- Ilmasto
- Luonto ja vedet
- Ympäristön pilaantumisen ehkäiseminen
- Rakentaminen ja maankäyttö
- Maankäyttö- ja rakennuslaki
- Rakentamismääräykset
- Maankäytön suunnittelu
- Vähähiilinen rakentaminen
- Puurakentaminen
- Rakennusten energiatehokkuus
- Korjausrakentamisen strategia
- Öljylämmityksestä luopuminen
- Digitaalinen rakennettu ympäristö
- Rakentamisen muovitiekartta
- Rakennustuotteet
- Kaupunkien kehittäminen
- Rakennus- ja maisemansuojelu
- Kulttuuriympäristöt
- Lainsäädäntö
- Asuminen
- Kiertotalous
- EU ja kansainvälinen yhteistyö
- Tutkimus ja kehittäminen
- Avustukset ja tuet
- Hiilineutraali Suomi 2035
Rakentamismääräyskokoelma
Maankäyttö- ja rakennuslaissa (132/1999) määritellään rakentamista koskevat yleiset edellytykset, olennaiset tekniset vaatimukset sekä rakentamisen lupamenettely ja viranomaisvalvonta. Olennaiset tekniset vaatimukset koskevat rakenteiden lujuutta ja vakautta, paloturvallisuutta, terveellisyyttä, käyttöturvallisuutta, esteettömyyttä, meluntorjuntaa ja ääniolosuhteita sekä energiatehokkuutta. Lain 117 §:ssä annetaan olennaisten teknisten vaatimusten lisäksi asetuksenantovaltuutus koskien rakennusten käyttö- ja huolto-ohjetta. Tarkemmat rakentamista koskevat säännökset ja ohjeet kootaan Suomen rakentamismääräyskokoelmaan.
Rakentamismääräyskokoelman määräykset ovat perinteisesti koskeneet uuden rakennuksen rakentamista. Rakennuksen korjaus- ja muutostyössä määräyksiä on sovellettu vain siltä osin kuin toimenpiteen laatu ja laajuus sekä rakennuksen tai sen osan mahdollisesti muutettava käyttötapa ovat edellyttäneet (ellei määräyksissä ole nimenomaisesti määrätty toisin). Rakentamista koskevien määräysten soveltaminen on tarkoitettu joustavaksi siten kuin se rakennuksen ominaisuudet ja erityispiirteet huomioon ottaen on mahdollista. Sitä mukaa, kun rakentamismääräyskokoelman osia uudistetaan, kustakin uudesta asetuksesta käy suoraan ilmi, koskeeko se uuden rakennuksen rakentamista vai rakennuksen korjaus- tai muutostyötä.
Suunnittelu ja valvonta
Rakennushankkeeseen ryhtyvän on huolehdittava siitä, että rakennus suunnitellaan ja rakennetaan rakentamista koskevien säännösten ja määräysten sekä myönnetyn luvan mukaisesti. Rakennushankkeeseen ryhtyvällä on oltava hankkeen vaativuus huomioon ottaen riittävät edellytykset sen toteuttamiseen. Rakennushankkeeseen ryhtyvän on huolehdittava myös siitä, että rakennushankkeessa on kelpoisuusvaatimukset täyttävät suunnittelijat ja työnjohtajat ja että muillakin rakennushankkeessa toimivilla on heidän tehtäviensä vaativuus huomioon otettuna riittävä asiantuntemus ja ammattitaito.
Kunnan rakennusvalvontaviranomaisen tehtävänä on yleisen edun kannalta valvoa rakennustoimintaa sekä osaltaan huolehtia, että rakentamisessa noudatetaan, mitä tässä laissa tai sen nojalla säädetään tai määrätään. Valvontatehtävän laajuutta ja laatua harkittaessa otetaan huomioon rakennushankkeen vaativuus, luvan hakijan ja hankkeen suunnittelusta ja toteuttamisesta vastaavien henkilöiden asiantuntemus ja ammattitaito sekä muut valvonnan tarpeeseen vaikuttavat seikat.
Rakennustyö on tehtävä siten, että se täyttää rakentamista koskevien säännösten ja määräysten sekä hyvän rakennustavan vaatimukset.
Rakennustyön viranomaisvalvonta alkaa luvanvaraisen rakennustyön aloittamisesta ja päättyy loppukatselmukseen. Valvonta kohdistuu viranomaisen päättämissä työvaiheissa ja laajuudessa rakentamisen hyvän lopputuloksen kannalta merkittäviin seikkoihin.
Rakennushankkeeseen ryhtyvän on huolehdittava, että rakennustyömaalla pidetään rakennustyön tarkastusasiakirjaa. Rakennusluvassa tai aloituskokouksessa sovittujen rakennusvaiheiden vastuuhenkilöiden sekä työvaiheita tarkastaneiden on varmennettava tekemänsä tarkastukset rakennustyön tarkastusasiakirjaan. Rakennustyön tarkastusasiakirjaan tehtävät merkinnät muodostavat koko rakennustyön kulun kuvauksen rakennustyön aloittamisen edellytysten toteamisesta loppukatselmuksen yhteydessä rakennusvalvontaviranomaiselle loppukatselmuspöytäkirjan liitteeksi luovutettavaan tarkastusasiakirjan yhteenvetoon.
