Yleishyödylliset asuntoyhteisöt (YLE)
Pitkäaikaista korkotukilainaa vuokra-asuntojen tai asumisoikeustalojen rakentamiseen, hankintaan ja perusparantamiseen voidaan myöntää yhteisöille, jotka täyttävät yleishyödyllisille asuntoyhteisöille säädetyt edellytykset, ja jotka Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus on tämän nojalla nimennyt.
Lisäksi pitkäaikaista korkotukilainaa voidaan myöntää sellaisille osakeyhtiöille tai asunto-osakeyhtiöille, joissa jollakin yleishyödyllisellä asuntoyhteisöllä on välitön määräysvalta. Aiemmin yleishyödyllisille asuntoyhteisöille ja niiden määräysvallassa oleville yhtiöille on myönnetty aravalainoja vuokra- tai asumisoikeusasuntojen rakentamista, hankintaa ja perusparantamista varten.
Yhteisölle asetetut edellytykset
Voidakseen tulla nimetyiksi yleishyödyllisten asuntoyhteisöjen on täytettävä seuraavat edellytykset ja toimittava niiden mukaisesti
- yhteisön toimialana on rakennuttaa ja hankkia vuokra- tai asumisoikeusasuntoja sekä vuokrata niitä sosiaalisin perustein tai tarjota niitä käytettäviksi asumisoikeusasuntoina tavoitteenaan asukkaiden hyvät ja turvalliset asuinolot kohtuullisin kustannuksin
- yhteisö ilmoittaa asunnot julkisesti haettaviksi
- yhteisö ei tulouta omistajalleen muuta kuin omistajan yhteisöön tosiasiallisesti sijoittamille varoille lasketun kohtuullisen tuoton, joka on enintään 4 prosenttia tuoton laskentaperusteesta
- yhteisö järjestää asuntojen omistuksen siten, että vuokrien tai käyttövastikkeiden tasaus on mahdollista, eikä järjestele yhteisön rakennetta siten, että vastuun kantaminen taloudellisiin vaikeuksiin joutuneista vuokra- tai asumisoikeustaloista vaarantuu
- yhteisö ei ota muita kuin 1. kohdassa tarkoitettuun toimintaan liittyviä riskejä
- yhteisön osakkeet tai osuudet eivät ole julkisen kaupankäynnin kohteena.
Omistajan sijoitukselle tuloutettavan tuoton rajoitus (edellä 3 kohta) ei koske sijoituksia ennen 1.1.1980 lainoitettuihin aravavuokrataloihin.
Yleishyödyllisyys konsernissa
Sovellettaessa yleishyödyllisyyden edellytyksiä konsernissa käsitellään yhtenä kokonaisuutena nimettyä yhteisöä ja sen kanssa samaan konserniin kuuluvia
- muita nimettyjä yhteisöjä
- yhteisöjä, joilla on käyttö- ja luovutusrajoitusten alaisia arava-asuntoja tai niiden hallintaan oikeuttavia osakkeita
- yhteisöjä, joilla on vuokra-asuntolainojen korkotuesta annetussa laissa (867/1980) tarkoitetun 20 vuoden käyttörajoitusajan alaisia asuntoja tai niiden hallintaan oikeuttavia osakkeita
- yhteisöjä, joilla on vuokra- ja asumisoikeustalolainojen korkotuesta annetussa laissa (604/2001) tarkoitettuja käyttö- ja luovutusrajoitusten alaisia asuntoja tai niiden hallintaan oikeuttavia osakkeita
- yhteisöjä, joilla on asumisoikeusasuntoja tai niiden hallintaan oikeuttavia osakkeita.
Yhteisön nimeää
Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus nimeää yhteisöt yleishyödyllisiksi asuntoyhteisöiksi. ARA voi myös peruuttaa nimeämisen, jos yhteisö ei toimi yleishyödyllisyyden edellytysten mukaisesti tai jos yhteisö hakee nimeämisen peruuttamista.
Yleishyödyllisyyden valvonta
Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus valvoo, että nimetyt yhteisöt täyttävät yleishyödyllisyyden edellytykset ja toimivat niiden mukaisesti. Nimetyn yhteisön tulee etukäteen ilmoittaa ARAlle seikoista, joilla saattaa olla vaikutusta yleishyödyllisyyden edellytysten täyttymiseen.
Jos yhteisön nimeäminen peruutetaan, Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus voi irtisanoa yhteisöllä olevat aravalainat erääntymään kuuden kuukauden kuluttua ja lakkauttaa yhteisölle maksettavan korkotuen kuuden kuukauden kuluttua.
Lainsäädäntö
Aravalaki (1189/1993), laki vuokra-asuntolainojen ja asumisoikeustalolainojen korkotuesta (604/2001), valtioneuvoston asetus arava- ja korkotukilainansaajien tuoton tuloutuksesta (1371/2016).
Lisätiedot
Hakumenettely: Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus ARA p. 029 525 0800 (vaihde)
Lainsäädäntö: ympäristöministeriö, rakennetun ympäristön osasto, p. 0295 16001 (vaihde
Asukasvalinta vuokra- ja osaomistusasuntoihin (ASV)
Asukasvalinnan soveltaminen
Asukasvalinta koskee seuraavia asuntoja:
- Arava-vuokra-asuntoja,
- asuntojen perusparantamisesta annetun lain (34/1979) mukaan pitkäaikaisella perusparannuslainalla lainoitettuja vuokra-asuntoja, ellei lainaa ja korvausta korkohyödystä ole maksettu takaisin ennen 1.9.1997,
- vuokra-asuntoja, jotka ovat 10 vuoden jatkorajoitusten piirissä,
- vuokra-asuntolainojen korkotuesta annetun lain (867/1980) nojalla lainoitettuja vuokra-asuntoja, joita koskee 20 vuoden vuokra-asuntokäyttövelvoite,
- vuokra-asuntolainojen ja asumisoikeustalolainojen korkotuesta annetun lain (604/2001) nojalla lainoitettuja vuokra- ja osaomistusasuntoja.
Huom. lyhytaikaisella korkotukilainalla rakennettujen vuokratalojen asukasvalintasäännökset poikkeavat tässä kerrotuista (ks. tuotekortti KT5).
Valintaperusteet
Asukasvalinnan perusteena on sosiaalinen tarkoituksenmukaisuus ja taloudellinen tarve. Peruskriteereitä on kolme: asunnontarve, varallisuus ja tulot. Peruskriteereitä tarkastellaan ruokakunnittain. Etusijalle on asetettava asunnottomat ja muut kiireellisimmässä asunnon tarpeessa olevat, vähävaraisimmat ja pienituloisimmat hakijaruokakunnat.
Asukasvalinnan tavoitteena on, että asunnot osoitetaan vuokra-asuntoa eniten tarvitseville ruokakunnille ja samalla pyritään vuokratalon monipuoliseen asukasrakenteeseen ja sosiaalisesti tasapainoiseen asuinalueeseen.
Asunnon tarve
Asunnontarvetta arvioitaessa otetaan erityisesti huomioon hakijaruokakunnan asunto-olot ja niiden parantamistarpeen kiireellisyys sekä ruokakunnan koko ja ikärakenne.
Varallisuus
Jos hakijaruokakunnalla on varallisuutta siinä määrin, että se kykenee hankkimaan tarvettaan vastaavan asunnon ilman valtion tukea, hakijaa ei saa valita asukkaaksi. Muutoin varallisuus otetaan huomioon asukkaaksi valitsemiseen vaikuttavana tekijänä.
Tulot
Hakijaruokakunnan tuloina otetaan huomioon ruokakuntaan kuuluvien pysyvät tulot laskettuina kuukautta kohti. Tuloksi ei lueta asumistukea eikä yleisestä asumistuesta annetun lain (938/2014) 15 §:ssä tarkoitettuja tuloja. Eri hakijaruokakuntien tuloja vertailtaessa otetaan huomioon ruokakunnan koko ja ruokakuntaan kuuluvien lasten määrä.
Hakijoiden etusijajärjestykseen asettaminen
Hakijoiden keskinäistä etusijajärjestystä arvioidaan kokonaisuutena, jossa otetaan huomioon hakijaruokakuntien asunnontarve, varallisuus ja tulot. Etusijalle on asetettava asunnottomat ja muut kiireellisimmässä asunnon tarpeessa olevat, vähävaraisimmat ja pienituloisimmat hakijaruokakunnat.
Kunnan tai kuntien tosiasiallisessa määräysvallassa olevien korkotukivuokra-asuntojen asukasvalinnassa voidaan asunnontarpeen, tulojen ja varallisuuden kannalta kokonaisuutena arvioiden samassa asemassa olevien kesken asettaa etusijalle asunnon sijaintikunnan jäsen.
Poikkeukset asukasvalinnassa
Hakija voidaan valita asukkaaksi varallisuuden ja tulojen määrästä riippumatta erikseen säädetyissä tapauksissa, jotka liittyvät terveydellisiin tai sosiaalisiin syihin taikka asuntojen tarkoituksenmukaisen käytön edistämiseen.
Jos poikkeus perustuu siihen, että vuokra-asuntoa koskee aravarajoituslain nojalla kymmenen vuoden jatkorajoitusaika ja vuokraus tapahtuu mainitun kymmenen vuoden aikana, voi poikkeus voi koskea enintään 15 prosenttia aravavuokratalon kaikista asunnoista.
Kunta voi myös erikseen säädetyistä syistä antaa luvan käyttää vuokra-asuntoa tilapäisesti muiden kuin asukasvalintaperusteiden mukaan valittujen henkilöiden asuntona, kuitenkin enintään kahden vuoden ajan kerrallaan.
Asukasvalinnan valvonta
Kunta valvoo kunnassa sijaitsevien vuokra-asuntojen asukkaiden valintaperusteiden noudattamista.
Jos kyse on asunnoista, joiden asumispalveluiden järjestämisestä hyvinvointialue vastaa, asukasvalintaa valvoo kuitenkin hyvinvointialue.
Asukasvalinnan yleinen ohjaus kuuluu Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus ARA:lle.
Lainsäädäntö
Aravarajoituslaki (1190/1993), Laki vuokra-asuntolainojen ja asumisoikeustalolainojen korkotuesta (604/2001), Valtioneuvoston asetus asukkaiden valinnasta arava- ja korkotukivuokra-asuntoihin (166/2008)
Lisätiedot
Soveltamiskäytäntö ja neuvonta: Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus ARA p. 029 525 0800 (vaihde)
Lainsäädäntö: ympäristöministeriö, rakennetun ympäristön osasto, p. 0295 16001 (vaihde)
Arava- ja korkotukivuokra-asuntojen käyttö- ja luovutusrajoitukset
Tarkemmat tiedot kohdekohtaisista rajoituksista löytyvät ARAn verkkoasioinnista:
Rajoitusten alaiset asunnot
Käyttö- ja luovutusrajoitukset koskevat seuraavia vuokra-asuntoja ja vuokrataloja:
- aravalain (1189/1993) mukaan lainoitetut vuokra-asunnot ja vuokratalot
- vuokra-asuntolainojen ja asumisoikeustalolainojen korkotuesta annetun lain (604/2001) mukaan lainoitetut vuokra- ja osaomistusasunnot ja vuokratalot
- näitä lakeja edeltävien lakien nojalla rahoitetut arava- ja korkotukiasunnot.
Käyttö- ja luovutusrajoitusten voimassaoloaika
Rajoitukset ovat voimassa lainan ennenaikaisesta takaisinmaksusta riippumatta sen ajan, joksi laina on myönnetty. Rajoitusaika on pääasiassa 45 vuotta.
Rajoitusaika on 40 vuotta, jos laina on myönnetty vuokra-asuntolainojen ja asumisoikeustalolainojen korkotuesta annetun lain mukaan 31.8.2004 jälkeen.
Perusparannuslainan rajoitusaika on 30 vuotta.
Rajoitusmerkintä
Rajoitusmerkintä tehdään lainhuuto- ja kiinnitysrekisteriin, huoneistotietojärjestelmään sekä osakekirjoihin ja osakeluetteloon.
Asuinkäyttö ja asukasvalinta
Asuinhuoneistoja on käytettävä vuokra-asuntoina. Asukkaiden valinta perustuu sosiaaliseen tarkoituksenmukaisuuteen ja taloudelliseen tarpeeseen, ja asukasvalinnassa on noudatettava asukasvalintaperusteita.
Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus voi lakkauttaa korkotuen maksamisen ja velvoittaa lainansaajan kokonaan tai osittain suorittamaan valtion asuntorahastoon sen korkotuen, jonka valtio on lainasta jo maksanut, jos lainansaaja on käyttänyt asuinhuoneistoa vastoin asukasvalinnasta säädettyä.
Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus voi erityisestä syystä myöntää luvan käyttää asuntoa muuhun kuin asuintarkoitukseen.
