Suunnittelu ja valvonta
Rakennushankkeeseen ryhtyvän on huolehdittava siitä, että rakennus suunnitellaan ja rakennetaan rakentamista koskevien säännösten ja määräysten sekä myönnetyn luvan mukaisesti. Rakennushankkeeseen ryhtyvällä on oltava hankkeen vaativuus huomioon ottaen riittävät edellytykset sen toteuttamiseen. Rakennushankkeeseen ryhtyvän on huolehdittava myös siitä, että rakennushankkeessa on kelpoisuusvaatimukset täyttävät suunnittelijat ja työnjohtajat ja että muillakin rakennushankkeessa toimivilla on heidän tehtäviensä vaativuus huomioon otettuna riittävä asiantuntemus ja ammattitaito.
Kunnan rakennusvalvontaviranomaisen tehtävänä on yleisen edun kannalta valvoa rakennustoimintaa sekä osaltaan huolehtia, että rakentamisessa noudatetaan, mitä laissa tai sen nojalla säädetään tai määrätään. Valvontatehtävän laajuutta ja laatua harkittaessa otetaan huomioon rakennushankkeen vaativuus, luvan hakijan ja hankkeen suunnittelusta ja toteuttamisesta vastaavien henkilöiden asiantuntemus ja ammattitaito sekä muut valvonnan tarpeeseen vaikuttavat seikat.
Rakennustyö on tehtävä siten, että se täyttää rakentamista koskevien säännösten ja määräysten sekä hyvän rakennustavan vaatimukset.
Rakennustyön viranomaisvalvonta alkaa luvanvaraisen rakennustyön aloittamisesta ja päättyy loppukatselmukseen. Valvonta kohdistuu viranomaisen päättämissä työvaiheissa ja laajuudessa rakentamisen hyvän lopputuloksen kannalta merkittäviin seikkoihin.
Rakennushankkeeseen ryhtyvän on huolehdittava, että rakennustyömaalla pidetään rakennustyön tarkastusasiakirjaa. Rakennusluvassa tai aloituskokouksessa sovittujen rakennusvaiheiden vastuuhenkilöiden sekä työvaiheita tarkastaneiden on varmennettava tekemänsä tarkastukset rakennustyön tarkastusasiakirjaan. Rakennustyön tarkastusasiakirjaan tehtävät merkinnät muodostavat koko rakennustyön kulun kuvauksen rakennustyön aloittamisen edellytysten toteamisesta loppukatselmuksen yhteydessä rakennusvalvontaviranomaiselle loppukatselmuspöytäkirjan liitteeksi luovutettavaan tarkastusasiakirjan yhteenvetoon.
Asetukset
215/2015
216/2015
1063/2024
- Ympäristöministeriön ohje rakennusten suunnittelijoiden kelpoisuudesta (2015)
- Ympäristöministeriön ohje rakentamisen työnjohtotehtävien vaativuusluokista ja työnjohtajien kelpoisuudesta (2015)
- Ympäristöministeriön ohje rakentamista koskevista suunnitelmista ja selvityksistä (2015)
- Ympäristöministeriön ohje rakennustyön suorituksesta ja valvonnasta (2015)
Rakenteiden lujuus ja vakaus
Rakennushankkeeseen ryhtyvän on huolehdittava, että rakennus suunnitellaan ja rakennetaan siten, että sen rakenteet ovat lujia ja vakaita, soveltuvat rakennuspaikan olosuhteisiin ja kestävät rakennuksen suunnitellun käyttöiän. Kantavien rakenteiden suunnittelun ja mitoituksen on perustuttava rakenteiden mekaniikan sääntöihin ja yleisesti hyväksyttyihin suunnitteluperusteisiin taikka luotettaviin koetuloksiin tai muihin käytettävissä oleviin tietoihin. Rakennuksen rakentamisessa on käytettävä rakenteiden lujuuden ja vakauden kannalta soveltuvia rakennustuotteita.