Asetus |
Taustamateriaali |
Ohje |
Rakentamisen suunnittelutehtävien vaativuusluokkien määräytyminen |
||
214/2015 Valtioneuvoston asetus rakentamisen suunnittelutehtävien vaativuusluokkien määräytymisestä |
Ympäristöministeriön ohje rakennusten suunnittelijoiden kelpoisuudesta (pdf) Ympäristöministeriön ohje rakentamisen suunnittelutehtävien vaativuusluokista (pdf) |
|
Pääsuunnittelijan ja työnjohtajan tehtävät |
||
Valtioneuvoston asetus pääsuunnittelijan ja työnjohtajan tehtävistä (pdf) |
Perustelumuistio valtioneuvoston asetuksesta pääsuunnittelijan ja työnjohtajan tehtävistä (pdf) |
|
Rakentamisen suunnitelmat ja selvitykset |
||
216/2015 Ympäristöministeriön asetus rakentamista koskevista suunnitelmista ja selvityksistä |
Ympäristöministeriön ohje rakentamista koskevista suunnitelmista ja selvityksistä (pdf) |
|
Rakennustyön aikainen valvonta |
||
Ympäristöministeriön ohje rakennustyön suorituksesta ja valvonnast (pdf) |
Rakenteiden lujuus ja vakaus
Rakennushankkeeseen ryhtyvän on huolehdittava, että rakennus suunnitellaan ja rakennetaan siten, että sen rakenteet ovat lujia ja vakaita, soveltuvat rakennuspaikan olosuhteisiin ja kestävät rakennuksen suunnitellun käyttöiän. Kantavien rakenteiden suunnittelun ja mitoituksen on perustuttava rakenteiden mekaniikan sääntöihin ja yleisesti hyväksyttyihin suunnitteluperusteisiin taikka luotettaviin koetuloksiin tai muihin käytettävissä oleviin tietoihin. Rakennuksen rakentamisessa on käytettävä rakenteiden lujuuden ja vakauden kannalta soveltuvia rakennustuotteita.
Rakennus on suunniteltava ja rakennettava siten, etteivät siihen rakentamisen ja käytön aikana kohdistuva kuormitus aiheuta sortumista, lujuutta tai vakautta haittaavia muodonmuutoksia eikä vaurioita rakennuksen muita osia taikka rakennukseen asennettuja laitteita tai kiinteitä varusteita. Lisäksi rakennus on suunniteltava ja rakennettava siten, että ulkoisen syyn rakenteille aiheuttama vaurio ei ole suhteettoman suuri sen aiheuttaneeseen tapahtumaan verrattuna.
Kantavia rakenteita koskevat olennaiset tekniset vaatimukset täyttyvät, kun rakenteet suunnitellaan ja toteutetaan eurokoodien sekä niitä koskevien kansallisten valintojen mukaan. Muun suunnittelu- ja toteutusjärjestelmän soveltaminen on mahdollista, kun suunnittelu ja toteutus johtaa rakenteiden lujuuden ja vakauden, käyttökelpoisuuden ja käyttöiän kannalta olennaisten teknisten vaatimusten täyttymiseen.
Osat, joihin koottu säännökset ja ohjeet | Ohje | Taustamateriaali |
Ympäristöministeriön asetus kantavista rakenteista, 477/2014 |
Rakenteiden yleiset suunnitteluperusteet, säännökset ja ohjeet, 2016 |
|
Ym asetukset rakenteiden kuormia koskevista kansallisista valinnoista: |
Lisätty ohje KL EN 1991-1-1 kohta 10 |
|
|
Kaavassa 1.5 sivulla 27 ollut lyöntivirhe on korjattu 8.3.2017. |
|
Betoniharkkorakenteet, ohjeet, B9 (1993) | ||
Teräsrakenteet, ohjeet, 2019 | CEN/TC 250/SC3 on todennut standardia EN 1993-1-4 koskevan turvallisuuspuutteen liittyen standardin kohtaan 5.4.2.1, nurjahduskäyrät. SC3:n suositus on, että standardin taulukon 5.3 sijasta tulee soveltaa korjaussivun prA2:2019 taulukon 5.3 arvoja. http://www.eurocodes.fi/ |
|
Betoni-teräs -liittorakenteet, ohjeet, 2016 | ||
Puurakenteet, ohjeet, 2016 | ||
Muuratut rakenteet, ohjeet, 2016 | ||
Pohjarakenteet, säännökset ja ohjeet, 2018 | ||
Alumiinirakenteet, ohjeet, 2018 | ||
Tuotteita koskevat olennaiset tekniset vaatimukset |
||
Lisätietoja
Rakennusneuvos Jukka Bergman, p. 0295 250057, [email protected]
Rakennusneuvos Jorma Jantunen, p. 0295 250105, [email protected] (betonirakentet, puurakenteet ja muuratut rakenteet)
Paloturvallisuus
Rakennushankkeeseen ryhtyvän on huolehdittava, että rakennus suunnitellaan ja rakennetaan sen käyttötarkoituksen edellyttämällä tavalla paloturvalliseksi. Palon syttymisen vaaraa on rajoitettava. Rakennuksen kantavien rakenteiden on oltava sellaiset, että ne palon sattuessa kestävät vähimmäisajan ottaen huomioon rakennuksen sortuminen, poistumisen turvaaminen, pelastustoiminta ja palon hallintaan saaminen. Palon ja savun kehittymistä ja leviämistä rakennuksessa sekä palon leviämistä lähistöllä oleviin rakennuksiin on pystyttävä rajoittamaan. Rakennuksen rakentamisessa on käytettävä paloturvallisuuden kannalta soveltuvia rakennustuotteita ja teknisiä laitteistoja.
Rakennuksen on oltava sellainen, että siinä olevat voivat palon sattuessa pelastautua tai heidät voidaan pelastaa. Pelastushenkilöstön turvallisuus on rakentamisessa otettava huomioon. Lupaviranomainen voi edellyttää laadittavaksi turvallisuusselvityksen poistumisturvallisuuden kannalta erittäin vaativasta kohteesta.
