatkoneuvotteluja varten komission ehdotuksesta.

Selvityksiä

Lisätietoja

Maarit Haakana, ympäristöneuvos 
ympäristöministeriö, Rakennetun ympäristön osasto, Rakennukset ja rakentaminen 0295250069  

Sari Rapinoja, lainsäädäntöneuvos 
ympäristöministeriö, Rakennetun ympäristön osasto, Rakennukset ja rakentaminen 0295250320