Rakennusten energiatehokkuusdirektiivin uudistus
Uusittu rakennusten energiatehokkuusdirektiivi (Energy Performance of Buildings Directive, EPBD) tuli voimaan 28. toukokuuta 2024. EU-parlamentti hyväksyi direktiivin 12. maaliskuuta 2024 ja EU-neuvosto 12. huhtikuuta 2024.
- EU-neuvoston tiedote 12.4.2024: Towards zero-emission buildings by 2050: Council adopts rules to improve energy performance (englanniksi)
- Uudelleenlaadittu rakennusten energiatehokkuusdirektiivi (EPBD) (pdf) | europa.eu
Direktiivin tavoitteena on rakennusten kasvihuonekaasupäästöjen ja energian loppukulutuksen vähentäminen vuoteen 2030 mennessä sekä pitkän aikavälin vision asettaminen rakennuksille kohti EU:n ilmastoneutraaliutta vuonna 2050.
Direktiivimuutos on osa EU:n 55-valmiuspakettia, jonka tavoitteena on vähentää EU:n päästöjä vähintään 55 prosenttia vuoteen 2030 mennessä.
Euroopan komissio julkaisi ehdotuksen direktiivin uudistamisesta joulukuussa 2021. Ehdotukseen lisättiin toukokuussa 2022 aurinkoenergiaa koskeva lisäartikla (REPowerEU).
Kansallinen toimeenpano tehtävä kahden vuoden kuluessa
Direktiivin toimeenpanoon on aikaa kaksi vuotta, eli muutokset Suomen lainsäädäntöön on tehtävä 29. toukokuuta 2026 mennessä. Toimeenpanosta kerrotaan ja keskustellaan ympäristöministeriön koolle kutsumassa seurantaryhmässä, jossa ovat mukana keskeiset sidosryhmät.
Hallitusohjelman mukaisesti direktiivin kansallinen toimeenpano tehdään mahdollisimman vähäisillä muutoksilla voimassa oleviin säädöksiin. Direktiivin sisältö on kuitenkin laaja, ja muutoksia on tulossa sekä uudis- että korjausrakentamisen säädöksiin.
Rakennusten energiatehokkuuden kokonaisuutta on tarkoitus selkeyttää uudella lailla. Muutoksia on odotettavissa myös automaatio- ja latauspistelakiin, rakennusten energiatodistuksia koskeviin lakeihin sekä todennäköisesti myös rakentamislakiin. Muutoksia tulee myös uudis- ja korjausrakentamista sekä energiatehokkuutta koskeviin rakentamismääräyksiin. Uusia kansallisia säädöksiä on noudatettava vasta, kun ne ovat tulleet voimaan.
Kansallisissa säädöksissä otetaan huomioon uusien ja olemassa olevien rakennusten erilaisuus sekä niissä käytössä olevien teknisten ratkaisuiden erot ja niiden hyväksyttävyys. Säädösohjauksella ohjataan rakennusten energiatehokkuuden parantamiseen kustannustehokkaasti siten, ettei omistajille synny kohtuuttomia velvoitteita.
Rakennusten perusparannussuunnitelman laatiminen käynnistynyt
Ympäristöministeriö aloitti direktiivin toimeenpanon kansalliseen lainsäädäntöön keväällä 2024. Ensimmäisenä hankkeena käynnistyi rakennusten perusparannussuunnitelman laatiminen.
Kysymyksiä ja vastauksia uusitun rakennusten energiatehokkuusdirektiivin (EPBD) toimeenpanosta kansalliseen lainsäädäntöön
-
Ei tarvitse. Direktiivi toimeenpannaan kansallisilla säädöksillä, joiden valmistelun ympäristöministeriö aloittaa keväällä 2024. Uusia kansallisia säädöksiä täytyy noudattaa rakentamisessa vasta, kun ne ovat tulleet voimaan. Siihen saakka noudatetaan voimassa olevia säädöksiä.
ympäristöministeriö
-
Ei tarvitse. Direktiivi edellyttää, että jäsenvaltioiden asuinrakennuskannan energiatehokkuuden täytyy parantua keskimääräisesti tietyn verran. Yksittäisille rakennuksille ei aseteta velvoitteita. Lisäksi velvoite energiatehokkuuden parantamisesta koskee jatkossakin tilannetta, jossa rakennusta ryhdytään korjaamaan muusta syystä.