Lisätietoja
Rakennusneuvos Jorma Jantunen, p. 0295 250 105, [email protected]
Rakennusneuvos Jyrki Kauppinen, p. 0 295 250 122, [email protected]
Julkaisut
Terveellisyys
Rakennushankkeeseen ryhtyvän on huolehdittava, että rakennus käyttötarkoituksensa ja ympäristöstä aiheutuvien olosuhteittensa edellyttämällä tavalla suunnitellaan ja rakennetaan siten, että se on terveellinen ja turvallinen rakennuksen sisäilma, kosteus-, lämpö- ja valaistusolosuhteet sekä vesihuolto huomioon ottaen. Rakennuksesta ei saa aiheutua terveyden vaarantumista sisäilman epäpuhtauksien, säteilyn, veden tai maapohjan pilaantumisen, savun, jäteveden tai jätteen puutteellisen käsittelyn taikka rakennuksen osien ja rakenteiden kosteuden vuoksi.
Rakentamisessa on käytettävä tuotteita, joista ei niiden suunnitellun käyttöiän aikana aiheudu sisäilmaan, talousveteen eikä ympäristöön sellaisia päästöjä, joita ei voida pitää hyväksyttävinä. Rakennuksen järjestelmien ja laitteistojen on sovelluttava tarkoitukseensa ja ylläpidettävä terveellisiä olosuhteita..
Henkilöstön sähköpostiosoitteet ovat muotoa [email protected]
Muualla verkossa
Valvira: Asumisterveysasetuksen soveltamisohje
Finvac: Kiinteistöjen hoito koronaviruksen leviämisen torjunnassa
Käyttöturvallisuus
Rakennushankkeeseen ryhtyvän on huolehdittava siitä, että rakennus sen käyttötarkoituksen edellyttämällä tavalla suunnitellaan ja rakennetaan siten, että sen käyttö ja huolto on turvallista. Rakennuksesta eikä sen ulkotiloista ja kulkuväylistä saa aiheutua sellaista tapaturman, onnettomuuden tai vahingon uhkaa, jota ei voida pitää hyväksyttävänä.
Vaaran hyväksyttävyyden arviointi perustuu kohteen tavanomaiseen tai normaalisti ennakoitavaan käyttöön. Tällaiseen käyttöön ei kuulu käyttäjien tietoinen tai tahallinen riskinotto.
Käyttöturvallisuusvaatimus viittaa kolmeen suureen riskiryhmään:
- kaatumiset, liukastumiset ja putoamiset; liikkuvan käyttäjän törmäys tai puristumisriskit sekä liikkuvan kohteen tai siitä irtoavien osien aiheuttamat iskut, leikkaamiset ja likistämiset;
- palo-, sähkö- tai räjähdystapaturmat; Paloturvallisuudesta valtioneuvoston säädetään asetuksessa rakennuksen paloturvallisuudesta. Sähköturvallisuudesta säädetään sähköturvallisuuslaissa ja sen nojalla.
- ajoneuvon liikkumisesta aiheutuvat onnettomuudet rakennuksissa ja rakennuspaikoilla.
Asetus |
Taustamateriaali |
1007/2017 Ympäristöministeriön asetus rakennuksen käyttöturvallisuudesta Vastuuhenkilö Tomi Marjamäki |
Perustelumuistio ympäristöministeriön asetukseen rakennuksen käyttöturvallisuudesta |
Esteettömyys
Rakennushankkeeseen ryhtyvän on huolehdittava, että rakennus ja sen piha- ja oleskelualueet suunnitellaan ja rakennetaan niiden käyttötarkoituksen, käyttäjämäärän ja kerrosluvun edellyttämällä tavalla siten, että esteettömyys ja käytettävyys otetaan huomioon erityisesti lasten, vanhusten ja vammaisten henkilöiden kannalta.
Lisätietoja
Yliarkkitehti Niina Kilpelä, p. 02952 50019, [email protected]
Meluntorjunta ja ääniolosuhteet
Rakennushankkeeseen ryhtyvän on huolehdittava, että rakennus ja sen oleskelu- ja piha-alueet niiden käyttötarkoituksen edellyttämällä tavalla suunnitellaan ja rakennetaan siten, että rakennuksen sekä rakennuspaikan piha- ja oleskelualueiden melualtistus ja ääniolosuhteet eivät vaaranna terveyttä, lepoa tai työntekoa.
Rakenteiden ääneneristävyyden ja taloteknisten laitteiden äänitason ja asennusten on oltava sellaisia, että rakennuksessa oleskelevien uni ja lepo eivät häiriinny ja rakennuksen käyttötarkoituksen mukainen toiminta on ääniolosuhteiden puolesta mahdollista. Rakennuksen ääniolosuhteet on määritettävä äänitason ja kaiuntaisuuden avulla sekä piha- ja oleskelualueilla äänitasojen avulla.
Lisätietoja
Ympäristöneuvos Ari Saarinen, p. 0295 250257, [email protected]
Energiatehokkuus
Rakennushankkeeseen ryhtyvän on huolehdittava, että rakennus sen käyttötarkoituksen edellyttämällä tavalla suunnitellaan ja rakennetaan siten, että energiaa ja luonnonvaroja kuluu säästeliäästi. Energiatehokkuuden vähimmäisvaatimusten täyttyminen on osoitettava laskelmilla.
Rakennuksessa käytettävien rakennustuotteiden ja taloteknisten järjestelmien sekä niiden säätö- ja mittausjärjestelmien on oltava sellaisia, että energiankulutus ja tehontarve rakennusta ja sen järjestelmiä käyttötarkoituksensa mukaisesti käytettäessä jää vähäiseksi ja että energiankulutusta voidaan seurata.
Energiatehokkuutta on parannettava rakennuksen rakennus- tai toimenpideluvanvaraisen korjaus- ja muutostyön tai rakennuksen käyttötarkoituksen muutoksen yhteydessä, jos se on teknisesti, toiminnallisesti ja taloudellisesti toteutettavissa.