Rakennus on suunniteltava ja rakennettava siten, etteivät siihen rakentamisen ja käytön aikana kohdistuva kuormitus aiheuta sortumista, lujuutta tai vakautta haittaavia muodonmuutoksia eikä vaurioita rakennuksen muita osia taikka rakennukseen asennettuja laitteita tai kiinteitä varusteita. Lisäksi rakennus on suunniteltava ja rakennettava siten, että ulkoisen syyn rakenteille aiheuttama vaurio ei ole suhteettoman suuri sen aiheuttaneeseen tapahtumaan verrattuna.
Kantavia rakenteita koskevat olennaiset tekniset vaatimukset täyttyvät, kun rakenteet suunnitellaan ja toteutetaan eurokoodien sekä niitä koskevien kansallisten valintojen mukaan. Muun suunnittelu- ja toteutusjärjestelmän soveltaminen on mahdollista, kun suunnittelu ja toteutus johtaa rakenteiden lujuuden ja vakauden, käyttökelpoisuuden ja käyttöiän kannalta olennaisten teknisten vaatimusten täyttymiseen.
Asetukset
465/2014
477/2014
125/2016
Ympäristöministeriön asetukset rakenteiden kuormia koskevista kansallisista valinnoista
3/16
4/16
5/16
6/16
7/16
8/16
9/16
10/16
11/16
12/16
13/16
Asetuksiin liittyvät ympäristöministeriön ohjeet
- Ympäristöministeriön ohje betoniharkkorakenteista (1993)
- Ympäristöministeriön ohje kantavien rakenteiden suunnitteluperusteista (2016)
- Ympäristöministeriön ohje betoni-teräs -liittorakenteista (2016)
- Ympäristöministeriön ohje puurakenteista (2016)
- Ympäristöministeriön ohje muuratuista rakenteista (2016)
- Ympäristöministeriön ohje pohjarakenteiden suunnittelusta (2018)
- Ympäristöministeriön ohje alumiinirakenteista (2018)
- Ympäristöministeriön ohje rakenteiden kuormista (2019)
- Ympäristöministeriön ohje betonirakenteista (2019)
- Ympäristöministeriön ohje teräsrakenteista (2019)
Lisätietoja
Katariina Kevarinmäki
erityisasiantuntija
0295250292
[email protected]
Paloturvallisuus
Rakennushankkeeseen ryhtyvän on huolehdittava, että rakennus suunnitellaan ja rakennetaan sen käyttötarkoituksen edellyttämällä tavalla paloturvalliseksi. Palon syttymisen vaaraa on rajoitettava. Rakennuksen kantavien rakenteiden on oltava sellaiset, että ne palon sattuessa kestävät vähimmäisajan ottaen huomioon rakennuksen sortuminen, poistumisen turvaaminen, pelastustoiminta ja palon hallintaan saaminen. Palon ja savun kehittymistä ja leviämistä rakennuksessa sekä palon leviämistä lähistöllä oleviin rakennuksiin on pystyttävä rajoittamaan. Rakennuksen rakentamisessa on käytettävä paloturvallisuuden kannalta soveltuvia rakennustuotteita ja teknisiä laitteistoja.
Rakennuksen on oltava sellainen, että siinä olevat voivat palon sattuessa pelastautua tai heidät voidaan pelastaa. Pelastushenkilöstön turvallisuus on rakentamisessa otettava huomioon. Lupaviranomainen voi edellyttää laadittavaksi turvallisuusselvityksen poistumisturvallisuuden kannalta erittäin vaativasta kohteesta.