Asukkaiden osallistumis- ja vaikutusmahdollisuuksista säädetään laissa yhteishallinnosta valtion tukemissa vuokra-asunnoissa (1169/2022, voimaan 1.1.2024, sitä ennen 649/1990).
Vuokra
Vuokralaiselta saa periä huoneistosta vuokraa enintään määrän, joka tarvitaan kiinteistöjen muiden tuottojen ohella asuntojen sekä niihin liittyvien tilojen rahoituksen ja hyvän kiinteistönpidon mukaisiin menoihin.
Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus valvoo vuokran määräytymistä ja siihen liittyvien säännösten noudattamista.
Vuokran määritystä koskevat rajoitukset lakkaavat arava- tai korkotukilainan tultua maksetuksi takaisin normaalien lyhennysehtojen mukaisesti. Jos laina maksetaan takaisin ennenaikaisesti, vuokraa koskevat rajoitukset lakkaavat 30 vuoden kuluttua lainan hyväksymisestä.
Käyttö- ja luovutusrajoituksista vapauttaminen
Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus voi myöntää hakemuksesta osaksi tai kokonaan vapautuksen rajoituksista, jos se edistää alueen asuntomarkkinoiden toimivuutta tai ehkäisee asuntojen vajaakäyttöä ja tästä aiheutuvia taloudellisia menetyksiä, tai muusta erityisestä syystä.
Edellytyksenä on pääsääntöisesti se, että arava- tai korkotukilaina on maksettu takaisin.
Arava- ja korkotukilainoitettujen kohteiden luovutusrajoitukset
Käyttö- ja luovutusrajoitusten alainen asunto, talo tai asunnon hallintaan oikeuttavat osakkeet voidaan luovuttaa vain kunnalle, ARAn nimeämälle luovutuksensaajalle tai sellaiselle luovutuksensaajalle, jonka voidaan katsoa vastaavan vuokratalon tai osakkeiden luovuttajaa. Luovutusrajoitus ja -hinta koskee kaikkia oikeustoimia, joiden tosiasiallisena tarkoituksena on korkotukivuokra-asunnon tai korkotukivuokratalon luovuttaminen, jos luovutuksensaaja tietää tai hänen pitäisi tietää oikeustoimen tosiasiallisesta tarkoituksesta.
Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus nimeää luovutuksensaajan ja ilmoittaa luovutuksista Valtio-konttorille.
Luovutus muulle kuin edellä mainitulle saajalle on mitätön lukuun ottamatta eräitä perhe- ja perintöoikeudellisia saantoja tai julkisella huutokaupalla tai panttisopimuksen perusteella tapahtuvaa myyntiä.
Korkein sallittu luovutushinta on Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskuksen vahvistama luovutuskorvaus. Luovutuskorvausta laskettaessa otetaan huomioon lainansaajan omarahoitusosuus sekä indeksitarkistus.
Luovutuskorvausta ei kuitenkaan vahvisteta, jos luovuttaja ja luovutuksensaaja kuuluvat samaan yleishyödylliseen konserniin ja luovutus toteutetaan sulautumisena, jakautumisena tai liiketoiminnan siirtona.
Sallitun luovutushinnan ylittävä myyntihinnan osa on maksettava valtion asuntorahastoon.
Lainsäädäntö
- Aravarajoituslaki (1190/1993)
- Aravalaki (1189/1993)
- Laki vuokra-asuntolainojen ja asumisoikeustalolainojen korkotuesta (604/2001)
Lisätiedot
Neuvonta: Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus ARA, p. 029 525 0800 (vaihde)
Lainsäädäntö: ympäristöministeriö, rakennetun ympäristön osasto, p. 0295 16001 (vaihde)
Arava- ja korkotukivuokra-asuntojen käyttöön ja luovutukseen liittyvät jatkorajoitukset
1990-luvulla säädettiin kymmenen vuoden jatkorajoituksista vuokralaisten aseman turvaamiseksi ja jotta arava-asunnot pysyisivät edelleen vuokrakäytössä. Jatkorajoitukset koskevat pääasiassa niitä asuntoja, jotka eivät ole vapautuneet tai joita ei ole vapautettu käyttö- ja luovutusrajoituksista ennen 1.9.1997. Jatkorajoituksilla oleviin asuntoihin ei sovelleta omakustannusvuokraa ja niiden luovutushinta voidaan sopia vapaasti. Viimeiset jatkorajoitukset päättyvät vuonna 2030.
Tarkemmat kohdekohtaiset tiedot rajoituksista löytyvät ARAn verkkoasioinnista.
Rajoitusaika ja rajoitusmerkinnät
Rajoitukset ovat voimassa 10 vuotta sen jälkeen, kun aika, joksi laina on myönnetty, on päättynyt.
Rajoitusmerkintä tehdään lainhuuto- ja kiinnitysrekisteriin, huoneistotietojärjestelmään sekä osakekirjoihin ja osakeluetteloon.
Asuinkäyttö ja käyttötarkoituksen muutos
Asuinhuoneistoja on käytettävä vuokra-asuntoina. Asukkaiden valinta perustuu sosiaaliseen tarkoituksenmukaisuuteen ja taloudelliseen tarpeeseen, ja siinä on noudatettava asukasvalintaperusteita.
Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus voi erityisestä syystä myöntää luvan käyttää asuntoa muuhun kuin asuintarkoitukseen.
Jatkorajoituksilla olevan asunnon luovuttaminen ja luovutushinta
Luovutuksen kohteena voi olla aravavuokra-asunto tai sen hallintaan oikeuttavat osakkeet, aravavuokratalo tai aravavuokrataloyhtiön osakkeet. Jatkorajoituksilla oleva kohde voidaan luovuttaa kunnalle, ARAn nimeämälle luovutuksensaajalle tai muulle luovutuksensaajalle, jonka voidaan katsoa vastaavan vuokratalon tai osakkeiden luovuttajaa.
Luovutus muulle kuin edellä mainitulle saajalle on mitätön lukuun ottamatta eräitä perhe- ja perintöoikeudellisia saantoja tai julkisella huutokaupalla tai panttisopimuksen perusteella tapahtuvaa myyntiä.
Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus nimeää luovutuksensaajan ja ilmoittaa luovutuksista Valtio-konttorille.
Jatkorajoituksilla olevan kohteen luovutushinta ei ole säännelty, joten ostaja ja myyjä voivat sopia luovutushinnasta vapaasti.
Kunnalla on oikeus lunastaa oikeushenkilön lakkaamisen johdosta siirtynyt omaisuus.
Rajoituksista vapauttaminen
Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskuksen on myönnettävä vapautus käyttö- ja luovutusrajoituksesta, jos se loukkaa omistajan oikeutta varallisuutensa normaaliin, kohtuulliseen ja järkevään käyttöön tai muodostuu muutoin ilmeisen kohtuuttomaksi. Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus voi myös muulloin erityisestä syystä myöntää vapautuksen käyttö- ja luovutusrajoituksista.
Edellytyksenä vapauttamiselle on asunto- tai aravalainan takaisin maksaminen.
Lainsäädäntö
- aravarajoituslaki (1190/1993)
- aravalaki (1189/1993)
Lisätiedot
Neuvonta: Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus ARA, p. 029 525 0800 (vaihde)
Lainsäädäntö: ympäristöministeriö, rakennetun ympäristön osasto, p. 0295 16001 (vaihde)
Käynnistysavustus vuokra-asuntojen rakentamiseen
Käyttötarkoitus
Avustus on tarkoitettu MAL-sopimukseen sitoutuneissa kunnissa sijaitseville ARA-kohteille.
Avustuksen myöntämisen edellytykset
Käynnistysavustusta myönnetään pitkäaikaisella korkotukilainalla rakennettavien tavallisten vuokra-asuntojen rakentamiseen. Sitä ei voida myöntää erityisryhmien asuntojen rakentamiseen.
Avustuksen saaminen edellyttää voimassa olevaa MAL-sopimusta.
Avustuksen määrä
Avustuksen määrä rakennettavaa asuntoa kohden riippuu rakennushankkeen sijainnista. Jos asuinkerrostalo on puurunkoinen, avustus on suurempi.
| Alue | Avustus asuntoa kohden (€) | Avustus asuntoa kohden puurunkoisille asuinkerrostaloille (€) |
|---|---|---|
| Helsingin seudun MAL-kunnat | 10 000 | 15 000 |
| Tampereen, Turun ja Oulun seudun MAL-kunnat | 3 000 | 8 000 |
| Lahden, Jyväskylän ja Kuopion seudun MAL-kunnat | 0 | 5 000 |
Hakumenettely
Avustusta haetaan Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus ARAlta. Avustusta voidaan hakea sen jälkeen, kun rakennushankkeen korkotukilainalle on saatu niin sanottu osapäätös ARAlta. Osapäätös tarkoittaa hankkeen rakennussuunnitelmista ja -kustannuksista annettua hyväksyvää päätöstä.
Avustusta voi hakea ympäri vuoden.
Avustuksen maksaminen
ARA maksaa avustuksen, kun hanke on saanut ARAn korkotukilainapäätöksen ja hakija on toimittanut ARAlle maksatushakemuksen sekä vähintään 30 prosentin valmiusastetodistuksen.
Avustusta voidaan maksaa vuoden 2024 loppuun asti.
Lainsäädäntö
Laki vuokra-asuntolainojen ja asumisoikeustalolainojen korkotuesta (604/2001)
valtionavustuslaki (688/2001).
Lisätiedot
Neuvonta ja hakumenettely: Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus ARA, p. 029 525 0800 (vaihde)
Lainsäädäntö: ympäristöministeriö, rakennetun ympäristön osasto, p. 0295 16001 (vaihde)
Korkotukilaina vuokra-asuntojen rakentamiseen
Käyttötarkoitus
Valtion tukemien kohtuuhintaisten vuokra-asuntojen ja vuokratalojen rakentamiseen. Asukkaiden valinta korkotukivuokra-asuntoihin perustuu sosiaaliseen tarkoituksenmukaisuuteen ja taloudelliseen tarpeeseen.
Kuka voi saada
- kunta ja muu julkisyhteisö
- Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskuksen nimeämä yleishyödyllinen asuntoyhteisö (ks. tuotekortti YLE Yleishyödylliset asuntoyhteisöt)
- yhtiö, jossa em. yhteisöllä on välitön määräysvalta
- yhtiö, jonka ainoana toimialana on korkotukilainoitetun vuokra-asuntokohteen rakennuttaminen, omistaminen ja vuokraaminen
Lainan määrä
Enintään 95 % hyväksytyistä rakennus- ja tonttikustannuksista.
Lainaehdot
Laina on kilpailutettava. Kiinteälyhenteisten korkotukilainojen laina-aika on enintään 41 vuotta ja kokonaispääomamenoon perustuvien lainojen 45 vuotta. Lainaa on lyhennettävä kunkin viisivuotiskauden aikana yhteensä vähintään seuraavasti:
| vuodet | lyhennys-% lainan alkuperäisestä pääomasta |
|---|---|
| 1—5 | 6,00 |
| 6—10 | 7,75 |
| 11—15 | 7,75 |
| 16—20 | 10,75 |
| 21—25 | 12,50 |
| 26—30 | 14,50 |
| 31—35 | 17,50 |
| 36—40 | 21,50 |
Vaihtoehtoisesti kokonaispääomameno, joka sisältää lainansaajan maksettavaksi jäävän koron ja lyhennyksen, on 1. vuonna rakentamisajan jälkeen 3,7 % korkotukilainaksi hyväksytyn lainan alkuperäisestä määrästä. Pääomameno nousee vuosittain määrällä, joka vastaa toteutunutta kuluttajahintaindeksin muutosta.
Korkotuki
Lainansaajan perusomavastuu on 2,3 %. Perusomavastuun ylimenevä osa maksetaan korkotukena rakentamisajan (12 kk). Seuraavana vuonna korkotuki on 90 % omavastuun ylittävästä korosta. Tuki alenee vuosittain.
Lainan myöntää
Luottolaitos, vakuutusyhtiö, eläkelaitos tai kunta.
Korkotuen myöntää
Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus.
Korkotuen maksaa
Valtiokonttori lainanmyöntäjälle.
Asuntojen käyttö ja luovutus
Käytettävä asukasvalintasäännösten perusteella valittavien asukkaiden vuokra-asuntoina 40 vuotta. Vuokrat määräytyvät omakustannusperiaatteella. Talo voidaan luovuttaa vain kunnalle tai Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskuksen nimeämälle luovutuksensaajalle säädettyyn hintaan.
Hakumenettely
Hakemus jätetään ARAn verkkoasioinnin kautta, josta se lähtee automaattisesti kuntaan lausunnolle.