Lisätietoja
Rakennusneuvos Pekka Kalliomäki, p. 0295 250 114, [email protected]
Rakennusneuvos Jyrki Kauppinen, p. 0295 250 122, [email protected] (energiatehokkuus korjaus- ja muutostöissä)
Ympäristöneuvos Maarit Haakana, p. 0295 250 069, [email protected] (energiatodistus)
Rakennuksen käyttö- ja huolto-ohje
Rakennushankkeeseen ryhtyvä vastaa siitä, että sellaiselle rakennukselle, jota käytetään pysyvään asumiseen tai työskentelyyn tai rakennusta varten tarvittavan rakennuspaikan tai tontin tekniseen hoitoon tai kunnossapitoon, laaditaan käyttö- ja huolto-ohje. Käyttö- ja huolto-ohje on laadittava myös rakennuksen korjaus- ja muutostyössä tai käyttötarkoituksen muutoksen yhteydessä silloin, kun toimenpide edellyttää rakennuslupaa. Käyttö- ja huolto-ohjetta ei kuitenkaan tarvitse laatia tilapäiselle eikä määräaikaiselle rakennukselle, sellaiselle loma- tai virkistyskäyttöön tarkoitetulle rakennukselle, jota ei käytetä ympärivuotisesti, eikä tuotanto- ja varastorakennukselle, jossa ei pysyvästi työskennellä.
Käyttö- ja huolto-ohjeen tulee sisältää rakennuksen käyttötarkoitus ja rakennuksen ominaisuudet sekä rakennuksen ja sen rakennusosien ja laitteiden suunniteltu käyttöikä huomioon ottaen tarvittavat tiedot rakennuksen asianmukaista käyttöä ja kunnossapitovelvollisuudesta huolehtimista varten. Rakennushankkeeseen ryhtyvän tulee ottaa huomioon, että rakennustyön suorituksen loppukatselmusta ei voida toimittaa, mikäli rakennuksen käyttö- ja huolto-ohje, jos sellainen on laadittava, ei ole riittävässä laajuudessa valmis ja toimitettavissa rakennuksen omistajalle.
Laajarunkoisten rakennusten rakenteellisen turvallisuuden arvioinnista annetussa laissa (300/2015) säädetään erikseen velvollisuudesta laatia käyttö- ja huolto-ohje eräille laajarunkoisille rakennuksille samoin kuin käyttö- ja huolto-ohjeen erityisistä sisältövaatimuksista kyseisten rakennusten osalta. (20.3.2015/301)
Asuntosuunnittelu
Rakennushankkeeseen ryhtyvän on huolehdittava, että asumiseen tarkoitetut tilat suunnitellaan ja rakennetaan tarkoituksenmukaisiksi ja viihtyisiksi. Asuntosuunnittelulla on edistettävä asumiseen tarkoitettujen tilojen toimivuutta sekä soveltuvuutta erilaisiin ja muuttuviin asumistarpeisiin.
Rakennushankkeeseen ryhtyvän on erityisesti huolehdittava, että ympäristötekijät ja luonnonolosuhteet otetaan huomioon asuinrakennuksen sijoittelussa, rakennuksen tilojen järjestelyssä ja muussa asuntosuunnittelussa.
Henkilöstön sähköpostiosoitteet ovat muotoa [email protected]
Kumotut rakentamismääräykset
Tältä sivulta löytyvät kumotut Suomen rakentamismääräykset. Kustakin asetuksesta käy suoraan ilmi ohjeiden ja määräysten voimaantulopäivämäärä, sekä koskevatko ne uuden rakennuksen rakentamista vai rakennuksen korjaus tai muutostyötä.
Asetuksena annetut ja Suomen rakentamismääräyskokoelmaan kootut rakentamista koskevat säännökset ovat velvoittavia. Ministeriön antamat ohjeet sen sijaan eivät ole velvoittavia.
A Yleinen osa |
|
Kumottu rakentamismääräys |
Taustatietoa |
|
Määräykset tulivat voimaan 1 päivänä heinäkuuta 1976 ja rakentamistoimenpidettä johon oli haettu lupaa mainittuna päivänä tai sen jälkeen. Kumottu. |
|
Määräykset tulivat voimaan 1 päivänä tammikuuta 1990 ja koskivat rakentamista, johon oli haettu lupaa mainittuna päivänä tai sen jälkeen. Määräykset korvasivat 12 päivänä marraskuuta 1975 annetut yleiset määräykset (A1). Kumottu. |
|
Määräykset tulivat voimaan 1 päivänä toukokuuta 2000 ja korvasivat -89 annetut määräykset (A1). Kumottu. |
|
Määräykset tulivat voimaan 1.9.2006 sillä korvataan ympäristöministeriön 28.2.2000 antamat määräykset ja ohjeet rakennustyön valvonnasta niihin 15 päivänä joulukuuta 2005 tehtyine lisäyksineen sekä ympäristöministeriön 18.12.1989 antamat määräykset kvv-työnjohtajasta. Määräys kohdassa 10.6 koskee sellaisia asuinhuoneistoja ja –rakennuksia, joille on myönnetty rakennuslupa 1.1.2006 tai sen jälkeen. Vaativia työnjohtotehtäviä koskeva iv-työnjohtotehtävän kelpoisuusvaatimus tulee voimaan 1.1.2009. Kumottu |