Asetukset
745/2017
848/2017
927/2020
Asetuksiin liittyvät ympäristöministeriön ohjeet
Muut materiaalit
- Monitoimihallin paloturvallisuus (2003)
- Ilmanvaihtolaitteistojen paloturvallisuusopas (2012)
- Tampereen teknillinen yliopisto: Savupiipun läpivientieristeen orgaanisen aineen palamisen vaikutus savupiipun läpiviennin paloturvallisuuteen (2016)
- Tampereen teknillinen yliopisto: Yläpohjan eristäminen muovieristeillä metallisen savupiipun ympärillä (2016)
- Tampereen teknillinen yliopisto: Yläpohjan lisälämmöneristäminen metallisen savupiipun ympärillä (2016)
- Savupiippujen rakenteet ja paloturvallisuus – esimerkkejä savupiippujen toteuttamisesta (2018)
Lisätietoja
Jyrki Kauppinen
rakennusneuvos
0295250122
[email protected]
Katariina Kevarinmäki
erityisasiantuntija
0295250292
[email protected]
Terveellisyys
Rakennushankkeeseen ryhtyvän on huolehdittava, että rakennus käyttötarkoituksensa ja ympäristöstä aiheutuvien olosuhteittensa edellyttämällä tavalla suunnitellaan ja rakennetaan siten, että se on terveellinen ja turvallinen rakennuksen sisäilma, kosteus-, lämpö- ja valaistusolosuhteet sekä vesihuolto huomioon ottaen. Rakennuksesta ei saa aiheutua terveyden vaarantumista sisäilman epäpuhtauksien, säteilyn, veden tai maapohjan pilaantumisen, savun, jäteveden tai jätteen puutteellisen käsittelyn taikka rakennuksen osien ja rakenteiden kosteuden vuoksi.
Rakentamisessa on käytettävä tuotteita, joista ei niiden suunnitellun käyttöiän aikana aiheudu sisäilmaan, talousveteen eikä ympäristöön sellaisia päästöjä, joita ei voida pitää hyväksyttävinä. Rakennuksen järjestelmien ja laitteistojen on sovelluttava tarkoitukseensa ja ylläpidettävä terveellisiä olosuhteita.
Asetukset
782/2017
1009/2017
1047/2017
814/2020
62/2023
Ympäristöministeriön asetukset tuotteita koskevista olennaisista teknisistä vaatimuksista
475/2018
476/2018
455/2019
477/2019
478/2019
480/2019
481/2019
482/2019
483/2019
497/2019
498/2019
499/2019
500/2019
1044/2020
1112/2020
Rakennustuotteiden kansalliset hyväksyntämenettelyt
Asetuksiin liittyvät ympäristöministeriön ohjeet
Laskimet
Muut materiaalit
- Tilan ulkoilmavirran mitoitus hiilidioksidikuormituksen perusteella (2018)
- Moottoriajoneuvosuojan ilmanvaihdon mitoitusopas (2018)
- Vesi- ja viemärilaitteistot -opas, loppuraportti (2018)
- Sisäilmasto ja ilmanvaihto -opas, loppuraportti (2018)
- Painovoimainen ilmanvaihto -opas (2018)
- Opas asuinrakennusten ilmanvaihdon mitoitukseen (2019)
- Opas ilmanvaihdon mitoitukseen muissa kuin asuinrakennuksissa (2019)
- Rakennusten paine-erojen mittausohje -projekti, loppuraportti (2019)
Aiheeseen liittyvää
- 545/2015 Sosiaali- ja terveysministeriön asetus asunnon ja muun oleskelutilan terveydellisistä olosuhteista sekä ulkopuolisten asiantuntijoiden pätevyysvaatimuksista | FINLEX
- Valvira: Asumisterveysasetuksen soveltamisohje | Valvira
- Kiinteistöjen hoito koronaviruksen leviämisen torjunnassa | FINVAC
Lisätietoja
Katja Outinen
rakennusneuvos
0295250323
[email protected]
Tomi Marjamäki
erityisasiantuntija
0295250027
[email protected]
Käyttöturvallisuus
Rakennushankkeeseen ryhtyvän on huolehdittava siitä, että rakennus sen käyttötarkoituksen edellyttämällä tavalla suunnitellaan ja rakennetaan siten, että sen käyttö ja huolto on turvallista. Rakennuksesta tai sen ulkotiloista ja kulkuväylistä ei saa aiheutua sellaista tapaturman, onnettomuuden tai vahingon uhkaa, jota ei voida pitää hyväksyttävänä.