Lainsäädäntö
Laki vuokra-asuntolainojen ja asumisoikeustalolainojen korkotuesta (604/2001), valtioneuvoston asetus vuokra-asuntolainojen ja asumisoikeustalolainojen korkotuesta (666/2001) ja valtioneuvoston asetus valtioneuvoston asukkaiden valinnasta arava- ja korkotukivuokra-asuntoihin (166/2008).
Lisätiedot
Hakumenettely: Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus ARA p. 029 525 0800 (vaihde)
Lainsäädäntö: ympäristöministeriö, rakennetun ympäristön osasto, p. 0295 16001 (vaihde)
Korkotukilaina vuokra-asuntojen hankintaan
Käyttötarkoitus
Valtion tukemien kohtuuhintaisten vuokra-asuntojen ja vuokratalojen hankkimiseen. Asukkaiden valinta korkotukivuokra-asuntoihin perustuu sosiaaliseen tarkoituksenmukaisuuteen ja taloudelliseen tarpeeseen.
Kuka voi saada
- Kunta ja muu julkisyhteisö
- Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskuksen nimeämä yleishyödyllinen asuntoyhteisö (ks. tuotekortti YLE Yleishyödylliset asuntoyhteisöt)
- yhtiö, jossa ennen mainitulla yhteisöllä on välitön määräysvalta.
Lainan määrä
Enintään 95 % hyväksytyistä hankintakustannuksista.
Lainaehdot
Laina on kilpailutettava. Kiinteälyhenteisten korkotukilainojen laina-aika on enintään 41 vuotta ja kokonaispääomamenoon perustuvien lainojen 45 vuotta. Lainaa on lyhennettävä kunkin viisivuotiskauden aikana yhteensä vähintään seuraavasti:
| vuodet | lyhennys-% lainan alkuperäisestä pääomasta |
|---|---|
| 1—5 | 6,00 |
| 6—10 | 7,75 |
| 11—15 | 9,50 |
| 16—20 | 10,75 |
| 21—25 | 12,50 |
| 26—30 | 14,50 |
| 31—35 | 17,50 |
| 36—40 | 21,50 |
Vaihtoehtoisesti kokonaispääomameno, joka sisältää lainansaajan maksettavaksi jäävän koron ja lyhennyksen, on ensimmäisenä vuonna rakentamisajan jälkeen 3,7 % korkotukilainaksi hyväksytyn lainan alkuperäisestä määrästä. Pääomameno nousee vuosittain määrällä, joka vastaa toteutunutta kuluttajahintaindeksin muutosta.
Korkotuki
Lainansaajan perusomavastuu on 2,3 %. Perusomavastuun ylimenevästä osasta maksetaan korkotukena ensimmäisenä vuonna 90 %. Tuki alenee vuosittain.
Lainan myöntää
Luottolaitos, vakuutusyhtiö, eläkelaitos tai kunta.
Korkotuen myöntää
Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus.
Korkotuen maksaa
Valtiokonttori lainanmyöntäjälle.
Asuntojen käyttö ja luovutus
Asuntoja on käytettävä sosiaalisin perustein valittavien asukkaiden vuokra-asuntoina 40 vuotta. Vuokrat määräytyvät omakustannusperiaatteella. Talo voidaan luovuttaa vain kunnalle tai Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskuksen nimeämälle luovutuksensaajalle säädettyyn hintaan.
Hakumenettely
Hakemus jätetään ARAn verkkoasioinnin kautta, josta se lähtee automaattisesti kuntaan lausunnolle.
Muuta
Korkotukilainalla on valtion täytetakaus. Hankintalaina voidaan hyväksyä korkotukilainaksi edellyttäen, että talon hankinta on edullisempaa kuin vastaavan rakentaminen.
Lainsäädäntö
Laki vuokra-asuntolainojen ja asumisoikeustalolainojen korkotuesta (604/2001), valtioneuvoston asetus vuokra-asuntolainojen ja asumisoikeustalolainojen korkotuesta (666/2001), valtioneuvoston asetus asukkaiden valinnasta arava- ja korkotukivuokra-asuntoihin (166/2008).
Lisätiedot
Hakumenettely: Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus ARA p. 029 525 0800 (vaihde)
Lainsäädäntö: ympäristöministeriö, rakennetun ympäristön osasto, p. 0295 16001 (vaihde)
Korkotukilaina vuokra-asuntojen perusparannukseen
Käyttötarkoitus
Valtion tukemien kohtuuhintaisten vuokra-asuntojen ja vuokratalojen perusparantamiseen, jos rakennuksen valmistumisesta tai laajasta perusparannuksesta on kulunut vähintään 15 vuotta. Asukkaiden valinta korkotukivuokra-asuntoihin perustuu sosiaaliseen tarkoituksenmukaisuuteen ja taloudelliseen tarpeeseen.
Kuka voi saada
- kunta ja muu julkisyhteisö
- Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskuksen nimeämä yleishyödyllinen asuntoyhteisö (ks. tuotekortti YLE Yleishyödylliset asuntoyhteisöt)
- yhtiö, jossa em. yhteisöllä on välitön määräysvalta.
Lainan määrä
Enintään 95 % hyväksytyistä perusparannuskustannuksista.
Lainaehdot
Laina on kilpailutettava. Kiinteälyhenteisten korkotukilainojen laina-aika on enintään 31 vuotta ja kokonaispääomamenoon perustuvien lainojen 45 vuotta. Lainaa on lyhennettävä kunkin viisivuotiskauden aikana yhteensä vähintään seuraavasti:
| vuodet | lyhennys-% lainan alkuperäisestä pääomasta |
|---|---|
| 1—5 | 6,50 |
| 6—10 | 9,50 |
| 11—15 | 13,00 |
| 16—20 | 17,50 |
| 21—25 | 22,50 |
| 26—30 | 31,00 |
Vaihtoehtoisesti kokonaispääomameno, joka sisältää lainansaajan maksettavaksi jäävän koron ja lyhennyksen, on ensimmäisenä vuonna perusparannusvaiheen jälkeen 3,9 % korkotukilainaksi hyväksytyn lainan alkuperäisestä määrästä. Pääomameno nousee vuosittain määrällä, joka vastaa toteutunutta kuluttajahintaindeksin muutosta.
Korkotuki
Lainansaajan perusomavastuu on 2,3 %. Perusomavastuun ylimenevä osa maksetaan korkotukena rakentamisajan (12 kk). Seuraavana vuonna korkotuki on 90 % omavastuun ylittävästä korosta. Tuki alenee vuosittain.
Lainan myöntää
Luottolaitos, vakuutusyhtiö, eläkelaitos tai kunta.
Korkotuen myöntää
Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus.
Korkotuen maksaa
Valtiokonttori lainanmyöntäjälle.
Asuntojen käyttö ja luovutus
Asuntoja on käytettävä sosiaalisin perustein valittavien asukkaiden vuokra-asuntoina 30 vuotta. Vuokrat määräytyvät omakustannusperiaatteella. Talo voidaan luovuttaa vain kunnalle tai Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskuksen nimeämälle luovutuksensaajalle säädettyyn hintaan.
Hakumenettely
Hakemus jätetään ARAn verkkoasioinnin kautta, josta se lähtee automaattisesti kuntaan lausunnolle.
Muuta
Korkotukilainalla on valtion täytetakaus. Jos rakennuksen valmistumisesta tai laajasta perusparannuksesta on kulunut vähemmän kuin 20 vuotta, perusparannuslaina voidaan hyväksyä vain, jos korjaus on tarpeen terveyshaitan poistamiseksi, korjaus on välttämätön vaurioiden laajentumisen estämiseksi tai lainan hyväksymiseen on olemassa muu erityinen syy.
Lainsäädäntö
Laki vuokra-asuntolainojen ja asumisoikeustalolainojen korkotuesta (604/2001), valtioneuvoston asetus vuokra-asuntolainojen ja asumisoikeustalolainojen korkotuesta (666/2001), valtioneuvoston asetus asukkaiden valinnasta arava- ja korkotukivuokra-asuntoihin (166/2008)
Lisätiedot
Hakumenettely: Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus ARA p. 029 525 0800 (vaihde)
Lainsäädäntö: ympäristöministeriö, rakennetun ympäristön osasto, p. 0295 16001 (vaihde)
Lyhytaikainen korkotukilaina vuokratalojen rakentamiseen
Käyttötarkoitus
Kohtuuhintaisten ja sosiaalisin perustein vuokrattavien vuokra-asuntojen rakentaminen.
Kuka voi saada
Osakeyhtiö, jonka Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus ARA hyväksyy korkotukilainan saajaksi ja:
- jonka ainoana toimialana on korkotukilainoitettujen vuokra-asuntojen rakennuttaminen, omistaminen ja vuokraaminen;
- jonka voidaan perustellusti olettaa harjoittavan pitkäjänteistä asuntojen vuokraamista; sekä
- jolla arvioidaan olevan riittävät edellytykset korkotukilainan takaisin maksamiseen.
Korkotukilainan saajana voi olla myös asunto-osakeyhtiö tai keskinäinen kiinteistöosakeyhtiö, jonka osakkeet ennen mainittu osakeyhtiö omistaa. Lainansaajan omistajana ei saa olla luonnollinen henkilö.
Lainan määrä
Vähintään 80 % ja enintään 95 % hyväksytyistä rakentamis- ja tonttikustannuksista.
Lainaehdot
Laina on kilpailutettava. Korkotukilainaan liittyvä valtion täytetakaus sekä käyttö- ja luovutusrajoitukset alkavat ARAn korkotukilainapäätöksestä ja päättyvät, kun 10 vuotta on kulunut rakennuksen valmistumisen jälkeen tehtävästä ARAn tarkistuspäätöksestä. ARA voi lainansaajan hakemuksesta pidentää korkotukilaina-aikaa 10 vuodella kerrallaan enintään kaksi kertaa.
Korkotukilainaa on lyhennettävä vuosittain kunkin viisivuotiskauden aikana yhteensä seuraavasti:
| vuodet | lyhennys-% lainan alkuperäisestä pääomasta |
|---|---|
| 1—5 | 6,25 |
| 6—10 | 6,25 |
| 11—15 | 8,75 |
| 16—20 | 10,0 |
| 21—25 | 12,0 |
| 26—30 | 13,0 |
Korkotuki
Lainansaajan perusomavastuu on 2,5 %. Perusomavastuun ylimenevästä osasta maksetaan ARAn tarkistuspäätöksestä lähtien korkotukena vuosittain 75 % enintään 10 vuoden ajan. Jos ARA pidentää lainan korkotukilaina-aikaa 10 vuodella, maksetaan perusomavastuun määrän ylimenevästä osasta korkotukena vuosittain 25 % enintään 10 vuotta.
Lainan myöntää
Luottolaitos, vakuutusyhtiö, eläkelaitos tai kunta.
Korkotuen myöntää
ARA, kuultuaan ensin vuokratalon sijaintikuntaa.
Korkotuen maksaa
Valtiokonttori lainanantajalle.
Asuntojen käyttö ja luovutus
Asuntoja on käytettävä sosiaalisin perustein valittavien asukkaiden vuokra-asuntoina korkotukilaina-ajan. Asukkaiksi valittavien tuloilla on euromääräinen yläraja. ARA vahvistaa asunnoille sitovan alkuvuokran, jota saa tarkistaa vuosittain elinkustannusindeksin vuotuiseen muutokseen perustuen.
Vuokratalo voidaan luovuttaa vain ARAn nimeämälle yhteisölle, jolle voitaisiin myöntää korkotukilaina.
Hakumenettely
Hakemus jätetään ARAan.
Muuta
Korkotukilainalla on valtion täytetakaus. Korkotukilainaksi hyväksymisen edellytyksenä, että Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus on hyväksynyt rakennussuunnitelmat ja -kustannukset ennen töiden aloittamista.
Lainsäädäntö
Laki vuokratalojen rakentamislainojen lyhytaikaisesta korkotuesta (574/2016), valtioneuvoston asetus vuokratalojen rakentamislainojen lyhytaikaisesta korkotuesta (603/2016)
Lisätiedot
Hakumenettely: Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus ARA p. 029 525 0800 (vaihde)
Lainsäädäntö: ympäristöministeriö, rakennetun ympäristön osasto, p. 0295 16001 (vaihde)
Korkotukilaina asumisoikeustalon rakentamiseen
Käyttötarkoitus
Asumisoikeustalon rakentaminen.
Kuka voi saada
- Kunta ja muu julkisyhteisö
- Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskuksen nimeämä yleishyödyllinen asuntoyhteisö (ks. tuotekortti YLE Yleishyödylliset asuntoyhteisöt)
- yhtiö, jossa edellä mainitulla yhteisöllä on välitön määräysvalta.
Lainan määrä
Enintään 85 % hyväksytyistä rakennus- ja tonttikustannuksista.