|
Määräykset tulivat voimaan 1 päivänä maaliskuuta 1991 ja koskivat rakentamista, johon oli haettu lupaa mainittuna päivänä tai sen jälkeen. Määräykset korvasivat 1975 annetut määräykset rakennuspiirustuksista (A2), joita voitiin kuitenkin soveltaa 1 päivään syyskuuta 1991 asti. Määräys kumottiin 1 päivänä heinäkuuta 2002. |
|
Määräykset tulivat voimaan 1.7. 2002. Kumottu |
|
Määräykset tulivat voimaan 1 päivänä tammikuuta 1984 ja koskivat rakentamistoimenpidettä, johon oli haettu lupaa mainittuna päivänä tai sen jälkeen. Kumottu. |
|
Määräykset tulivat voimaan 1.5.2000. Kumottu |
B Rakenteiden lujuus |
|
Kumottu rakentamismääräys |
Lisätietoa |
|
Määräykset tulivat voimaan 1 päivänä heinäkuuta 1976 ja koskivat rakentamistoimenpidettä, johon oli haettu lupaa mainittuna päivänä tai sen jälkeen. Kumottu. |
|
Määräykset tulivat voimaan 1 päivänä lokakuuta 1978 ja koskivat rakentamistoimenpidettä, johon oli haettu lupaa mainittuna päivänä tai sen jälkeen. Kumottu. |
|
B1 määräykset tulivat voimaan 1 päivänä tammikuuta 1983. B2 määräykset tulivat voimaan 1 päivänä tammikuuta 1990. B3 määräykset tulivat voimaan 1 päivänä heinäkuuta 1976. Kaikki määräykset koskivat rakentamistoimenpidettä, johon oli haettu lupa mainittuina päivinä tai sen jälkeen. Kumottu. |
|
Määräykset tulivat voimaan 1 päivänä tammikuuta 1983 ja koskivat rakentamistoimenpidettä, johon oli haettu lupaa mainittuna päivänä tai sen jälkeen. Kumottu. |
|
Määräykset tulivat voimaan 1 päivänä maaliskuuta 1998 ja ne koskivat toimenpidettä, johon oli haettu lupa 1 syyskuuta 1998 jälkeen. Kumottu. |
|
Määräykset tulivat voimaan 1 päivänä tammikuuta 1979 ja 1 päivänä heinäkuuta 1976 ja koskivat rakentamistoimenpidettä, johon oli haettu lupaa mainittuna päivänä tai sen jälkeen. Kumottu. |
|
Määräykset tuelvat voimaan 1 tammikuuta 1990 ja ja ne koskevat rakentamistoimenpidettä, johon oli haettu lupa mainittuna päivänä ja sen jälkeen. Kumottu |
|
Kumottu. |
|
Määräykset tulivat voimaan 1 päivänä heinäkuuta 1976 ja koskivat rakentamistoimenpidettä, johon oli haettu lupaa mainittuna päivänä tai sen jälkeen. Kumottu. |
|
Määräykset tulivat voimaan 1 päivänä maaliskuuta 2004 ja koskivat rakentamistoimenpidettä, johon oli haettu lupaa mainittuna päivänä tai sen jälkeen. Kumottu. |
|
Kumottu. |
|
Ohjeet tulivat voimaan 1 päivänä maaliskuuta 1981. Kumottu. |
|
Ohjeet tulivat voimaan 1 päivänä toukokuuta 1987 ja koskivat rakentamistoimenpidettä, johon oli haettu lupaa mainittuna päivänä tai sen jälkeen. Kumottu. |
|
Betonirakenteet kohdat, 1.1, 1.2, 1.2.3, 2.6.1.5, 4.1.1.4, 4.1.2.5 ja 6.4.4 muuttuivat 1 päivänä tammikuuta 1990 ja kohdat 1.2.1, 2.2.6.3, 2.3.3.3, 4.1.1.4, 6.4.1 ja 8.3.3.4 muuttuivat 1 päivänä tammikuuta 1991, koskien rakentamistoimenpiteitä, joihin oli haettu lupa mainittuna päivänä tai sen jälkeen. Kumottu. |
|
12 päivänä marraskuuta 1986 annettujen ohjeiden kohtien 1.1, 1.3.4, 2.1.2, 2.1.6.2, 2.2.6.2, 2.2.6.3, 2.2.6.4, 2.5.2.4, 2.6.1.2, 2.6.1.3, 2.6.1.4, 3, 4.1.1.2, 4.1.2.4, 4.2.4.6, 6.3.3.1, 7.7.1, 7.8 muutokset tulivat voimaan 1 päivänä tammikuuta 1994 koskien rakentamistoimenpiteitä, joihin oli haettu lupa mainittuna päivänä tai sen jälkeen. Kumottu. |
|
Ohjeet tulivat voimaan 1 päivänä tammikuuta 2001. Kumottu. |
|
Ohjeet tulivat voimaan 1 päivänä tammikuuta 2005. Kumottu. |
|
Muutos tuli voimaan 1 päivänä toukokuuta 2009. Kumottu. |
|
Määräykset tulivat voimaan 1 päivänä heinäkuuta 1976 koskien rakentamistoimenpiteitä, joihin oli haettu lupa mainittuna päivänä tai sen jälkeen. Kumottu. |
|
Ohjeet tulivat voimaan 1 päivänä maaliskuuta 1982. Kumottu. |
|
Ohjeet tulivat voimaan 1 päivänä heinäkuuta 1987 korvaten vuoden 1981 annetut ohjeet kevytsoraharkkorakenteista. Kumottu. |
|
Asetus tuli voimaan 1 päivänä lokakuuta 2007 koskien trakennustoimenpiteitä, joihin on haettu lupa mainittun apäivänä tai sen jälkeen. Kumottu. |
