Tiede luontopolitiikan tukena

Luonnon monimuotoisuus on elämän perusta ja sen turvaaminen on välttämätöntä ekosysteemien toiminnalle, ihmisten hyvinvoinnille ja taloudelle. Tieteellinen tieto auttaa ymmärtämään luontokadon syitä, vaikutuksia ja ratkaisuja. Luontopolitiikan tueksi tarvitaan tutkittua tietoa, jotta toimet ovat vaikuttavia ja kustannustehokkaita.

Suomen Luontopaneeli tuottaa ja koostaa tietoa hallituksen luontopolitiikan tueksi

Suomen Luontopaneeli on Luonnonsuojelulain (9/2023) mukainen riippumaton, tieteellinen asiantuntijaelin, jonka tehtävänä on tuottaa, koostaa ja eritellä tieteellistä tietoa luonnon monimuotoisuutta koskevien politiikkatoimien suunnittelua, toimeenpanoa, seurantaa ja päätöksentekoa varten.

Paneeli antaa muun muassa lausuntoja valiokunnille, osallistuu työryhmiin ja antaa muilla tavoin tieteellistä neuvonantoa. Luontopaneeli myös tuottaa erilaisia raportteja ja politiikkaa tukevia selvityksiä sekä edistää tieteen ja politiikan vuoropuhelua.

Paneelin jäsenet ovat eri tieteenalojen parhaita asiantuntijoita. Valtioneuvosto asettaa paneelin nelivuotiskaudeksi, ja sen sihteeristö toimii SYKE:ssä.

IPBES – Hallitustenvälinen luonnon monimuotoisuus- ja ekosysteemipalvelupaneeli

IPBES (Intergovernmental Science-Policy Platform on Biodiversity and Ecosystem Services) on YK:n alaisuudessa toimiva hallitustenvälinen elin, joka perustettiin vuonna 2012.

Sen päätehtävä on vahvistaa tieteen ja päätöksenteon välistä vuorovaikutusta luonnon monimuotoisuutta ja ekosysteemipalveluja koskevissa kysymyksissä. 

IPBES toimii riippumattomasti ja palvelee erityisesti biodiversiteettisopimusten ja kestävän kehityksen tavoitteiden tietopohjaa.

Keskeiset tehtävät:

  1. Arviointiraportit – IPBES tuottaa laajoja tieteellisiä arvioita luonnon monimuotoisuuden tilasta, sen muutoksista ja vaikutuksista ihmisten hyvinvointiin. Raportit sisältävät myös skenaarioita ja toimintavaihtoehtoja.
  2. Politiikkatuen kehittäminen – Paneeli tarjoaa työkaluja ja menetelmiä, joilla päätöksentekijät voivat edistää luonnon monimuotoisuuden turvaamista.
  3. Osaamisen vahvistaminen – IPBES tukee jäsenmaiden kykyä hyödyntää tieteellistä tietoa politiikassa.
  4. Tietopohjan laajentaminen – Paneeli kokoaa ja arvioi olemassa olevaa tutkimustietoa, mutta ei tee uutta tutkimusta.

Organisaatio ja jäsenyys:

  • IPBES:iin kuuluu tällä hetkellä 150 jäsenvaltiota. Suomi liittyi perustamisvuonna 2012.
  • Päämaja sijaitsee Bonnissa, Saksassa.
  • Yleiskokous (plenary) on korkein päättävä elin, joka kokoontuu vuosittain.
  • Työtä tukevat monialainen asiantuntijapaneeli (MEP), hallitus (Bureau) sihteeristö ja työryhmät.

Merkitys: 

IPBES:n raportit ovat keskeisiä kansainvälisen luontopolitiikan tietopohjan vahvistamisessa. Ne tukevat mm. Kunming-Montrealin luontokehyksen, YK:n kestävän kehityksen tavoitteiden ja Pariisin ilmastosopimuksen toimeenpanoa. 

Raportit, kuten Globaali arviointiraportti biodiversiteetistä ja ekosysteemipalveluista (2019), ovat osoittaneet, että luontokato etenee nopeammin kuin koskaan ihmiskunnan historiassa ja vaatii systeemisiä muutoksia yli sektorirajojen

Kansallinen IPBES-työryhmä

Kansallinen IPBES-työryhmä toimii yhteydenpitokanavana kansainvälisen IPBES-työn ja Suomen välillä. Sen tehtäviä ovat:

  • valmistella Suomen kannat IPBESin arviointiraportteihin,
  • edistää suomalaisten asiantuntijoiden osallistumista IPBES-työhön,
  • tehdä IPBESin tuloksia tunnetuksi Suomessa,
  • tukea ympäristöministeriötä IPBESin täysistuntoihin valmistautumisessa.

Työryhmä kokoaa ministeriöiden, tutkimuslaitosten ja muiden keskeisten toimijoiden edustajia.