Lainaehdot
Laina on kilpailutettava. Kiinteälyhenteisten korkotukilainojen laina-aika on enintään 41 vuotta ja kokonaispääomamenoon perustuvien lainojen 45 vuotta. Lainaa on lyhennettävä kunkin viisivuotiskauden aikana yhteensä vähintään seuraavasti:
| vuodet | lyhennys-% lainan alkuperäisestä pääomasta |
|---|---|
| 1—5 | 6,00 |
| 6—10 | 7,75 |
| 11—15 | 9,50 |
| 16—20 | 10,75 |
| 21—25 | 12,50 |
| 26—30 | 14,50 |
| 31—35 | 17,50 |
| 36—40 | 21,50 |
Vaihtoehtoisesti kokonaispääomameno, joka sisältää lainansaajan maksettavaksi jäävän koron ja lyhennyksen, on ensimmäisenä vuonna rakentamisajan jälkeen 3,7 % korkotukilainaksi hyväksytyn lainan alkuperäisestä määrästä. Pääomameno nousee vuosittain määrällä, joka vastaa toteutunutta kuluttajahintaindeksin muutosta.
Korkotuki
Lainansaajan perusomavastuu on 2,3 %. Perusomavastuun ylimenevä osa maksetaan korkotukena rakentamisajan (12 kk). Seuraavana vuonna korkotuki on 90 % omavastuun ylittävästä korosta. Tuki alenee vuosittain.
Lainan myöntää
Luottolaitos, vakuutusyhtiö, eläkelaitos tai kunta.
Korkotuen myöntää
Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus.
Korkotuen maksaa
Valtiokonttori lainanmyöntäjälle.
Asuntojen käyttö ja luovutus
Pysyvät rajoitukset, jotka määräytyvät asumisoikeusasunnoista annetun lain mukaan. Varallisuusrajoja sovelletaan alle 55-vuotiaille. Käyttövastikkeet määräytyvät omakustannusperiaatteella. Talo voidaan luovuttaa vain kunnalle tai Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskuksen nimeämälle luovutuksensaajalle säädettyyn hintaan.
Hakumenettely
Hakemus jätetään ARAn verkkoasioinnin kautta, josta se lähtee automaattisesti kuntaan lausunnolle.
Muuta
Korkotukilainalla on valtion täytetakaus. Korkotukilainaksi hyväksymisen edellytyksenä, että Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus on hyväksynyt rakennussuunnitelmat ja -kustannukset ennen töiden aloittamista.
Lainsäädäntö
Laki vuokra-asuntolainojen ja asumisoikeustalolainojen korkotuesta (604/2001), valtioneuvoston asetus vuokra-asuntolainojen ja asumisoikeustalolainojen korkotuesta (666/2001), laki asumisoikeusasunnoista (393/2021), laki asumisoikeusyhdistyksistä (1072/1994)
Lisätiedot
Hakumenettely: Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus ARA p. 029 525 0800 (vaihde)
Lainsäädäntö: ympäristöministeriö, rakennetun ympäristön osasto, p. 0295 16001 (vaihde)
Korkotukilaina asumisoikeustalon hankintaan
Käyttötarkoitus
Asumisoikeustalon hankinta.
Kuka voi saada
- kunta ja muu julkisyhteisö
- Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskuksen nimeämä yleishyödyllinen asuntoyhteisö (ks. tuotekortti YLE Yleishyödylliset asuntoyhteisöt)
- yhtiö, jossa em. yhteisöllä on välitön määräysvalta.
Lainan määrä
Enintään 85 % hyväksytyistä hankintakustannuksista.
Lainaehdot
Laina on kilpailutettava. Kiinteälyhenteisten korkotukilainojen laina-aika on enintään 41 vuotta ja kokonaispääomamenoon perustuvien lainojen 45 vuotta. Lainaa on lyhennettävä kunkin viisivuotiskauden aikana yhteensä vähintään seuraavasti:
| vuodet | lyhennys-% lainan alkuperäisestä pääomasta |
|---|---|
| 1—5 | 6,00 |
| 6—10 | 7,75 |
| 11—15 | 9,50 |
| 16—20 | 10,75 |
| 21—25 | 12,50 |
| 26—30 | 14,50 |
| 31—35 | 17,50 |
| 36—40 | 21,50 |
Vaihtoehtoisesti kokonaispääomameno, joka sisältää lainansaajan maksettavaksi jäävän koron ja lyhennyksen, on ensimmäisenä vuonna rakentamisajan jälkeen 3,7 % korkotukilainaksi hyväksytyn lainan alkuperäisestä määrästä. Pääomameno nousee vuosittain määrällä, joka vastaa toteutunutta kuluttajahintaindeksin muutosta.
Korkotuki
Lainansaajan perusomavastuu on 2,3 %. Perusomavastuun ylimenevästä osasta maksetaan korkotukena ensimmäisenä vuonna 90 %. Tuki alenee vuosittain.
Lainan myöntää
Luottolaitos, vakuutusyhtiö, eläkelaitos tai kunta.
Korkotuen myöntää
Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus.
Korkotuen maksaa
Valtiokonttori lainanmyöntäjälle.
Asuntojen käyttö ja luovutus
Pysyvät rajoitukset asumisoikeusasunnoista annetun lain mukaan. Varallisuusrajat alle 55-vuotiaille. Käyttövastikkeet määräytyvät omakustannusperiaatteella. Talo voidaan luovuttaa vain kunnalle tai Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskuksen nimeämälle luovutuksensaajalle säädettyyn hintaan.
Hakumenettely
Hakemus jätetään ARAn verkkoasioinnin kautta, josta se lähtee automaattisesti kuntaan lausunnolle.
Muuta
Korkotukilainalla on valtion täytetakaus. Korkotukilainaksi hyväksymisen edellytyksenä, että Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus on hyväksynyt rakennussuunnitelmat ja -kustannukset ennen töiden aloittamista.
Lainsäädäntö
Laki vuokra-asuntolainojen ja asumisoikeustalolainojen korkotuesta (604/2001), valtioneuvoston asetus vuokra-asuntolainojen ja asumisoikeustalolainojen korkotuesta (666/2001), laki asumisoikeusasunnoista (393/2021), laki asumisoikeusyhdistyksistä (1072/1994).
Lisätiedot
Hakumenettely: Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus ARA p. 029 525 0800 (vaihde)
Lainsäädäntö: ympäristöministeriö, rakennetun ympäristön osasto, p. 0295 16001 (vaihde)
Korkotukilaina asumisoikeustalon perusparantamiseen
Käyttötarkoitus
Asumisoikeustalon perusparantaminen.
Kuka voi saada
- kunta ja muu julkisyhteisö
- Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskuksen nimeämä yleishyödyllinen asuntoyhteisö (ks. tuotekortti YLE Yleishyödylliset asuntoyhteisöt)
- yhtiö, jossa ennen mainitulla yhteisöllä on välitön määräysvalta
Lainan määrä
Enintään 95 % hyväksytyistä perusparannuskustannuksista.
Lainaehdot
Laina on kilpailutettava. Kiinteälyhenteisten korkotukilainojen laina-aika enintään 31 vuotta ja kokonaispääomamenoon perustuvien lainojen 45 vuotta. Lainaa on lyhennettävä kunkin viisivuotiskauden aikana yhteensä vähintään seuraavasti:
| vuodet | lyhennys-% lainan alkuperäisestä pääomasta |
|---|---|
| 1—5 | 6,50 |
| 6—10 | 9,50 |
| 11—15 | 13,00 |
| 16—20 | 17,5 |
| 21—25 | 22,50 |
| 26—30 | 31,00 |
Vaihtoehtoisesti kokonaispääomameno, joka sisältää lainansaajan maksettavaksi jäävän koron ja lyhennyksen, on ensimmäisenä vuonna perusparannusvaiheen jälkeen 3,9 % korkotukilainaksi hyväksytyn lainan alkuperäisestä määrästä. Pääomameno nousee vuosittain määrällä, joka vastaa toteutunutta kuluttajahintaindeksin muutosta.
Korkotuki
Lainansaajan perusomavastuu on 2,3 %. Perusomavastuun ylimenevä osa maksetaan korkotukena rakentamisajan (12 kk). Seuraavana vuonna korkotuki on 90 % omavastuun ylittävästä korosta. Tuki alenee vuosittain.
Lainan myöntää
Luottolaitos, vakuutusyhtiö, eläkelaitos tai kunta.
Korkotuen myöntää
Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus.
Korkotuen maksaa
Valtiokonttori lainanmyöntäjälle.
Asuntojen käyttö ja luovutus
Pysyvät rajoitukset, jotka määräytyvät asumisoikeusasunnoista annetun lain mukaan. Varallisuusrajat alle 55-vuotiaille. Käyttövastikkeet määräytyvät omakustannusperiaatteella. Talo voidaan luovuttaa vain kunnalle tai Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskuksen nimeämälle luovutuksensaajalle säädettyyn hintaan.
Hakumenettely
Hakemus jätetään ARAn verkkoasioinnin kautta, josta se lähtee automaattisesti kuntaan lausunnolle.
Muuta
Korkotukilainalla on valtion täytetakaus. Jos rakennuksen valmistumisesta tai laajasta perusparannuksesta on kulunut vähemmän kuin 20 vuotta, perusparannuslaina voidaan hyväksyä vain, jos korjaus on tarpeen terveyshaitan poistamiseksi, korjaus on välttämätön vaurioiden laajentumisen estämiseksi tai lainan hyväksymiseen on olemassa muu erityinen syy.
Lainsäädäntö
Laki vuokra-asuntolainojen ja asumisoikeustalolainojen korkotuesta (604/2001), valtioneuvoston asetus vuokra-asuntolainojen ja asumisoikeustalolainojen korkotuesta (666/2001), laki asumisoikeusasunnoista (393/2021), laki asumisoikeusyhdistyksistä (1072/1994).
Lisätiedot
Hakumenettely: Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus ARA p. 029 525 0800 (vaihde)
Lainsäädäntö: ympäristöministeriö, rakennetun ympäristön osasto, p. 0295 16001 (vaihde)
Korkotukilaina osaomistusasuntojen rakentamiseen
Valtion tukemat osaomistusasunnot rahoitetaan vuokra-asuntojen korkotukilainalla, ja asukkaat valitaan asukasvalintaperusteiden mukaisesti. Vuokrasopimuksen lisäksi asukkaan kanssa tehdään osaomistussopimus.
Monet yritykset tarjoavat vapaarahoitteisia osaomistusasuntoja. Tämä tuotekortti koskee ainoastaan valtion tukemia korkotukilainalla rahoitettuja osaomistusasuntoja. Korkotukiehdot määräytyvät lainoitushetken mukaisesti.
Kuka voi saada
- kunta ja muu julkisyhteisö
- Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskuksen nimeämä yleishyödyllinen asuntoyhteisö tai yhtiö, jossa yleishyödyllisellä yhteisöllä on välitön määräysvalta.
Lainan määrä
Enintään 95 % hyväksytyistä rakennus- ja tonttikustannuksista.
Lainaehdot
Laina on kilpailutettava.
Kiinteälyhenteisten korkotukilainojen laina-aika on enintään 41 vuotta ja kokonaispääomamenoon perustuvien lainojen 45 vuotta.
Lainaa lyhennettävä kunkin viisivuotiskauden aikana yhteensä vähintään seuraavasti:
| viisivuotiskausi | lyhennys-% lainan alkuperäisestä pääomasta |
|---|---|
| 1–5 | 6,00 |
| 6–10 | 7,75 |
| 11–15 | 9,50 |
| 16–20 | 10,75 |
| 21–25 | 12,50 |
| 26–30 | 14,50 |
| 31–35 | 17,50 |
| 36–40 | 21,50 |
vaihtoehtoisesti myös kokonaispääomameno, joka sisältää lainansaajan maksettavaksi jäävän koron ja lyhennyksen. Lyhennys on 1. vuonna rakentamisajan jälkeen 3,7 prosenttia korkotukilainaksi hyväksytyn lainan alkuperäisestä määrästä. Pääomameno nousee vuosittain määrällä, joka vastaa toteutunutta kuluttajahintaindeksin muutosta.
Korkotuki
Lainansaajan perusomavastuu on 2,3 %. Perusomavastuun ylimenevä osa maksetaan korkotukena rakentamisajan (12 kk). Seuraavana vuonna korkotuki on 90 prosenttia omavastuun ylittävästä korosta. Tuki alenee vuosittain.
Lainan myöntää
Luottolaitos, vakuutusyhtiö, eläkelaitos tai kunta.
Korkotuen myöntää
Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus.
Korkotuen maksaa
Valtiokonttori lainanmyöntäjälle.
Asuntojen käyttö ja luovutus
Asuntoja on käytettävä asukasvalintaperustein valittavien asukkaiden osaomistusasuntoina.
Osaomistusmaksu on 15 prosenttia hankinta-arvosta.
Vuokrat määräytyvät omakustannusperiaatteella.