|
Kumottu. |
|
Asetus tuli voimaan 1 päivänä elokuuta 2001 ja sillä kumottiin -88 annettuihin ohjeisiin sisältynyt liite 3 sovellettavista standardeista. Kumottu. |
|
Ohjeet tulivat voimaan 1 päivänä heinäkuuta 1989 ja korvasivat vuonna 1976 annetut ohjeet. Kumottu. |
|
Ohjeet tulivat voimaan 1 päivänä heinäkuuta 1988 ja korvasivat vuonna 1977 annetuissa ohjeissa B7 teräsrakenteita koskevan osan 11. Kumottu. |
|
Ohjeet tulivat voimaan 1 lokakuuta 1996. Kumottu |
|
Kumottu. |
|
Ohjeet tulivat voimaan 1 päivänä heinäkuuta 1989 ja korvasivat vuonna 1977 annetuissa ohjeissa E5 tiilirakenteita koskevan osan 11. Kumottu. |
|
Ohjeet tulivat voimaan 1 päivänä lokuuta 2007 ja sillä kumottiin 1988 annettu päätös tiilirakenteista. Kumottu. |
|
Kumottu. |
|
Kumottu. |
|
Ohjeet tulivat voimaan 1 päivänä maaliskuuta 1983 kumoten vuonna 1978 annetut ohjeet. Kumottu. |
|
Muutokset tulivat voimaan 1 päivänä heinäkuuta 1990 koskien rakennustoimenpiteitä, joihin on haettu lupaa mainittuna päivänä tai sen jälkeen. Kumottu. |
|
Asetus tuli voimaan 1 tammikuuta 2001 ja sillä kumottiin 1982 päätös puurakenteista siihen myöhemmin tehtyine muutoksineen. Kumottu. |
Eurokoodit |
|
Ympäristöministeriön asetuksella 4-16 kumotaan 1.1.2017 ympäristöministeriön asetus Eurocode-standardien soveltamisesta talonrakentamisessa ja sen liitteenä annetut kansalliset liitteet. Kumotut kansalliset liitteet on esitetty seuraavissa paketeissa siten, että tässä ilmoitetaan viimeisin muutosversio: |
|
YM asetus annettu | Kansalliset liitteet |
SFS-EN 1990 SFS-EN 1991-1-2, SFS-EN 1991-1-3, SFS-EN 1991-1-5 SFS-EN 1992-1-1, SFS-EN 1992-1-2 SFS-EN 1993-1-1 , SFS-EN 1993-1-2 , SFS-EN 1993-1-8, SFS-EN 1993-1-9, SFS-EN 1993-1-10 SFS-EN 1994-1-1, SFS-EN 1994-1-2 SFS-EN 1995-1-1, SFS-EN 1995-1-2 SFS-EN 1997-1 |
|
SFS-EN 1993-1-3, SFS-EN 1993-1-4, SFS-EN 1993-1-5, SFS-EN 1993-1-6, SFS-EN 1993-1-7, SFS-EN 1993-3-1, SFS-EN 1993-3-2 SFS-EN 1997-2 |
|
SFS-EN 1993-4-1+AC, SFS-EN 1993-4-2+AC, SFS-EN 1993-4-3+AC SFS-EN 1993-5+AC, SFS-EN 1993-6 SFS-EN 1995-1-1/A1:2008 SFS-EN 1996-1-1, SFS-EN 1996-1-2, SFS-EN 1996-2 |
|
Asetus standardin SFS-EN 1992-1-1 kohdan 4.4.1.2 muuttamisesta | |
SFS-EN 1991-1-7, SFS-EN 1991-3 SFS-EN 1992-3 SFS-EN 1993-1-11+AC, SFS-EN 1993-1-12 |
|
SFS-EN 1991-1-1muutos 1, SFS-EN 1999-1-4 muutos 1, SFS-EN 1991-1-6 muutos 1 SFS-EN 1993-3-1 muutos 1 SFS-EN 1999-1-1, SFS-EN 1999-1-2, SFS-EN 1999-1-3, SFS-EN 1999-1-4, SFS-EN 1999-1-5 |
|
C Eristykset |
|
Kumottu rakentamismääräys |
Lisätietoa |
|
Määräykset tulivat voimaan 1 päivänä heinäkuuta 1976 ja koskivat rakennustoimenpidettä, johon on haettu lupaa mainittuna päivänä tai sen jälkeen. Kumottu. |
|
C1 määräykset tulivat voimaan 1 päivänä heinäkuuta 1976. C2 määräykset tulivat voimaan 1 päivänä heinäkuuta 1976. C3 määräykset tulivat voimaan 1 päivänä heinäkuuta 1979. C4 ohjeet korvasivat 1975 annetut ohjeet C4 lämmönläpäisykertoimen määritys ja eristystyön suoritus. Kumottu. |
|
Määräykset tulivat voimaan 1 päivänä heinäkuuta 1985 ja koskivat rakennustoimenpidettä, johon on haettu lupaa mainittuna päivänä tai sen jälkeen. Kumottu. |
|
Määräykset tulivat voimaan 1.10.1998. Kumottu. |
|
Määräykset tulivat voimaan 1 päivänä heinäkuuta 1976 ja koskivat rakennustoimenpidettä, johon on haettu lupaa mainittuna päivänä tai sen jälkeen. Kumottu. |
|
Määräykset tulivat voimaan 1.1.1999. Kumottu |
|
Määräykset tulivat voimaan 1 päivänä tammikuuta 1985 ja koskivat rakennustoimenpidettä, johon on haettu lupaa mainittuna päivänä tai sen jälkeen. Kumottu. |
|
Asetus tuli voimaan 1 päivänä lokakuuta 2003 ja sillä kumottiin sisäasisinministeriön 1983 antama päätös lämmöneristyksestä. Kumottu. |
|
Asetus tuli voimaan 1 päivänä tammikuuta ja sillä kumottiin 2002 annettu asetus lämmöneristyksestä. Kumottu. |
|
Asetus tuli voimaan 1 päivänä tammikuuta 2010 ja sillä kumottiin 2007 annettu asetus lämmöneristyksestä. Kumottu. |
|