Vaaran hyväksyttävyyden arviointi perustuu kohteen tavanomaiseen tai normaalisti ennakoitavaan käyttöön. Tällaiseen käyttöön ei kuulu käyttäjien tietoinen tai tahallinen riskinotto.
Käyttöturvallisuusvaatimus viittaa kolmeen suureen riskiryhmään:
- Kaatumiset, liukastumiset ja putoamiset, liikkuvan käyttäjän törmäys tai puristumisriskit sekä liikkuvan kohteen tai siitä irtoavien osien aiheuttamat iskut, leikkaamiset ja likistämiset.
- Palo-, sähkö- tai räjähdystapaturmat. Paloturvallisuudesta säädetään ympäristöministeriön asetuksessa rakennusten paloturvallisuudesta, sähköturvallisuudesta säädetään sähköturvallisuuslaissa ja sen nojalla.
- Ajoneuvon liikkumisesta aiheutuvat onnettomuudet rakennuksissa ja rakennuspaikoilla.
Asetukset
1007/2017
Lisätietoja
Katariina Kevarinmäki
erityisasiantuntija
0295250292
[email protected]
Esteettömyys
Rakennushankkeeseen ryhtyvän on huolehdittava, että rakennus ja sen piha- ja oleskelualueet suunnitellaan ja rakennetaan niiden käyttötarkoituksen, käyttäjämäärän ja kerrosluvun edellyttämällä tavalla siten, että esteettömyys ja käytettävyys otetaan huomioon erityisesti lasten, vanhusten ja vammaisten henkilöiden kannalta.
Asetukset
241/2017
683/2024
- Valtioneuvoston asetus rakennuksen esteettömyydestä annetun valtioneuvoston asetuksen 1 §:n muuttamisesta | FINLEX
Asetuksiin liittyvät ympäristöministeriön ohjeet
Muut materiaalit
Lisätietoja
Niina Kilpelä
yliarkkitehti
0295250019
[email protected]
Meluntorjunta ja ääniolosuhteet
Rakennushankkeeseen ryhtyvän on huolehdittava, että rakennus ja sen oleskelu- ja piha-alueet niiden käyttötarkoituksen edellyttämällä tavalla suunnitellaan ja rakennetaan siten, että rakennuksen sekä rakennuspaikan piha- ja oleskelualueiden melualtistus ja ääniolosuhteet eivät vaaranna terveyttä, lepoa tai työntekoa.
Rakenteiden ääneneristävyyden ja taloteknisten laitteiden äänitason ja asennusten on oltava sellaisia, että rakennuksessa oleskelevien uni ja lepo eivät häiriinny ja rakennuksen käyttötarkoituksen mukainen toiminta on ääniolosuhteiden puolesta mahdollista. Rakennuksen ääniolosuhteet on määritettävä äänitason ja kaiuntaisuuden avulla sekä piha- ja oleskelualueilla äänitasojen avulla.
Asetukset
796/2017
360/2019
Asetuksiin liittyvät ympäristöministeriön ohjeet
Lisätietoja
Ari Saarinen
ympäristöneuvos
0295250257
[email protected]
Energiatehokkuus
Rakennushankkeeseen ryhtyvän on huolehdittava, että rakennus sen käyttötarkoituksen edellyttämällä tavalla suunnitellaan ja rakennetaan siten, että energiaa ja luonnonvaroja kuluu säästeliäästi. Energiatehokkuuden vähimmäisvaatimusten täyttyminen on osoitettava laskelmilla.
Rakennuksessa käytettävien rakennustuotteiden ja taloteknisten järjestelmien sekä niiden säätö- ja mittausjärjestelmien on oltava sellaisia, että energiankulutus ja tehontarve rakennusta ja sen järjestelmiä käyttötarkoituksensa mukaisesti käytettäessä jää vähäiseksi ja että energiankulutusta voidaan seurata.
Energiatehokkuutta on parannettava rakennuksen rakennus- tai toimenpideluvanvaraisen korjaus- ja muutostyön tai rakennuksen käyttötarkoituksen muutoksen yhteydessä, jos se on teknisesti, toiminnallisesti ja taloudellisesti toteutettavissa.