Asukkaalla on oikeus lunastaa asunto omistusasunnoksi aikaisintaan 5 vuoden kuluttua. Vuokrasopimus päättyy viimeistään, kun kaksitoista vuotta on kulunut lainan hyväksymisestä korkotukilainaksi.
Omaksilunastuksen jälkeen käyttö- ja luovutusrajoitukset päättyvät ja asunto vastaa perinteistä asunto-osakeyhtiöasuntoa, johon sovelletaan asunto-osakeyhtiölakia (1599/2009).
Lainsäädäntö
- Laki vuokra-asuntojen korkotukilainalla rahoitetuista osaomistusasunnoista (232/2002)
- Laki vuokra-asuntolainojen ja asumisoikeustalolainojen korkotuesta (604/2001)
- Valtioneuvoston asetus vuokra-asuntojen korkotukilainalla rahoitetun osaomistusasunnon vähemmistöosuuden omistajan omistusosuuden suuruudesta (272/2004)
- Valtioneuvoston asetus vuokra-asuntolainojen ja asumisoikeustalolainojen korkotuesta (666/2001)
- Valtioneuvoston asetus asukkaiden valinnasta arava- ja korkotukivuokra-asuntoihin (166/2008).
Lisätiedot
Neuvonta: Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus ARA, p. 029 525 0800 (vaihde)
Lainsäädäntö: ympäristöministeriö, rakennetun ympäristön osasto, p. 0295 16001 (vaihde)
Rajoitusakordi, purkuakordi ja purkuavustus
Rajoitusakordi
Käyttötarkoitus: Vuokrataloyhteisön talouden tervehdyttäminen antamalla osa valtion velasta anteeksi, jos vuokratalo myydään tai sen käyttötarkoitusta muutetaan.
Akordin määrä: Enintään 60 % jäljellä olevasta lainasta voidaan antaa anteeksi.
Akordista päättää: Valtiokonttori.
Myöntäminen edellyttää, että:
- akordin arvioidaan rajoittavan valtion luottotappioita,
- ARA on vapauttanut lainan kohteena olevan talon tai asunnon rajoituksista aravarajoituslain 16 §:n perusteella,
- omistajayhteisö on taloudellisissa vaikeuksissa vähentyvän asuntokysynnän alueella sijaitsevan kohteen pitkäaikaisesta vajaakäytöstä tai ilmeisestä pitkäaikaisena vajaakäytön uhasta johtuen, ja
- loppuosa lainasta maksetaan takaisin valtiolle akordin yhteydessä.
Purkuakordi
Käyttötarkoitus: Vuokrataloyhteisön talouden tervehdyttäminen ja taloudellisten vaikeuksien ennalta ehkäiseminen antamalla osa valtion velasta anteeksi, jos vuokratalo puretaan
Akordin määrä: Enintään 70 % tai tietyin edellytyksin enintään 90 % jäljellä olevasta lainasta voidaan antaa anteeksi.
Akordista päättää: Valtiokonttori.
Myöntäminen edellyttää että:
- ARA on myöntänyt aravarajoituslain 17 § mukaisen purkuluvan tai lainan kohteena oleva talo tai asunto on vapautettu rajoituksista aravarajoituslain 16 §:n perusteella,
- purkamiseen johtaneet syyt ovat aiheuttaneet lainansaajalle taloudellisia vaikeuksia tai niiden uhan, ja
- loppuosa lainasta pääsääntöisesti maksetaan takaisin valtiolle akordin yhteydessä.
Purkuavustus
Käyttötarkoitus: Aravavuokratalon purkamisesta aiheutuvien kustannusten kattaminen
Avustuksen määrä: Enintään 70 % kohtuullisista kokonaiskustannuksista, ei kuitenkaan jäteveroista eikä kaatopaikkakustannuksista.
Avustuksen myöntää: Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus ARA.
Myöntäminen edellyttää, että:
- ARA on myöntänyt aravarajoituslain 17 § mukaisen purkuluvan,
- avustus on vuokratalon omistajayhteisön talouden tervehdyttämiseksi tai taloudellisten vaikeuksien ennaltaehkäisemiseksi tarpeen purkamisesta aiheutuvien kustannusten kattamiseen,
- hakija esittää selvityksen purkujätteen hyödyntämisestä ja purkamiskustannuksista sekä purkamisen, mahdollisen purkuakordin ja avustuksen vaikutuksista yhteisön taloudelliseen tilaan.
Muuta: Jos vuokratalo on vapautunut aravarajoituksista, avustus voidaan myöntää, jos talon purkamiseen on aravarajoituslain 17 §:n 1 momentissa tarkoitettu peruste. Aravarajoituksista vapautuneen vuokratalon purkamiskustannusten avustamiseen tulee olla lisäksi muu erityisen painava syy.
Lainsäädäntö
Aravarajoituslaki (1190/1993) ja valtioneuvoston asetus aravavuokratalojen purkamiskustannuksiin myönnettävästä avustuksesta (79/2006)
Lisätiedot
Neuvonta ja hakumenettely: Valtiokonttori (akordit), p. 0295 50 2000 (vaihde), Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus ARA (avustukset), p. 029 525 0800 (vaihde)
Lainsäädäntö: ympäristöministeriö, rakennetun ympäristön osasto, p. 0295 16001 (vaihde)
Avustus vuokra- ja asumisoikeustaloyhteisöjen talouden tervehdyttämiseksi
Käyttötarkoitus
Vuokrataloyhteisön tai asumisoikeustaloyhteisön talouden tervehdyttäminen ja taloudellisten vaikeuksien ennaltaehkäiseminen.
Kuka voi saada
- vuokrataloyhteisö tai asumisoikeustaloyhteisö, jolla on tiettyjen lakien nojalla myönnettyä valtion asuntolainaa tai aravalainaa jäljellä,
- edellä mainittu lainansaaja, jonka jäljellä ollut valtion asuntolaina tai aravalaina on maksettu takaisin lainalla, johon liittyy valtiotakauksesta aravalainojen takaisinmaksamiseksi annetussa laissa (868/2008) tarkoitettu valtion takaus,
- vuokrataloyhteisö tai asumisoikeustaloyhteisö, jolle myönnettyyn korkotukilainaan kohdistuu valtion täytetakaus.
Avustuksen suuruus
Avustusta myönnetään enintään määrä, joka yhdessä muiden tervehdyttämissuunnitelmaan sisältyvien toimenpiteiden kanssa tarvitaan yhteisön taloudellisten vaikeuksien ennalta ehkäisemiseksi, talouden saattamiseksi kohtuullisessa ajassa tasapainoon tai valtion luottotappioriskin tai valtion takausvastuun toteutumisesta aiheutuvan riskin välttämiseksi.
Avustuksen myöntää
Valtiokonttori, joka antaa ohjeet hakumenettelystä.
Edellytykset
- Avustuksen myöntäminen on tarpeen yhteisön talouden tervehdyttämiseksi tai taloudellisten vaikeuksien ennalta ehkäisemiseksi taikka valtion luottotappioriskin tai takausvastuun toteutumisesta aiheutuvan riskin vähentämiseksi.
- Taloudelliset vaikeudet ovat aiheutuneet asuntojen tyhjänä olemisesta, alueen asuntomarkkinatilanteesta tai muusta omistajasta riippumattomasta hyväksyttävästä syystä tai niiden voidaan ennakoida aiheutuvan mainituista syistä.
- Valtiokonttori on hyväksynyt yhteisölle tervehdyttämissuunnitelman siitä, miten yhteisön taloutta tervehdytetään tai miten estetään yhteisön ajautuminen taloudellisiin vaikeuksiin.
- Vuokrataloyhteisön tai asumisoikeustaloyhteisön omistaja huolehtii omasta taloudellisesta ja muusta vastuustaan talouden tervehdyttämiseksi pitkäjänteisellä tavalla, on tehnyt yhteistyössä Valtiokonttorin kanssa yhteisölle suunnitelman, jonka tavoitteena on sen talouden tervehdyttäminen kohtuullisessa ajassa ja johon sisältyy myös omistajan toimenpiteitä, ei saa vuokrissa eikä käyttövastikkeissa periä omille varoille korkoa avustuksen myöntämisvuonna eikä sitä seuraavana neljänä vuotena tai tätä pidempänä tervehdyttämissuunnitelman mukaisena aikana.
Asuntojen käyttö ja luovutus
Avustuksesta ei seuraa muutosta talon lainoituksesta johtuviin käyttö- ja luovutusrajoituksiin.
Lainsäädäntö
Laki vuokra- ja asumisoikeustaloyhteisöjen talouden tervehdyttämisavustuksista (1030/2008)
Lisätiedot
Neuvonta ja hakumenettely: Valtiokonttori, p. 0295 50 2000 (vaihde)
Lainsäädäntö: ympäristöministeriö, rakennetun ympäristön osasto, p. 0295 16001 (vaihde)
Avustus erityisryhmien asunto-olojen parantamiseksi
Käyttötarkoitus
Erityisryhmiin kuuluville tarkoitettujen valtion korkotukemien vuokratalojen ja vuokra-asuntojen rakentaminen, hankinta tai perusparantaminen. Erityisryhmiksi katsotaan esimerkiksi ikääntyneet, kehitysvammaiset, vaikeavammaiset, mielenterveyskuntoutujat, päihdekuntoutujat, asunnottomat, autismikirjon henkilöt, erityistä tukea tarvitsevat nuoret ja opiskelijat.
Kuka voi saada
Avustusta voi saada sellainen yhteisö, joka voi saada pitkäaikaista korkotukilainaa. Erityisryhmästä riippuen voi olla myös lisäedellytyksiä.
Avustuksen suuruus
Avustusta voidaan myöntää korkotukilainoitettavaksi hyväksytyistä kustannuksista:
- enintään 15 prosenttia, kun erityisryhmän asunto-olot ovat huonot ja tulot poikkeuksellisen pienet,
- enintään 25 prosenttia, kun erityisryhmän asuminen edellyttää tukipalveluiden tuottamisen vaatimia tiloja,
- enintään 40 prosenttia, kun asunto-olojen järjestäminen edellyttää tukipalveluiden edellyttämien tilojen lisäksi merkittävästi erityisiä tila- tai varusteratkaisuja,
- enintään 50 prosenttia, kun avustus asunto-olojen järjestäminen edellyttää tukipalveluiden edellyttämien tilojen lisäksi poikkeuksellisen vaativia tai kalliita tila- tai varusteratkaisuja.
Avustuksen myöntää
Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus ARA.
Hakumenettely
Avustuksessa on jatkuva haku. ARA antaa ohjeet hakumenettelystä.
Asuntojen käyttö ja luovutus
Avustukseen liittyy 20 vuoden käyttörajoitus erityisryhmän käyttöön. Lisäksi sovelletaan korkotukilainsäädännön mukaisia rajoituksia.
Lainsäädäntö
Laki avustuksista erityisryhmien asunto-olojen parantamiseksi (1281/2004).
Lisätiedot
Neuvonta ja hakumenettely: Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus ARA, p. 029 525 0800 (vaihde)
Lainsäädäntö: ympäristöministeriö, rakennetun ympäristön osasto, p. 0295 16001 (vaihde)
Iäkkään ja vammaisen henkilön asunnon korjausavustukset
Käyttötarkoitus
Avustuksella voidaan tukea iäkkään tai vammaisen henkilön asunnon korjaamista kotona asumisen edistämiseksi.
Avustuksen määrä
Avustusta voidaan myöntää enintään 50 prosenttia hyväksyttävistä ja kohtuullisista kustannuksista. Erityisestä syystä avustusta voidaan kuitenkin myöntää enintään 70 prosenttia hyväksyttävistä ja kohtuullisista kustannuksista.
Kuka voi saada
Avustusta voi saada asunnon omistava luonnollinen henkilö, jos asunnossa pysyvästi asuvaan ruokakuntaan kuuluu vähintään yksi vähintään 65-vuotias henkilö taikka henkilö, jolla vamman tai sairauden vuoksi on pitkäaikaisesti erityisiä vaikeuksia suoriutua tavanomaisista elämän toiminnoista.
Hakijan ruokakunnan tulee olla sosiaalisesti sekä tulojensa ja varallisuutensa vähäisyyden vuoksi kokonaisuutena arvioiden sellaisessa asemassa, että avustuksen myöntäminen on tarpeen korjaus- tai muiden avustettavien toimenpiteiden toteuttamiseksi.
Avustusta myönnetään vain sellaiseen toimenpiteeseen, jonka rahoittamiseksi hakijalla ei ole oikeutta saada muuta julkista tukea.
Avustuksen myöntää
Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus ARA.
Hakumenettely
Avustuksessa on jatkuva haku. ARA antaa ohjeet hakumenettelystä.
Lainsäädäntö
Laki asuinrakennusten ja asuntojen korjausavustuksista (1087/2016) ja valtioneuvoston asetus asuinrakennusten ja asuntojen korjausavustuksista (1373/2016).