Ohjeet korvasivat 12 päivänä marraskuuta 1975 annetut ohjeet C4 Lämmönläpäisykertoimen määritys ja eristystyön suoritus. Kumottu. |
|
Ohjeet tulivat voimaan 1.10.2003. Kumottu |
|
Kumottu. |
|
Ohjeet tulivat voimaan 1 heinäkuuta 1985 ja kumosivat 8 päivänä kesäkuuta 1978 annetut Suomen rakentamismääräyskokoelmaan kuuluneet ääneneristystä koskevat ohjeet (C5). Kumottu. |
|
Ohjeet tulivat voimaan 1 päivänä tammikuuta 1984 ja koskivat rakennustoimenpiteitä, joihin oli haettu lupaa mainittuna päivänä tai sen jälkeen. Kumottu. |
D LVI ja energiatalous |
|
Kumottu rakentamismääräys |
Lisätietoa |
|
Määräykset tulivat voimaan 1 päivänä heinäkuuta 1976 ja koskivat rakennustoimenpiteitä, joihin oli haettu lupaa mainittuna päivänä tai sen jälkeen. Kumottu. |
|
Määräykset tulivat voimaan 1 päivänä heinäkuuta 1987 ja koskivat rakennustoimenpiteitä, joihin oli haettu lupaa mainittuna päivänä tai sen jälkeen. Kumottu. |
|
Määräykset ja ohjeet tulivat voimaan 1.7.2007. Kumottu |
|
Muutos tuli voimaan 3.1.2011. Kumottu |
|
Määräykset tulivat voimaan 1 päivänä heinäkuuta 1976 ja koskivat rakennustoimenpiteitä, joihin oli haettu lupaa mainittuna päivänä tai sen jälkeen. Kumottu |
|
Määräykset tulivat voimaan 1 päivänä heinäkuuta 1979 ja koskivat rakennustoimenpiteitä, joihin oli haettu lupaa mainittuna päivänä tai sen jälkeen. Kumottu. |
|
Määräykset ja ohjeet tulivat voimaan 1 päivänä tammikuuta 1988 ja koskivat rakennustoimenpiteitä, joihin oli haettu lupaa mainittuna päivänä tai sen jälkeen. Kumottu. |
|
Asetus tuli voimaan 1 päivänä lokakuuta 2003 ja sillä kumottiin ympäristöministeriön -87 antama päätös rakennusten sisäilmastosta ja ilmanvaihdosta. Kumottu. |
|
Asetus tuli voimaan 1 päivänä tammikuuta 2010 ja sillä kumottiin 2002 annettu asetus rakennusten sisäilmastosta ja ilmanvaihdosta. Kumottu. |
|
Asetus tuli voimaan 1.7.2012. Kumottu Perustelumuistio asetukseen D2 (2012). |
|
Määräykset tulivat voimaan 1 päivänä heinäkuuta 1979 ja koskivat rakennustoimenpiteitä, joihin oli haettu lupaa mainittuna päivänä tai sen jälkeen. Kumottu. |
|
Asetus tuli voimaan 1 päivänä tammikuuta 2008 ja sillä kumottiin sisäasiainministeriön -78 antama päätös rakennusten energiataloudesta. Kumottu. |
|
Asetus tuli voimaan 1 päivänä tammikuuta 2010 ja sillä kumottiin ympäristöministeriön 2007 antama asetus rakennusten energiatehokkuudesta. Kumottu. Esimerkki rakennuksen lämpöhäviöiden tasauslaskelmasta (pdf) Tasauslaskin 2007 (versio helmikuu 2009) (xls) D3 Tasauslaskin 2010 (versio helmikuu 2009) (xls) D3-2010 LTO-laskin Tasauslaskimeen (versio lokakuu 2009) (xls) |
|
Asetus tuli voimaan 1.7.2012. Kumottu |
|
Muutos tuli voimaan 15.1.2013. Kumottu |
|
Muutos tuli voimaan 1.6.2013. Kumottu |
Kumottu | |
|
Kumottu. |
Kumottu | |
|
Ohjeet tulivat voimaan 1 päivänä tammikuuta 1985. Kumottu. |
|
Ohjeet tulivat voimaan 1 päivänä tammikuuta 2008 ja sillä kumottiin ympäristöministeriön 1984 antama päätös renergiankulutuksen ja lämmitystehontarpeen laskennasta. Kumottu. |
Ohjeet tulivat voimaan 17.5.2013. Kumottu | |
|
Määräykset tulivat voimaan 1 päivänä tammikuuta 1990 ja koskivat rakennustoimenpiteitä, joihin oli haettu lupaa mainittuna päivänä tai sen jälkeen. Korvasivat vuoden 1984 määräykset A3. Kumottu. |
|
Määräykset tulevat voimaan 1 päivänä tammikuuta 1998. Kumottu. |
E Rakenteellinen paloturvallisuus |
|
Kumottu rakentamismääräys |
Lisätietoa |
|
Määräykset tulivat voimaan 1 päivänä heinäkuuta 1976. Jos lupaa rakentamistoimenpiteeseen haettiin ennen 1.1.78, saatiin kuitenkin käyttää aikaisempia määräyksiä. Kumottu. |
|
Määräykset tulivat voimaan 1.1.1981 ja koskivat rakennustoimenpiteitä, joihin oli haettu lupaa mainittuna päivänä tai sen jälkeen. Korvasivat vuoden -75 määräykset E1. Jos lupaa rakentamistoimenpiteeseen haettiin ennen 1.1.82, saatiin kuitenkin käyttää aikaisempia määräyksiä. Kumottu. |
|
Määräykset ja ohjeet tulivat voimaan 1 päivänä syyskuuta 1997 ja koskivat rakentamista, johon oli haettu lupaa mainittuna päivänä tai sen jälkeen. Korvasivat vuoden -80 ohjeet E1. Kumottu. |