Asetukset
788/2017
1010/2017
1048/2017
718/2020
4/13
2/17
Asetuksiin liittyvät ympäristöministeriön ohjeet
Laskimet
- Laajamittainen korjaus -laskin (2016) (.xlsx)
- LTO-laskin 2018 (2017) (.xlsx)
- LTO-laskin 2010 (2009) xls
- Lämpöhäviön tasauslaskin 2018 (2017) (.xlsx)
- Lämpöhäviön tasauslaskin 2010 (2009) xls
- RakEne-laskin 2018 (2017) (.xlsx)
- PILP-laskin 2018 (2019) (.xlsm)
Muut materiaalit
- D7 - Kattiloiden hyötysuhdevaatimukset, määräykset (1997)
- VTT:n lausunto rakenteiden energiatehokkuuden parantamisen vaikutuksista rakenteiden kosteustekniseen toimintaan (2008)
- Matalaenergiarakenteiden toimivuus - Tutkimustuloksia ja suosituksia uusiin lämmöneristys- ja energiankulutusmääräyksiin ja -ohjeisiin, loppuraportti (2008)
- Energiamuotojen kerroin - Yleiset perusteet ja toteutuneen sähkön- ja lämmöntuotannon kertoimet (2010)
- Jäähdytysjärjestelmien energialaskentaopas (2011)
- Lämmitysjärjestelmät ja lämmin käyttövesi -laskentaopas - Järjestelmien lämpöhäviöiden laskenta ja hyötysuhteiden määritys (2011)
- Aurinko-opas 2012 - Aurinkolämmön ja –sähkön energiantuoton laskennan opas (2011)
- Viivamaisten lisäkonduktanssien laskentaopas - Ohje rakennusosien välisten liitosten viivamaisten lisäkonduktanssien laskentaan (2012)
- Lämpöpumppujen energialaskentaopas (2012)
- D3 laskentaopas - Kesäajan huonelämpötilan vaatimuksenmukaisuuden osoittaminen (2012)
- Testivuosien kuvaus (2012) (.xls)
- Säätiedot Jyväskylä (2012) (.xls)
- Säätiedot Sodankylä 2012) (.xls)
- Säätiedot Vantaa (2012) (.xls)
- Päästöttömän rakennuksen laskennassa käytettävät säätiedot (xls) - Kosteusteknisesti toimivia korjausrakentamisen periaateratkaisuja (2013)
- Ympäristöopas 2013 - Energiakaivo (2013)
- Ikkunoiden ja ovien korjaus- ja muutoshankkeiden ohjeistus (2014)
- Poistoilmalämpöpumput kaukolämpöjärjestelmässä (2015)
- Rakennusten lisälämmöneristäminen (2016)
- Rakenteellinen energiatehokkuus korjausrakentamisessa (2017)
- Tasauslaskentaopas 2018 - Rakennuksen lämpöhäviön määräystenmukaisuuden osoittaminen (2017)
- Esimerkkilaskelmat 2018 - Rakenteellisen energiatehokkuuden määräystenmukaisuuden osoittaminen (2017)
- Laskentaopas - Tarpeenmukaisen ilmanvaihdon huomioiminen energiatehokkuuden vertailuluvun (E-luvun) laskennassa (2018)
- Rakennusten laajamittainen korjaus (2018)
- PILP-opas 2018 - Poistoilmalämpöpumpun (PILP) lämmöntalteenoton vuosihyötysuhteen määrittäminen lämpöhäviöiden tasauslaskentaa varten (2018)
- Laskentaopas - Valaistuksen tehontiheyden ja tarpeenmukaisuuden huomioiminen E-luvun laskennassa (2018)
- Energiatehokkuuden parantaminen kulttuurihistoriallisesti arvokkaan rakennuksen korjaushankkeessa (2019)
- Rakenteellinen energiatehokkuus avuksi ilmastopäästöjen vähentämiseen - Vähähiilisyysopas (2022)
- Päivänvalo-olosuhteiden arviointi- ja ohjausmenetelmät (2022)
- Energiatehokkuus hirsirunkojen uusiokäytössä (2023)
- Selvitys rakentamismääräyksistä rakennuksia siirrettäessä (2023)
- Rakennusosien lämmönläpäisykertoimen laskenta (12.3.2025)