Lisätiedot
Neuvonta ja hakumenettely: Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus ARA, p. 029 525 0800 (vaihde), sähköposti [email protected]
Lainsäädäntö: ympäristöministeriö, rakennetun ympäristön osasto, p. 0295 16001 (vaihde)
Korjausavustukset kuntotutkimuksiin ja perusparannuksiin
Käyttötarkoitus
Avustusta voidaan myöntää kosteus- ja mikrobivaurioituneen tai muutoin sisäilmaongelmaisen asuinrakennuksen tai asunnon kuntotutkimuksiin ja tällaisen asuinrakennuksen tai asunnon perusparannuksen suunnitteluun.
Avustuksen määrä
Avustusta voidaan myöntää enintään 50 prosenttia hyväksyttävistä ja kohtuullisista kustannuksista.
Kuka voi saada
Avustusta voi saada asuinrakennuksen omistava luonnollinen henkilö tai asuinrakennuksen omistava yhteisö. Avustusta ei voida myöntää taloudellista toimintaa harjoittavalle yhteisölle.
Avustuksen myöntää
Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus ARA
Hakumenettely
Avustuksessa on jatkuva haku. ARA antaa ohjeet hakumenettelystä.
Lainsäädäntö
Laki asuinrakennusten ja asuntojen korjausavustuksista (1087/2016) ja valtioneuvoston asetus asuinrakennusten ja asuntojen korjausavustuksista (1373/2016).
Lisätiedot
Neuvonta ja hakumenettely: Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus ARA, p. 029 525 0800 (vaihde), sähköposti [email protected]
Lainsäädäntö: ympäristöministeriö, rakennetun ympäristön osasto, p. 0295 16001 (vaihde)
Korjausavustukset hissien jälkiasentamiseen ja liikkumisesteiden poistamiseen
Käyttötarkoitus
Avustuksella voidaan tukea hissin jälkiasentamista olemassa olevaan kerrostaloon ja liikkumisesteen poistamista asuinrakennuksessa.
Avustuksen määrä
Avustusta voidaan myöntää enintään 45 prosenttia hyväksyttävistä ja kohtuullisista kustannuksista.
Kuka voi saada
Avustusta voi saada rakennuksen omistava yhteisö.
Avustuksen myöntää
Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus ARA.
Hakumenettely
Avustuksessa on jatkuva haku. ARA antaa ohjeet hakumenettelystä.
Lainsäädäntö
Laki asuinrakennusten ja asuntojen korjausavustuksista (1087/2016) ja valtioneuvoston asetus asuinrakennusten ja asuntojen korjausavustuksista (1373/2016)
Lisätiedot
Neuvonta ja hakumenettely: Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus ARA, p. 029 525 0800 (vaihde), sähköposti [email protected]
Lainsäädäntö: ympäristöministeriö, rakennetun ympäristön osasto, p. 0295 16001 (vaihde)
Avustus ARA-vuokra-asuntojen korjaamiseen ikääntyneille soveltuviksi
Käyttötarkoitus
ARA myöntää avustusta tavallisten ARA-vuokratalojen ja ‑vuokra-asuntojen korjaamiseen esteettömiksi ja paremmin ikääntyneille soveltuviksi. Korjaustoimenpiteillä edistetään ikääntyneiden asumista arava- ja korkotukivuokra-asunnoissa.
Avustuksen myöntämisen edellytykset
Korjattavien kohteiden on oltava arava- tai korkotukilainalla rahoitettuja asuntoja.
Asunnoille on oltava kysyntää myös tulevaisuudessa. Avustusta saava vuokratalo sekä asunnot ovat asuinkäytössä vähintään 10 vuotta avustuksen myöntämisestä.
Jos samaan tarkoitukseen on myönnetty muuta avustusta, ei avustusta voida myöntää avustusta.
Avustuksen määrä
Avustus on enintään 50 prosenttia toteutuneista, kohtuullisista kustannuksista, kuitenkin enintään 16 000 euroa / asunto.
Kenelle voidaan myöntää?
Avustusta voidaan myöntää kunnille tai yhteisöille, jotka omistavat korkotukilainalla tai aravalainalla rahoitettuja vuokra-asuntoja.
Hakumenettely
Avustusta haetaan Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus ARAlta. Avustusta voi hakea ympäri vuoden.
Lainsäädäntö
Valtioneuvoston asetus avustuksista arava- ja korkotukivuokra-asuntojen korjaamiseen ikääntyneille soveltuviksi vuosina 2020–2023 (1342/2019) ja valtionavustuslaki (688/2001).
Lisätiedot
Neuvonta ja hakumenettely: Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus ARA, p. 029 525 0800 (vaihde)
Lainsäädäntö: ympäristöministeriö, rakennetun ympäristön osasto, p. 0295 16001 (vaihde)
Avustus uusien asuntoalueiden kunnallistekniikan rakentamiseen (KTA)
Käyttötarkoitus
Asuntoalueiden katualueiden ja puistojen rakentaminen sekä täydennysrakentamishankkeeseen liittyvät, kunnan vastuulle kuuluvat toimenpiteet.
Kuka voi saada
Helsingin, Tampereen, Turun, Oulun, Jyväskylän, Kuopion ja Lahden seudun MAL-sopimuskunnat.
Avustuksen suuruus
Avustuksen enimmäismäärä on 30 prosenttia hankkeen hyväksytyistä kustannuksista.
Myöntämisen edellytykset
Avustuksen myöntämisen edellytyksenä on, että asuntoalueelle on laadittu asemakaava tai asemakaavaehdotus, joka on asetettu julkisesti nähtäville. Avustusta myönnetään valtion talousarviossa vuosille 2020–2023 vahvistettujen myöntämisvaltuuksien rajoissa.
Avustusta voidaan myöntää hankkeeseen, jolla toteutetaan MAL-sopimuksessa asetettuja ja kunnan toimivallassa olevia tavoitteita käynnistämällä ja aikaistamalla asuntoalueiden rakentamista ja täydennysrakentamista. Etusijalla ovat hankkeet, joilla nopeutetaan asuntoalueiden käyttöönottoa ja täydennysrakentamista suurimman tonttivajauksen alueilla erityisesti Helsingin seudun MAL-sopimusalueella.
Avustusta ei myönnetä, jos avustuksensaajalle on myönnetty samaan tarkoitukseen muuta avustusta.
Avustuksen myöntää ja maksaa
Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus.
Hakumenettely
Ks. ARAn hakuohje (dnro ARA-00.01.01-2022-16).
Muuta
Avustuksen maksamista varten tarvittava selvitys on esitettävä Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskukselle avustuspäätöksessä asetetussa määräajassa, kuitenkin viimeistään vuoden 2026 loppuun mennessä.
Lainsäädäntö
Valtionavustuslaki (688/2001), valtioneuvoston asetus asuntoalueiden kunnallistekniikan rakentamiseen vuosina 2020–2023 myönnettävistä valtionavustuksista (441/2020).
Lisätiedot
Hakumenettely: Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus ARA p. 029 525 0800 (vaihde)
Lainsäädäntö: ympäristöministeriö, rakennetun ympäristön osasto, p. 0295 16001 (vaihde)
Asumisneuvonta-avustus kunnille 2023–2027
Kenelle voidaan myöntää?
Avustus voidaan myöntää kunnalle ja kuntayhtymälle.
Mihin avustusta myönnetään?
Avustusta voidaan myöntää asumisneuvontapalvelun tuottamiseen, laajentamiseen ja kehittämiseen.
Edellytykset avustuksen saamiseen
Avustettavan asumisneuvontapalvelun tulee koskea kaikkia asukkaita riippumatta siitä, omistaako asunnon yksityinen vai julkinen taho, ja millä perusteella asukas hallitsee asuntoa. Palvelun tulee olla asukkaalle maksutonta.
Avustuksen määrä
Enintään 80 prosenttia asumisneuvontapalvelun tuottamisen, laajentamisen tai kehittämisen aiheuttamista hyväksyttävistä ja kohtuullisista kustannuksista.
Hakumenettely
Avustusta haetaan kirjallisesti Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskukselta ARAlta.
Hakemukseen on liitettävä avustettavan asumisneuvontapalvelun sisältö ja toteuttamissuunnitelma, arvio avustettavan asumisneuvontapalvelun toteuttamiskustannuksista sekä tiedot kunnan tai kuntayhtymän asunnottomuus- ja häätötilanteesta ja erityisistä asukasryhmistä sekä muut perustelut avustuksen tarpeelle.
Lainsäädäntö
Laki asumisneuvonnan tuesta kunnille vuosina 2023–2027 (1036/2022).
Valtionavustuslaki (688/2001).
Lisätiedot
Hakumenettely ja neuvonta: Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus ARA, p. 029 525 0800 (vaihde)
Lainsäädäntö: ympäristöministeriö, rakennetun ympäristön osasto, p. 0295 16001 (vaihde)
Vuokra-asuntojen rakentamisen valtiontakaus (TA2)
Käyttötarkoitus
Vuokratalon rakentaminen.
Kuka voi saada
Lainansaaja, jolla Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus ARA arvioi olevan riittävät edellytykset takauslainan takaisin maksamiseen ja vuokratalotoimintaan. Lainansaajan ei tarvitse olla ARAn yleishyödylliseksi nimeämä.
Lainan määrä
Enintään 95 % kohtuullisista rakennus- ja tonttikustannuksista.
Lainaehdot
Laina on kilpailutettava. Lainaehtojen, koron ja lainanmyöntäjän perimien muiden lainaan liittyvien kustannusten on oltava kohtuulliset verrattuna vastaaviin tarkoituksiin yleisesti myönnettävien lainojen ehtoihin, korkoon ja kustannuksiin.
Lainan myöntää
Luottolaitos, vakuutusyhtiö, eläkelaitos tai kunta.
Takauslainan hyväksyy
Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus. Kunnan on puollettava hanketta.
Takausvastuu
Valtio on lainanmyöntäjälle vastuussa velallisen maksukyvyttömyydestä johtuvista lopullisista menetyksistä siltä osin kuin lainan ensisijaisista vakuuksista kertyvät varat eivät riitä kattamaan maksamatta olevia lyhennyksiä ja korkoja, jotka ovat erääntyneet takausaikana, sekä niille kertyviä viivästyskorkoja. Korvauksen maksaa Valtiokonttori.
Takausaika
Takausaika on enintään 30 vuotta lainan ensimmäisen erän nostamisesta.
Takausmaksu
0,5 prosenttia myönnetyn lainan pääomasta.
Asuntojen käyttö
Asuntoja on käytettävä vuokra-asuntoina takausajan, kuitenkin vähintään 20 vuotta lainan ensimmäisen erän nostamisesta.
Hakumenettely
Hakemus jätetään kunnalle. Jatkuva haku.
Muuta
Takauslainalla on oltava turvaava vakuus. Jos takauslainan tilalle otetaan uusi laina, takaus pysyy voimassa, jos ARA hyväksyy myös uuden lainan takauslainaksi. Jos takauslainoitettu kohde siirtyy takausaikana uudelle omistajalle, takaus pysyy voimassa vain, jos ARA arvioi, että uudella omistajalla on riittävät edellytykset takauslainan takaisin maksamiseen sekä vuokratalotoimintaan.
Lainsäädäntö
Laki vuokra-asuntojen rakentamislainojen valtiontakauksesta (856/2008).
Lisätiedot
Hakumenettely: Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus ARA p. 029 525 0800 (vaihde)
Lainsäädäntö: ympäristöministeriö, rakennetun ympäristön osasto, p. 0295 16001 (vaihde)
ARAVA-lainojen takaisinmaksamisen valtiontakaus (TA3)
Käyttötarkoitus
Aravalainan takaisinmaksaminen valtiolle.
Kuka voi saada
Lainansaaja, joka vastaa aravalainan takaisinmaksusta valtiolle.
Lainan määrä
Valtiolle takaisinmaksettavan aravalainan jäljellä olevan pääoman suuruus. Valtiotakaus kattaa koko myönnettävän lainan.
Takaisinmaksettava aravalaina voi sisältää yhden tai useamman samaa lainoituskohdetta varten myönnetyn lainan. Lainoituskohteella tarkoitetaan Valtiokonttorin hyväksymää yhden tai useamman talon taikka asunnon muodostamaa kokonaisuutta, johon vanhin maksamatta oleva aravalaina kohdistuu.
Lainaehdot
Laina on kilpailutettava. Lainan lainaehtojen, koron ja lainanmyöntäjän perimien muiden lainaan liittyvien kustannusten on oltava kohtuulliset verrattuna vastaaviin tarkoituksiin yleisesti myönnettävien lainojen ehtoihin, korkoon ja kustannuksiin.
Lainan myöntää
Luottolaitos, vakuutusyhtiö, eläkelaitos tai kunta.
Takauslainan hyväksyy
Valtiokonttori.