|
Asetus tuli voimaan 1 päivänä heinäkuuta 2002 ja se kumosi -97 annetun päätöksen (E1). Kumottu. |
|
Asetus tuli voimaan 15.4.2011. Kumottu. |
|
Kumottu. |
|
Ohjeet tulivat voimaan 1.7.1985 ja niillä korvattiin vuonna -75 annetut ohjeet E2 Teollisuus- ja varastorakennusten paloturvallisuus. Kumottu. |
|
Ohjeet tulivat voimaan 1.1.1995 ja korvasivat 15.10.1984 annetut ohjeet tuotanto- ja varastorakennusten paloturvallisuudesta. Kumottu. |
|
Ohjeet tulivat voimaan 1 päivänä syyskuuta 1997 ja koskivat rakentamista, johon oli haettu lupaa mainittuna päivänä tai sen jälkeen. Ohjeet korvaavat -94 annetut ohjeet (E2). Kumottu. |
|
Ohjeet tulivat voimaan 1.10.2005. Kumottu |
|
Kumottu. |
|
Ohjeet tulivat voimaan 1.1.1988 ja ne korvasivat 29.12.1976 annetut ohjeet E3. Kumottu. |
|
Määräykset tulivat voimaan 1.12.2007. Kumottu |
|
Kumottu. |
|
Ohjeet tulivat voimaan 1.7.1990 ja korvasivat 26.9.1977 annetut ohjeet E4. Kumottu. |
|
Ohjeet tulivat voimaan 1.9.1997 ja korvasivat 19.12.1989 annetut ohjeet E4. Kumottu. |
|
Ohjeet tulivat voimaan 1.10.2005. Kumottu |
|
Kumottu. |
|
Kumottu. |
|
Ohjeet tulivat voimaan 1 päivänä tammikuuta 1991 ja korvasivat -78 annetut ohjeet osastoivista ovista (E6). Kumottu. |
|
Päätös tuli voimaan 1.9.1998. Kumottu. |
|
Kumottu. |
|
Ohjeet tulivat voimaan 1.1.2004. Osan E7 uusiminen, esiselvitys (pdf, 6 Mt) |
|
Ohjeet tulivat voimaan 1 päivänä syyskuuta 1985 ja koskivat rakentamistoimenpidettä, johon oli haettu lupaa mainittuna päivänä tai sen jälkeen. Kumottu. |
|
Ohjeet tulivat voimaan 1 päivänä syyskuuta 1997 ja koskivat rakentamistoimenpidettä, johon oli haettu lupaa mainittuna päivänä tai sen jälkeen. Kumottu. |
|
Ohjeet tulivat voimaan 1.10.2005. Kumottu |
F Yleinen rakennussuunnittelu |
|
Kumottu rakentamismääräys |
Lisätietoa |
|
Määräykset tulivat voimaan 31 päivänä joulukuuta 1979 ja koskivat rakentamistoimenpidettä, johon oli haettu lupaa mainittuna päivänä tai sen jälkeen. Kumottu. |
|
Määräykset ja ohjeet tulivat voimaan 1 päivänä heinäkuuta 1985. Päätöksellä kumottiin -78 annetut aikaisemmat määräykset F1. Kumottu. |
|
Määräykset ja ohjeet tulivat voimaan 1 päivänä joulukuuta 1997. Päätöksellä kumottiin -84 annetut aikaisemmat määräykset F1. Kumottu. |
|
Määräykset ja ohjeet tulivat voimaan 1.3.2005. Kumottu |
|
Ohjeet tulivat voimaan 1 päivänä heinäkuuta 1983 ja koskivat rakentamistoimenpidettä, johon oli haettu lupaa mainittuna päivänä tai sen jälkeen. Kumottu. |
|
Määräykset ja ohjeet tulivat voimaan 1.12.2001. Kumottu |
G Asuntorakentaminen |
|
Kumottu rakentamismääräys |
Lisätietoa |
|
Määräykset tulivat voimaan 1 päivänä maaliskuuta 1994 ja koskivat rakennustoimenpidettä, johon oli haettu lupaa mainittuna päivänä tai sen jälkeen. Kumottu. |
|
Määräykset tulivat voimaan 1.3.2005. Kumottu |
|
Määräykset ja ohjeet tulivat voimaan 1 päivänä maaliskuuta 1995. Kumottu. |
|
Määräykset tulivat voimaan 1 syyskuuta 1998. ja ne kumosivat 1995 annetut määräykset ja ohjeet valtion asuntorakentamisesta. Kumottu |
Vanhentuneet ohjeet
Vanhentuneet ohjeet
Osa maankäyttö- ja rakennuslain 1.1.2013 voimaan tulleen muutoksen jälkeen julkaistuista Suomen rakentamismääräyskokoelman osista tai ohjeista on vanhentunut. Vanhentuneet julkaisut ovat olleet käytössä allekirjoituspäivästä alkaen, kunnes korvaava julkaisu on allekirjoitettu tai julkaisun vanhenemisesta on erikseen ilmoitettu.
Vanhentuneet ohjeet vuodesta 2016 alkaen
Suunnittelu ja valvonta
-
Rakenteiden lujuus ja vakaus
- Teräsrakenteet, ohjeet, 2017
- Teräsrakenteet, ohjeet, 2016
- Alumiinirakenteet, ohjeet, 2016
- Pohjarakenteet, säännökset ja ohjeet, 2016
- Kuormat, säännökset ja ohjeet, 2016
- Betonirakenteet, ohjeet, 2016
Paloturvallisuus
-
Terveellisyys
-
Käyttöturvallisuus
-
Esteettömyys
-
Meluntorjunta ja ääniolosuhteet
-
Energiatehokkuus
-
Rakennuksen käyttö- ja huolto-ohje
-
Asuntosuunnittelu
-