- Laskentaesimerkit, rakennusosien lämmönläpäisykertoimen laskenta (2024)
- Maanvastaisten rakenteiden ja tuuletetun alapohjan käsittelystä tasauslaskennassa (2024)
Lisätietoja
Jyrki Kauppinen
rakennusneuvos
0295250122
[email protected]
Rakennuksen vähähiilisyys
Rakennuksen ilmastoselvitys ja rakennustuoteluettelo
Rakentamishankkeeseen ryhtyvän on huolehdittava, että uusi rakennus suunnitellaan ja rakennetaan sen käyttötarkoituksen edellyttämällä tavalla vähähiiliseksi. Rakennuksen ja rakennuspaikan hiilijalanjälki ja hiilikädenjälki on raportoitava loppukatselmusta varten tehtävässä ilmastoselvityksessä seuraavien uusien rakennusten osalta:
1) rivitalo;
2) asuinkerrostalo;
3) toimistorakennus ja terveyskeskus;
4) liikerakennus, tavaratalo, kauppakeskus, myymälärakennus, myymälähalli, teatteri, ooppera-, konsertti- ja kongressitalo, elokuvateatteri, kirjasto, arkisto, museo, taidegalleria ja näyttelyhalli;
5) majoitusliikerakennus, hotelli, asuntola, palvelutalo, vanhainkoti ja hoitolaitos;
6) opetusrakennus ja päiväkoti;
7) liikuntahalli;
8) sairaala;
9) lämmitetyltä nettoalaltaan yli 1 000 neliömetrin suuruinen varastorakennus, liikenteen rakennus, uimahalli ja jäähalli.
Ilmastoselvityksen laatimisvelvoite ei koske korjaus- ja muutostöitä, kerrosalaan laskettavan tilan lisäämistä eikä rakennuksen laajentamista. Hiilijalanjäljen ja hiilikädenjäljen arvioinnin on katettava rakennuksen elinkaari. Arvioinnissa on käytettävä rakennuksen vähähiilisyyden arviointimenetelmää sekä kansallisen päästötietokannan tietoja tai muita arviointimenetelmän mukaisia ympäristöominaisuustietoja.
Vähähiilisyyden arvioinnin on katettava erikseen rakennuksen ja rakennuspaikan sisältämät uudet ja hyödynnettävät rakennus- ja tekniikkaosat. Rakentamishankkeeseen ryhtyvän on huolehdittava, että edellä mainitulle laaditaan vähintään pääpiirustustasoinen rakennustuoteluettelo. Luettelo on päivitettävä keskeisten muutosten osalta rakennuksen loppukatselmusta varten.
Uuden rakennuksen hiilijalanjäljen raja-arvot
Uuden rakennuksen hiilijalanjälki ei saa ylittää rakennusten käyttötarkoitusluokittain säädettyä raja-arvoa. Rakennuksen hiilijalanjäljen raja-arvon alittuminen osoitetaan loppukatselmusta varten tehtävällä ilmastoselvityksellä. Raja-arvo ei koske korjaus- ja muutostöitä, kerrosalaan laskettavan tilan lisäämistä eikä rakennuksen laajentamista.
Asetukset
1027/2024
Muut materiaalit
Lisätietoja
Maria Tiainen
erityisasiantuntija
0295250394
[email protected]
Rakentamisen kiertotalous
Rakentamishankkeeseen ryhtyvän on hakiessaan rakentamis- tai purkamislupaa tai tehdessään purkamisilmoituksen esitettävä purkumateriaali- ja rakennusjäteselvitys, josta on käytävä ilmi arviot rakennus- tai purkuhankkeessa syntyvien purkumateriaalien määristä. Selvitystä ei kuitenkaan edellytetä hankkeissa, joissa purkumateriaalien määrä on vähäinen. Sellaisessa uuden rakennuksen rakentamishankkeessa, johon ei sisälly purkamista, on ilmoitettava arvio ainoastaan rakennuspaikalta pois kuljetettavan maa- ja kiviaineksen määrästä.