Takausvastuu
Valtio on lainanmyöntäjälle vastuussa velallisen maksukyvyttömyydestä johtuvista lopullisista menetyksistä siltä osin kuin lainan ensisijaisista vakuuksista kertyvät varat eivät riitä kattamaan lainasta maksamatta olevia takausaikana erääntyneitä lyhennyksiä, korkoja ja muita maksuja sekä niille kertyviä viivästyskorkoja. Korvauksen maksaa Valtiokonttori.
Takausaika
Takausaika on enintään takaisinmaksettavan aravalainan jäljellä oleva laina-aika lisättynä 10 vuodella. Vuosimaksuina lyhennettävien aravalainojen, joiden laina-aika ei ole kiinteä, laina-ajaksi katsotaan 40 vuotta aravalainan ensimmäisen erän nostamisesta.
Jos yhdellä takauslainalla maksetaan takaisin useampia aravalainoja, takausaika määräytyy sen aravalainan mukaan, jonka jäljellä oleva pääoma on suurin.
Takausmaksu
Takausmaksu on 0,5 prosenttia myönnetyn takauslainan pääomasta.
Asuntojen käyttö
Kohteet on pidettävä takausaikana vuokra-asuntokäytössä myös aravarajoituslain mukaisen rajoitusajan päättymisen jälkeen.
Hakumenettely
Hakemus jätetään Valtiokonttorille. Jatkuva haku.
Muuta
Takauslainaksi ei hyväksytä lainaa, joka käytetään aravalainan takaisinmaksamiseen valtiolle aravarajoituslain mukaisesti talon tai asunnon rajoituksista vapauttamisen (16 § 5 mom), rajoitusakordin (16 a § 3 mom 3 kohta) tai purkamisluvan 17 § 2 mom) perusteella.
Lainsäädäntö
Laki valtiontakauksesta aravalainojen takaisinmaksamiseksi (868/2008).
Lisätiedot
Neuvonta ja hakumenettely: Valtiokonttori p. 0295 50 2000 (vaihde)
Lainsäädäntö: ympäristöministeriö, rakennetun ympäristön osasto, p. 0295 16001 (vaihde)
ARAVA-lainojen lainaehtojen muuttaminen (LMM)
Käyttötarkoitus
Aravavuokrataloyhteisön tai asumisoikeustaloyhteisön talouden tervehdyttäminen tai taloudellisten vaikeuksien ennalta ehkäiseminen lainaehtoja muuttamalla.
Kuka voi saada
- Vuokrataloyhteisö, joka omistaa sellaisen aravavuokratalon, joka on alkuperäisten käyttö- ja luovutusrajoitusten alainen
- Asumisoikeustaloyhteisö, joka omistaa sellaisen asumisoikeustalon, jonka rakentamiseen on myönnetty aravalainaa.
Edellytykset
- Lainaehtojen muuttaminen on tarpeen aravavuokrataloyhteisön tai asumisoikeustaloyhteisön talouden tervehdyttämiseksi tai niiden taloudellisten vaikeuksien ennalta ehkäisemiseksi taikka valtion luottotappioriskin vähentämiseksi
- Taloudelliset vaikeudet ovat aiheutuneet asuntojen tyhjänä olemisesta, alueen asuntomarkkinatilanteesta tai muusta omistajasta riippumattomasta hyväksyttävästä syystä tai niiden voidaan ennakoida aiheutuvan mainituista syistä
- Valtiokonttori on hyväksynyt yhteisölle tervehdyttämissuunnitelman siitä, miten yhteisön taloutta tervehdytetään tai miten estetään yhteisön ajautuminen taloudellisiin vaikeuksiin.
Lainaehtojen muutokset
- Kiinteäehtoisen lainan laina-aikaa voidaan pidentää ja korkoa alentaa sekä lyhennyksiin myöntää lyhennysvapaita jaksoja
- Vuosimaksulainan vuosimaksun ja ehdoiltaan vuosimaksulainaksi muutetun lainan vuosimaksun vuotuisesta tarkistamisesta voidaan luopua enintään 10 vuodeksi
- Vuosimaksukorkoa alentaa ja muuttaa se kiinteäksi koroksi
- Lainaehtoja voidaan muuttaa siten, että kiinteäehtoisen lainan, vuosimaksulainan ja ehdoiltaan vuosimaksulainaksi muutetun lainan enimmäislaina-aika ylittyy
- Vuosimaksulaina ja ehdoiltaan vuosimaksulainaksi muutettu laina voidaan muuttaa kiinteäehtoisiksi lainoiksi siten, että vuosimaksu muutetaan erikseen perittäväksi koroksi ja erilliseksi lyhennykseksi.
Alennettaessa korkoa vuotuisen koron on turvattava vähintään luottokustannusten arvo alentamisajankohtana.
Omistajalta edellytetään
Lainaehtojen muuttamisen ehtona on, että aravavuokrataloyhteisön tai asumisoikeustaloyhteisön omistaja:
- huolehtii pitkäjänteisesti ja täysimääräisesti omasta taloudellisesta ja muusta vastuustaan yhteisön talouden tervehdyttämiseksi
- noudattaa Valtiokonttorin hyväksymää tervehdyttämissuunnitelmaa
- ei peri sijoittamilleen omille varoille korkoa lainaehtojen muutosaikana
- täyttää muut Valtiokonttorin lainaehtojen muuttamisen yhteydessä määräämät ehdot.
Asuntojen käyttö ja luovutus
Lainaehtojen muuttamisesta ei seuraa muutosta käyttö- ja luovutusrajoituksiin.
Lainsäädäntö
Laki aravalainojen lainaehtojen muuttamisesta eräissä tapauksissa (1023/2002)
Lisätiedot
Neuvonta ja hakumenettely: Valtiokonttori p. 0295 50 2000 (vaihde)
Lainsäädäntö: ympäristöministeriö, rakennetun ympäristön osasto, p. 0295 16001 (vaihde)
ASP-järjestelmä ensiasunnon hankintaan
Kuka voi tehdä ASP-sopimuksen?
15-44-vuotias (sopimuksessa mukana oleva puoliso voi olla yli 44-vuotias), joka ei ole omistanut 50 prosenttia tai enempää asunnosta. Alle 18-vuotias voi tallettaa omalla työllä ansaittuja varoja.
Omasäästöosuus ja talletusaika
Omia säästöjä täytyy olla vähintään 10 % asunnon hinnasta. Säästöosuuteen lasketaan myös pankin maksama talletuskorko ja lisäkorko.
Vähintään kahdeksana kalenterivuosineljänneksenä tulee tehdä 150–4 500 euron talletus. Vuosineljännesten ei tarvitse olla peräkkäisiä.
Korko säästöaikana
Talletuksille maksettava korko on 1 %, lisäksi maksetaan pankin kanssa sovittava 2–4 %:n lisäkorko.
Ostettava asunto
Asuinhuoneiston hallintaan oikeuttavista osakkeista tai omakotitalosta on hankittava vähintään puolet.
Säästöaikana huomioitavaa
Asunto voidaan hankkia, kun vähintään puolet sopimuksen mukaisista eristä on talletettu. Väliaikaisesta rahoituksesta sovitaan erikseen pankin kanssa.
Säästötavoitetta voidaan tarkistaa talletusaikana. Usean henkilön sopimus voidaan jakaa ja erilliset sopimukset yhdistää. Sopimus voidaan siirtää toiseen pankkiin tai ottaa ASP-laina muusta kuin talletuspankista. Muutoksista on erikseen sovittava pankin kanssa.
Sopimus purkautuu, jos tilillä olevia varoja nostetaan tai asunto hankitaan ennenaikaisesti.
Lainaehdot
Vastaantulolaina on enintään 90 % asunnon hinnasta. Laina-aika on enintään 25 vuotta. Lainan korosta sovitaan pankin kanssa. Korotukilainan koron on kuitenkin oltava alempi kuin pankin myöntämien muiden ensiasuntolainojen korko. Lainalle voi saada rajoitetun valtiontakauksen.
Korkotukilainan enimmäismäärä
| Asunnon sijaintikunta | Lainan enimmäismäärä, euroa |
|---|---|
| 1. Helsinki | 230 000 |
| 2. Espoo, Vantaa ja Kauniainen | 185 000 |
| 3. Tampere ja Turku | 160 000 |
| 4. Muut kunnat | 140 000 |
Jos kaksi asuntosäästäjää hankkii asunnon yhdessä, korkotukilaina voidaan myöntää enintään 50 prosenttia suurempana. Lainan määrää arvioitaessa otetaan huomioon asuntosäästöpalkkiotilien säästöt yhteenlaskettuina.
Korkotuen suuruus
Korkotukea maksetaan kymmeneltä ensimmäiseltä lainavuodelta. Korkotuen määrä on 70 % vuotuisen koron osasta, joka ylittää 3,8 prosenttia lainan jäljellä olevasta pääomasta.
ASP-asunnon käyttö ja myynti
Asunnon täytyy olla omassa käytössä korkotukiaikana. Asunto voidaan vuokrata enintään kahdeksi vuodeksi erityisestä syystä, esimerkiksi asevelvollisuus, opiskelu tai työ toisella paikkakunnalla. Pidempiaikaista vuokrausta varten ASP-laina tulee muuttaa tavalliseksi asuntolainaksi.
Asunnon voi myydä rajoituksetta. Tuen jatkuminen uudessa asunnossa edellyttää, että asunto ostetaan kohtuullisessa ajassa ja korkotukilaina käytetään asunnon rahoitukseen.
Lainsäädäntö
- Asuntosäästöpalkkiolaki (1634/1992)
- Asuntosäästöpalkkioasetus (1636/1992)
- Laki oman asunnon hankintaan myönnettävien lainojen korkotuesta (639/1982)
- Asetus oman asunnon hankintaan myönnettävien lainojen korkotuesta (672/1982)
- Laki omistusasuntolainojen valtiontakauksesta (204/1996)
Lisätiedot
Soveltamiskäytäntö ja neuvonta: Valtiokonttori p. 0295 502 248, asp(at)valtiokonttori.fi
Lainsäädäntö: ympäristöministeriö, rakennetun ympäristön osasto, p. 0295 16001 (vaihde)
Päivitetty 18.6.2024
Omistusasuntolainojen valtiontakaus (TA1)
Omistusasuntolaina
Omistusasuntolaina on tarkoitettu omakotitalon rakentamiseen tai hankintaan tai asuinhuoneiston hallintaan oikeuttavien osakkeiden tai osuuksien hankintaan.
Lainan suuruus saa olla enintään 85 prosenttia tai ASP-korkotukilainoissa 90 prosenttia asunnon hankintahinnasta. Laina-aika on enintään 25 vuotta. Laina voi olla tarkoitettu vapaarahoitteisen, ASP-asunnon tai korkotuetun asunnon hankintaan.
Lainan myöntää luottolaitos, vakuutusyhtiö tai eläkelaitos.
Kuka voi saada valtiontakauksen?
Valtiontakauksen voi saada yksityishenkilö, joka hankkii omistusasunnon itselleen tai perheelleen. Takauksen voi saada jokainen, joka ottaa omistusasuntolainan. Hakumenettelyä ei ole. Ilmoitus lainan myöntäjälle eli pankille riittää.
Lainan vakuus
Omistusasuntolainan ensisijaisena vakuutena on oltava lainoitettavan asunnon hallintaan oikeuttavat osakkeet tai osuudet tai jos kyseessä on omakotitalo, kiinnitys kiinteistöön. Poikkeustapauksissa vakuutena voi olla jokin muu yhtä turvaava esinevakuus.
Takauksen suuruus
Takauksen suuruus on enintään 20 prosenttia lainasta ja 25 prosenttia, jos kyseessä on ASP-korkotukilaina. Takauksen enimmäismäärä on kuitenkin enintään 60 000 euroa asuntoa kohden.
Takausmaksu
Takauksesta peritään lainan tai sen ensimmäisen erän nostamisen yhteydessä takausmaksu, jonka suuruus on 2,5 prosenttia takauksesta.
Takausmaksua ei peritä, jos valtio maksaa lainalle korkotukea (ASP-laina).
Takauskorvaus
Jos lainansaaja on maksukyvytön, eivätkä lainan ensisijaisesta vakuudesta saadut rahat riitä kattamaan koko lainaa, valtio maksaa lainanmyöntäjän tappion takauksen enimmäismäärään asti sekä tähän summaan kohdistuvat korot ja viivästyskorot.
Lainsäädäntö
Laki omistusasuntolainojen valtiontakauksesta (204/1996) ja asetus omistuslainojen takausmaksun suuruudesta (605/1999).