ympäristöministeriö
-
Muiden kuin asuinrakennusten (esimerkiksi liike-ja toimistorakennukset) energiatehokkuuden on oltava myöhemmin määriteltävä kynnysarvoa parempi vuosiin 2030 ja 2033 mennessä. Energiatehokkuuden parannuksia voidaan tehdä muiden korjausten yhteydessä, ja kaikki vuoden 2020 jälkeen tehdyt korjaukset otetaan huomioon.
ympäristöministeriö
-
Uusien rakennusten on oltava jatkossa päästöttömiä. Direktiivin mukainen päästötön rakennus tarvitsee energiaa vähemmän kuin nykyiset lähes nollaenergiarakennukset. Fossiilisten polttoaineiden päästöjä ei saisi muodostua paikan päällä, ja myös rakennuksen käytöstä aiheutuvien kasvihuonekaasujen määrän pitäisi olla hyvin alhainen tai olematon. Vaatimukset asetetaan kustannusoptimaaliselle tasolle, kuten nytkin.
ympäristöministeriö
-
Nykyiset vaatimukset päivitetään, minkä yhteydessä asetetaan uusia vaatimuksia, mikäli jotain täytyy direktiivin velvoittamana lisätä. Vaatimukset asetetaan kustannusoptimaaliselle tasolle, kuten nytkin.
ympäristöministeriö
-
Sähköautojen latauspisteitä tulee lisää. Tämä tarkentuu toimeenpanon edetessä.
ympäristöministeriö
-
Rakennuksiin tulee lisää aurinkoenergiaa. Tämä tarkentuu toimeenpanon edetessä.
ympäristöministeriö
-
Direktiivi on sisällöltään laaja, ja sen toimeenpano vaikuttaa sekä uudis- että korjausrakentamisen säädöksiin. Kansallisesti täytyy säätää muun muassa:
- päästöttömistä uudisrakennuksesta ja perusparannettavasta rakennuksesta
- rakennusten elinkaarenaikaisen ilmakehän lämmitysvaikutuspotentiaalin laskemisesta ja ilmoittamisesta
- aurinkoenergian käytön lisäämisestä rakennuksissa
- rakennuksen omistajalle vapaaehtoisesta perusparannuspassista
- sähköautojen latauspisteiden lisäämisestä
- polkupyöräpysäköinnistä
- energiatehokkuustodistuksen sisältöön tulevista lisäyksistä.
Suomen on myös laadittava Kansallinen rakennusten perusparannussuunnitelma, joka korvaa Pitkän aikavälin korjausrakentamisen strategian 2020-2050.
Lisäksi rakentamisen lainsäädäntöön tehdään lukuisa joukko pienempiä lisäyksiä, täsmennyksiä ja vaatimustason nostoja.
ympäristöministeriö
-
Rakennuksen energiatehokkuuteen liittyvät marginaalikustannukset nousevat. Kuitenkin kustannusvaikutus on maltillinen, koska vaatimustasot säädetään kustannusoptimaaliselle tasolle kuten tälläkin hetkellä voimassa olevissa säädöksissä. Lisäksi direktiivi sisältää melko paljon jouston mahdollisuuksia, jotta ei syntyisi kohtuuttomia tilanteita. Joustot on tarkoitus ottaa käyttöön täysimääräisesti.
ympäristöministeriö
-
Rakennusten energiatehokkuuden parantumisesta hyötyvät sekä rakennusten omistajat että käyttäjät. Energiatehokkuuden parantaminen voi pienentää asumisen ja käytön kustannuksia, kun energiaa kuluu vähemmän. Energiatehokkaissa rakennuksissa on myös usein mukavampi esimerkiksi asua ja työskennellä.
Energiatehokkaat rakennukset ovat myös ilmastoteko, sillä rakennuksissa kuluu arvion mukaan 40 prosenttia energiasta ja aiheutuu 36 prosenttia kasvihuonekaasupäästöistä EU:ssa.
ympäristöministeriö
Lisätietoja
Jyrki Kauppinen, rakennusneuvos
ympäristöministeriö, Kestävä rakentaminen ja asuminen, Rakennukset ja rakentaminen Puhelin:0295250122 Sähköpostiosoite: [email protected]
Selvityksiä
- Taustaselvitys primäärienergiakertoimista | Motiva
- Rakennusten energialaskennan testivuodet 2020 | Ilmatieteen laitos
- Vaipparakenteiden rakennusfysikaalisen toimivuuden ja huonetilojen kesäaikaisen jäähdytystehontarpeen mitoitusolosuhteet | Tampereen yliopiston julkaisuarkisto Trepo
- Rakennusten kosteusvauriot ja ylilämpeneminen muuttuvassa ilmastossa | Valtioneuvoston julkaisuarkisto Valto