Uusi asumisoikeuslaki parantaa asukkaiden vaikutusmahdollisuuksia, asumisoikeussopimusten pysyvyys säilyy

Tasavallan presidentti Sauli Niinistö on vahvistanut tänään 7.5.2021 uuden asumisoikeusasunnoista annetun lain. Uudistetulla lailla vahvistetaan asumisoikeusjärjestelmän kohtuuhintaisuutta ja läpinäkyvyyttä, lisätään asukkaiden vaikutusmahdollisuuksia ja yksinkertaistetaan asukasvalintaa.

Suomessa on noin 50 000 asumisoikeusasuntoa, ja niissä noin 100 000 asukasta. Jo 30 vuotta käytössä ollut asumisoikeusjärjestelmä on tarjonnut tärkeän, kohtuuhintaisen vaihtoehdon vuokra- ja omistusasumiselle etenkin kaupunkikeskuksissa, joissa se myös tasapainottaa asuinalueiden asukasrakennetta. Vuonna 2016 tehdyn selvityksen mukaan järjestelmään on kuitenkin liittynyt myös haasteita, joihin lakiuudistuksessa on tartuttu. Hallitusohjelman mukaisesti uudella asumisoikeuslailla halutaan varmistaa, että asumisoikeusasuminen on toimiva ja houkutteleva asumismuoto myös tulevaisuudessa.

”Asumisoikeusasuntoja on rakennettu 1990-luvulta lähtien, ja ne ovat tärkeä osa suomalaista asumisjärjestelmää. Uudella lailla vahvistamme asukkaiden vaikutusmahdollisuuksia, selkeytämme jonotusjärjestelmää ja edistämme kohtuuhintaisuutta. Näin varmistamme, että asumisoikeusasuminen on jatkossakin houkutteleva asumismuoto”, sanoo ympäristö- ja ilmastoministeri Krista Mikkonen.

Uuden lain myötä asukkaiden mahdollisuuksia vaikuttaa asumisoikeusyhtiöiden asioihin on lisätty; asukasjäsenten määrää asumisoikeusyhtiöiden hallituksissa on kasvatettu vähintään 40 prosenttiin, ja asukkaat voivat jatkossa valita valvojan tarkastamaan yhtiön toimia, kuten vuokranmääritystä ja hankintojen kilpailutuksia.

Talokohtainen asukashallinto säilyy myös jatkossa, mutta sen lisäksi yhtiötason asioita, kuten korjaus- ja rahoitussuunnitelmia, hoitojärjestelmää, kilpailutuksia tai käyttövastikkeiden tasauksen periaatteita käsittelee asukkaiden ja omistajan välinen yhteistyöelin. Asumisoikeusasioita kehittämään perustetaan myös valtakunnallinen neuvottelukunta, johon osallistuu tasapuolisesti sekä omistajien että asukkaiden edustajia.

Asukasvalinnassa käyttöön uudet järjestysnumerot vuodesta 2023 alkaen

Asumisoikeusasuntojen asukasvalinnassa siirrytään määräaikaisiin järjestysnumeroihin ja valtakunnalliseen jonotusjärjestelmään. Jatkossa asumisoikeuden haltijat valitaan Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus ARA:n myöntämän järjestysnumeron perusteella. Uutta asukasvalintamenettelyä sovelletaan 1.9.2023 lähtien, jolloin on myös mahdollista hakea uutta järjestysnumeroa. Nykyiset asukasvalinnan järjestysnumerot ovat voimassa 31.12.2023 asti.

Uudistuksen myötä ARA:n asema asumisoikeusjärjestelmän valvojana vahvistuu – muutoksella tavoitellaan asunnon tarpeeseen perustuvaa, eri ikäryhmiä yhdenvertaisesti kohtelevaa asukasvalintaa. Valtakunnallisen jonotusjärjestelmän avulla myös asukkaiden palvelua pystytään nopeuttamaan ja parantamaan.

Asumisoikeussopimukset säilyvät pysyvinä

Lakiuudistuksessa selvitettiin myös mahdollisuuksia, joilla asumisoikeusasuntojen omistajat voisivat luopua vajaakäytössä olevista, tappiollisista taloista, joista aiheutuu kohoavia kustannuksia asukkaille, ja muuttaa talojen jäljellä olevat asumisoikeussopimukset vuokrasopimuksiksi. Asukkaiden keskuudessa vastustusta herättänyt poikkeusmahdollisuus asumisoikeussopimuksen pysyvyydestä kuitenkin poistettiin lakiesityksestä eduskuntakäsittelyssä. Tänään vahvistetun lain mukaan asumisoikeussopimukset ovat jatkossakin kaikissa tapauksissa pysyviä, eikä niitä voida irtisanoa.

Lisätietoja

Anu Karjalainen
lainsäädäntöneuvos
029 525 0067
[email protected]

Timo Juurikkala
ympäristö- ja ilmastoministerin erityisavustaja
040 555 4013
[email protected]