Lisätiedot
Soveltamiskäytäntö: Valtiokonttori p. 0295 502248, asp(at)valtiokonttori.fi
Lainsäädäntö: ympäristöministeriö, rakennetun ympäristön osasto, p. 0295 16001 (vaihde)
Asunnon omaksilunastaminen
Asukkaalla on tietyissä tapauksissa mahdollisuus lunastaa omaksi vuokra-asuntonsa, jos asunto on rahoitettu arava-, korkotuki- tai takauslainalla.
Omaksilunastettavia ja osaomistusasuntoja tarjotaan myös vapaarahoitteisesti. Tämä tuotekortti koskee ainoastaan valtion tukemien arava-, korkotuki- tai takauslainalla rahoitettuja asuntojen omaksilunastamista.
Aravavuokra-asunnon omaksilunastaminen
Aravalainoitetuissa asunto-osakeyhtiömuotoisissa vuokrataloissa vuokralaisella on oikeus lunastaa huoneistonsa hallintaan oikeuttavat osakkeet. Omaksilunastamisoikeus on vuokralaisella koko sen ajan, jonka asunto on alkuperäisten käyttö- ja luovutusrajoitusten alainen. Erityisryhmille tarkoitetuista kohteista asuntoa ei voi lunastaa.
Lunastamiseen tarvitaan osakkeiden omistajan suostumus, jos kyse on kunnan, kuntayhtymän tai näiden tosiasiallisesti omistamasta yhtiöstä.
Osakkeiden lunastushinta lasketaan aravarajoituslain säännösten mukaan asunnon alkuperäisestä hankinta-arvosta. ARA vahvistaa lunastushinnan, johon sisältyvät osakkeiden omistajalle maksettava aravarajoituslain 10 §:n mukainen luovutuskorvaus ja asunnon osuus aravalainasta.
Aravarajoituslaki 12 § (1190/1993)
Korkotukivuokra-asunnon omaksilunastaminen
Asuinhuoneiston hallintaan oikeuttavat osakkeet on mahdollista lunastaa, jos korkotukilainoitettu kohde on alun perin tarkoitettu omaksilunastettavaksi ja talon valmistumisesta on kulunut kaksi vuotta. Vuokralaisella on omaksilunastamisoikeus koko sen ajan, jonka asunto on käyttö- ja luovutusrajoitusten alainen. Lunastuksen jälkeen asunto vapautuu käyttö- ja luovutusrajoituksista.
Osakkeiden lunastushinta muodostuu talon hyväksytyistä rakentamiskustannuksista ja niiden indeksitarkistuksesta.
Laki vuokra-asuntolainojen ja asumisoikeustalolainojen korkotuesta (604/2001) 18 a–18 e §
Takauslainoitetun asunnon omaksilunastaminen
Vuokratalon, joka on lainoitettu ARAn hyväksymällä takauslainalla, on oltava vuokra-asuinkäytössä 20 vuotta. Tämän jälkeen asuntoihin ei kohdistu käyttörajoituksia.
Takauslainoitettuihin vuokra-asuntoihin on joissain tapauksissa yhdistetty myös asuntojen omaksilunastaminen. Asunto voidaan lunastaa 20 vuoden vuokrakäytön jälkeen.
Omaksilunastamisesta sovitaan vuokralaisen ja vuokranantajan välillä erillisellä sopimuksella.
Laki vuokra-asuntojen rakentamislainojen valtiontakauksesta (856/2008)
Lisätiedot
Neuvonta: asunnon sijaintikunta (arava- ja korkotukivuokra-asunnot) ja Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus ARA, p. 029 525 0800 (vaihde)
Lainsäädäntö: ympäristöministeriö, rakennetun ympäristön osasto, p. 0295 16001 (vaihde)
Asunto-osakeyhtiöiden perusparannuslainojen valtiontakaus (TA4)
Asunto-osakeyhtiön omistaman ja hallitseman rakennuksen tai sen osan perusparantamiseen.
Kuka voi saada valtiontakauksen perusparannuslainaan?
Asunto-osakeyhtiö, jolla arvioidaan olevan riittävät edellytykset takauslainan takaisin maksamiseen. Perusparantamisen on perustuttava hallituksen kunnossapitotarveselvitykseen ja kilpailumenettelyyn.
Takauslainan määrä
Takauslainan määrä on enintään 70 prosenttia kohtuullisista perusparannuskustannuksista.
Lainaehdot
Lainaehtojen, koron ja lainanmyöntäjän perimien muiden lainaan liittyvien kustannusten on oltava kohtuulliset verrattuna vastaaviin tarkoituksiin yleisesti myönnettävien lainojen ehtoihin, korkoon ja kustannuksiin.
Takausvastuu
Valtio on lainanmyöntäjälle vastuussa velallisen maksukyvyttömyydestä johtuvista lopullisista menetyksistä siltä osin kuin lainan ensisijaisista vakuutuksista kertyvät varat eivät riitä kattamaan maksamatta olevia lyhennyksiä, korkoja ja muita maksuja, jotka ovat erääntyneet takausaikana sekä niille kertyviä viivästyskorkoja. Korvauksen maksaa Valtiokonttori.
Takausaika
Takausaika on enintään 20 vuotta lainan ensimmäisen erän nostamisesta.
Takausmaksu
Takausmaksu on 2,0 prosenttia myönnetyn lainan pääomasta.
Hakumenettely
Hakemus jätetään Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus ARAlle. Haku on jatkuva. Takauslainan hyväksyy ARA. Lainan myöntää luottolaitos, vakuutusyhtiö, eläkelaitos tai kunta.
Muuta
Takauslainalla on oltava turvaava vakuus. Takauslainan ja sitä paremmalla etuoikeudella olevan lainan tai lainojen yhteismäärä saa olla enintään 50 % kohteen käyvästä arvosta.
Jos takauslainan tilalle otetaan uusi laina, takaus pysyy voimassa, jos ARA hyväksyy myös uuden lainan takauslainaksi.
Lainsäädäntö
Laki asunto-osakeyhtiöiden perusparannuslainojen valtiontakauksesta (941/2014)
Lisätiedot
Hakumenettely ja neuvonta: Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus ARA, p. 0295 250800
Lainsäädäntö: ympäristöministeriö, rakennetun ympäristön osasto, p. 0295 16001 (vaihde)
Omakotikorkotukilaina uudisrakentamiseen
Omakotikorkotukilainoja myönnettiin matalaenergisen omakotitalon rakentamiseen tai uuden omakotitalon hankintaan vuoteen 2014 asti.
Korkotuen maksuaika ja määrä
Korkotukea maksetaan korkotukilainasta perittävän vuotuisen koron siitä osasta, joka ylittää 3,8 prosenttia lainan jäljellä olevasta pääomasta seuraavasti:
| Lainavuosi | Korkotuki (%) |
|---|---|
| 1—5 | 70 |
| 6—10 | 50 |
Korkotuen maksaa
Valtiokonttori lainanmyöntäjälle.
Asunnon käyttö ja luovutus
Asuntoa on käytettävä omana asuntona. Asunto voidaan myöhemmin tilapäisesti vuokrata tai myydä vapaasti.
Korkotuki lakkaa asunnon luovutuspäivästä, jollei korkotukilainaa käytetä kohtuullisessa ajassa oman asunnon hankintaan. Uuden asunnon hankkimiselle ei tarvita kunnan hyväksymistä.
Lainsäädäntö
Laki omistusasuntolainojen korkotuesta (1204/1993), asetus omistusasuntolainojen korkotuesta (1054/1994), valtioneuvoston päätös omistusasuntojen korkotukilainojen yleisistä ehdoista (1056/1994), valtioneuvoston asetus omistusasuntokorkotukilainaksi hyväksymisessä sovellettavista perusteista (907/2004)
Korkotukilaina asunto-osakeyhtiötalon perusparannukseen
Korkotukilainoja asunto-osakeyhtiötalon perusparannukseen myönnettiin vuoteen 2015 saakka.
Korkotuen maksuaika ja määrä
Korkotuen maksuaika enintään 15 vuotta. Korkotuki on 28 % korkotukilainasta vuosittain peritystä korosta. Korko lasketaan lainan jäljellä olevasta pääomasta. Maksamatta jääneen erääntyneen lyhennyksen osalta eräpäivän jälkeiseltä ajalta ei suoriteta korkotukea.
Korkotuen maksaa
Valtiokonttori lainanmyöntäjälle
Asuntojen käyttö ja luovutus
Ei käyttö-, luovutus- tai asukasvalintaehtoja
Lainsäädäntö
Laki asunto-osakeyhtiötalolainojen korkotuesta (205/1996), asetus asunto-osakeyhtiötalolainojen korkotuesta (209/1996), valtioneuvoston päätös asunto-osakeyhtiötalojen korkotukilainojen yleisistä ehdoista (210/1996).
ARAVA-lainat yhteisöille (AL9, AL10, AL11, AL12, AL15, AL16)
Käyttötarkoitus
Valtion asuntorahastosta on myönnetty aravalainoja vuosina 1994−2007. Lainoja on myönnetty vuokratalojen ja asumisoikeustalojen uudisrakentamiseen ja hankintaan sekä vuokrakäyttöön tulevien asuntojen hankintaan.
Lainansaajat
Lainoja myönnettiin
- kunnille ja muille julkisyhteisöille,
- asuntorahaston nimeämille yleishyödyllisille asuntoyhteisöille (ks. tuotekortti YLE Yleishyödylliset asuntoyhteisöt).
- edellä mainittujen yhteisöjen tosiasiallisesti omistamille osakeyhtiöille.
Yleishyödyllisyyden ehtojen täyttymistä valvoo Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus ARA.
Lainan takaisinmaksaminen
Laina-aika on noin 40 vuotta ja enintään 45 vuotta.
Lyhennykset ja korko peritään vuosimaksuina tai vaihtoehtoisesti erikseen, jolloin lyhennykset peritään arava-asetuksessa säädetyn taulukon mukaisesti.
Lainojen perintää hoitaa Valtiokonttori.
Asuntojen käyttö ja luovutus
Asukkaiden valinta aravavuokra-asuntoihin perustuu sosiaaliseen tarkoituksenmukaisuuteen ja taloudelliseen tarpeeseen (ks. tuotekortti ASV Asukasvalinta vuokra- ja osaomistusasuntoihin).
Asumisoikeuden haltijaksi valitseminen perustuu tarveharkintaan, jossa otetaan huomioon hakijan varallisuus. Tarveharkinta ei koske 55 vuotta täyttäneitä.
Jos laina on myönnetty vuokratalon tai vuokra-asuntojen rakentamiseen tai hankintaan, on asuntoja käytettävä vuokra-asuntoina 45 vuotta ensimmäisen rajoitusmerkinnän tekemisestä lukien. Jos laina on myönnetty 1.9.2004 tai sen jälkeen, on rajoitus kuitenkin voimassa 40 vuotta. Erityisryhmien käyttöön hankittua taloa koskevat lisärajoitukset. Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus ARA voi hakemuksesta myöntää kokonaan tai osaksi vapautuksen rajoituksista. Säädetyissä tapauksissa vapautus on aina myönnettävä.
Asumisoikeustaloja koskevat pysyvät rajoitukset, jotka määräytyvät asumisoikeusasunnoista annetun lain mukaan. Jos talo ei ole enää asumisoikeuskäytössä, Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus ARA voi laissa säädetyin edellytyksin myöntää vapautuksen rajoituksista.
Vuokrat ja käyttövastikkeet määräytyvät omakustannusperiaatteella. Talo voidaan luovuttaa vain kunnalle tai Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskuksen nimeämälle luovutuksensaajalle säädettyyn hintaan.
Lainsäädäntö
- Aravalaki (1189/1993)
- Aravarajoituslaki (1190/1993), Arava-asetus (1587/1993)
- Valtioneuvoston asetus asukkaiden valinnasta arava- ja korkotukivuokra-asuntoihin (166/2008)
- Laki asumisoikeusasunnoista (393/2021)
Lisätiedot
Neuvonta (lainojen takaisinmaksu): Valtiokonttori p. 0295 50 2000 (vaihde)
Neuvonta (asuntojen käyttö- ja luovutusrajoitukset): Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus ARA p. 029 525 0800 (vaihde)
Lainsäädäntö: ympäristöministeriö, rakennetun ympäristön osasto, p. 0295 16001 (vaihde)
Lisätietoja
Korkotuki- ja takauslainat
Liisa Meritähti-Lustig
hallitussihteeri
0295250408
[email protected]
Anu Karjalainen
lainsäädäntöneuvos
0295250067
[email protected]
Asumisoikeusasuntokannan asukasvalinta ja rajoitukset
Anu Karjalainen
lainsäädäntöneuvos
0295250067
[email protected]
Vuokra-asuntokannan asukasvalinta ja rajoitukset, aravalainat sekä avustukset
Matleena Haapala
lainsäädäntöneuvos
0295250332
[email protected]
Omistusasumisen tukimuodot
Satu Eronen
hallitussihteeri
0295250180
[email protected]