Kysymyksiä ja vastauksia maankäyttö- ja rakennuslain mukaisista lunastuksista

Mikä on ympäristöministeriön rooli?

Ympäristöministeriö ratkaisee hakemukset, joissa kunnat hakevat lupaa lunastaa yhdyskuntarakentamiseen tai kunnan suunnitelmalliseen kehittämiseen tarvittavaa maata. Ympäristöministeriö arvioi, täyttääkö hakemus maankäyttö- ja rakennuslaissa määritetyt edellytykset lunastamiselle vai ei.

Ympäristöministeriö ei arvioi tai määritä lunastettavasta maasta maksettavaa hintaa tai muita lunastuksen yksityiskohtia kuten lunastettavien alueiden tarkkoja rajauksia kartalla. Nämä määritellään lunastusluvan myöntämisen jälkeen Maanmittauslaitoksen suorittamassa lunastustoimituksessa.

Maankäyttö- ja rakennuslain mukaiset yhdyskuntarakentamiseen liittyvät lunastukset ovat pieni osa lunastusten kokonaismäärästä; näitä hakemuksia tulee ympäristöministeriöön keskimäärin kolme kappaletta vuodessa koko maasta. Esimerkiksi maanteiden rakentamista varten tarvittavien alueiden lunastaminen ratkaistaan niitä koskevien suunnitelmien perusteella ilman lunastuslupaa maantietoimituksessa.

Millä perusteilla ympäristöministeriö voi myöntää luvan?

Ympäristöministeriö voi myöntää kunnalle luvan lunastaa maata yhdyskuntarakenteensa kehittämiseksi, jos maankäyttö- ja rakennuslain mukaiset edellytykset lunastukselle täyttyvät.

Maankäyttö- ja rakennuslain (99 § 1 momentti) mukaan ympäristöministeriö voi yleisen tarpeen vaatiessa myöntää kunnalle luvan lunastaa alueen, joka tarvitaan yhdyskuntarakentamiseen ja siihen liittyviin järjestelyihin tai muutoin kunnan suunnitelmallista kehittämistä varten.

Lisäksi maankäyttö- ja rakennuslain (99 § 3 momentti) mukaan ympäristöministeriö voi myöntää kunnalle luvan lunastaa alueen, joka on yleiskaavassa osoitettu liikenneväyläksi, asuntorakentamiseen tai siihen liittyvään yhdyskuntarakentamiseen ja jota tarvitaan kunnan suunnitelmanmukaiseen yhdyskuntakehitykseen, sekä alueen, joka on tarkoitettu kunnan tai kuntayhtymän laitokselle tai muihin näiden tarpeisiin.

Asuntorakentamiseen ja siihen liittyvään yhdyskuntarakentamiseen lunastettavaan alueeseen voi sisältyä myös virkistys- ja suojelualuetta.

Maankäyttö- ja rakennuslakia uudistetaan. Tuleeko lunastusta koskeviin säädöksiin muutoksia?

Maankäyttö- ja rakennuslain uudistuksessa käydään läpi myös lunastusta koskevat säädökset. Valmistelussa kuullaan laajasti ja avoimesti sidosryhmiä, kuten maanomistajia, yrittäjiä ja kuntia. Tavoitteena on selkeyttää säädöksiä, jotta ne ovat mahdollisimman helposti ymmärrettäviä ja tulkittavia.

Kuinka paljon lunastuslupia haetaan? Miten ne on ratkaistu?

Viimeisen 23 vuoden aikana, eli maankäyttö- ja rakennuslain voimassaoloaikana, ympäristöministeriöön on tullut 82 lunastuslupahakemusta, eli keskimäärin neljä hakemusta vuodessa. Määrä on vaihdellut vuosittain.
Ympäristöministeriön ratkaisut ovat pitäneet oikeuskäsittelyssä: 56 myönnetystä luvasta 32 on edennyt oikeuskäsittelyyn. Näistä viisi valitusta on myöhemmin peruttu muutoksen-hakijan toimesta. Korkein hallinto-oikeus on kumonnut yhden ympäristöministeriön myöntämän luvan.

Yhteenveto ympäristöministeriöön 6.2.2024 mennessä toimitettujen hakemusten ratkaisuista:
•   ratkaistavaksi tullut yhteensä 82 hakemusta
•   lupia myönnetty 56, joista 4 osittain
•   hakemuksia hylätty 5
•   hakemuksia palautettu tai siirretty toiselle viranomaiselle 5
•   hakijan perumia hakemuksia 13
•   hakemuksia rauennut 1
•   tällä hetkellä vireillä olevia hakemuksia 2

Kuinka kauan lunastuslupahakemuksen käsittely kestää?

Hakemusten käsittely ympäristöministeriössä on kestänyt keskimäärin reilun vuoden.

Lisätietoja:

Ympäristöministeriön ratkaistavaksi tulleet lunastuslupahakemukset: ympäristöneuvos Maaret Stenström, p. 0295 250 277, [email protected]