Purkumateriaali- ja rakennusjäteselvitys on päivitettävä rakennus- tai purkuhankkeen valmistuttua siten, että siitä käyvät ilmi tiedot rakennuspaikalta pois kuljetettujen rakennus- ja purkujätteiden määristä, toimituspaikoista ja käsittelystä. Myös uuden rakennuksen rakentamishankkeen selvitykseen on lisättävä tiedot syntyneistä rakennusjätteistä.
Rakentamishankkeeseen ryhtyvän on huolehdittava, että purkumateriaali- ja rakennusjäteselvityksessä edellytetyt tiedot ilmoitetaan Suomen ympäristökeskuksen ylläpitämään tietokantaan.
Asetukset
1089/2024
Lisätietoja
Harri Hakaste
yliarkkitehti
0295250074
[email protected]
Rakennuksen käyttö- ja huolto-ohje
Rakennushankkeeseen ryhtyvä vastaa siitä, että sellaiselle rakennukselle, jota käytetään pysyvään asumiseen tai työskentelyyn tai rakennusta varten tarvittavan rakennuspaikan tai tontin tekniseen hoitoon tai kunnossapitoon, laaditaan käyttö- ja huolto-ohje. Käyttö- ja huolto-ohje on laadittava myös rakennuksen korjaus- ja muutostyössä tai käyttötarkoituksen muutoksen yhteydessä silloin, kun toimenpide edellyttää rakennuslupaa. Käyttö- ja huolto-ohjetta ei kuitenkaan tarvitse laatia tilapäiselle eikä määräaikaiselle rakennukselle, sellaiselle loma- tai virkistyskäyttöön tarkoitetulle rakennukselle, jota ei käytetä ympärivuotisesti, eikä tuotanto- ja varastorakennukselle, jossa ei pysyvästi työskennellä.
Käyttö- ja huolto-ohjeen tulee sisältää rakennuksen käyttötarkoitus ja rakennuksen ominaisuudet sekä rakennuksen ja sen rakennusosien ja laitteiden suunniteltu käyttöikä huomioon ottaen tarvittavat tiedot rakennuksen asianmukaista käyttöä ja kunnossapitovelvollisuudesta huolehtimista varten. Rakennushankkeeseen ryhtyvän tulee ottaa huomioon, että rakennustyön suorituksen loppukatselmusta ei voida toimittaa, mikäli rakennuksen käyttö- ja huolto-ohje, jos sellainen on laadittava, ei ole riittävässä laajuudessa valmis ja toimitettavissa rakennuksen omistajalle.
Laajarunkoisten rakennusten rakenteellisen turvallisuuden arvioinnista annetussa laissa (300/2015) säädetään erikseen velvollisuudesta laatia käyttö- ja huolto-ohje eräille laajarunkoisille rakennuksille samoin kuin käyttö- ja huolto-ohjeen erityisistä sisältövaatimuksista kyseisten rakennusten osalta (301/2015).
Asetukset
300/2015
301/2015
Asuntosuunnittelu
Rakennushankkeeseen ryhtyvän on huolehdittava, että asumiseen tarkoitetut tilat suunnitellaan ja rakennetaan tarkoituksenmukaisiksi ja viihtyisiksi. Asuntosuunnittelulla on edistettävä asumiseen tarkoitettujen tilojen toimivuutta sekä soveltuvuutta erilaisiin ja muuttuviin asumistarpeisiin.
Rakennushankkeeseen ryhtyvän on erityisesti huolehdittava, että ympäristötekijät ja luonnonolosuhteet otetaan huomioon asuinrakennuksen sijoittelussa, rakennuksen tilojen järjestelyssä ja muussa asuntosuunnittelussa.
Asetukset
631/2024
Lisätietoja
Harri Hakaste
yliarkkitehti
0295250074
[email protected]
